Parhaillaan liikkeellä helposti tartuttavina on kolmen kovan kopla: influenssavirus, herpesvirus ja hevosten koronavirus. Toki niitä olemassa ympäri vuoden, mutta syksy on tarttuvien tautien kulta-aikaa..”Se johtuu siitä, että erityisesti nuoria hevosia otetaan laitumelta sisään ja uusia laumoja syntyy. Herkimmin sairastuvat ne hevoset, jotka liikkuvat paikasta toiseen, sekä nuoret, joilla puolustuskyky ei ole yhtä hyvä kuin vanhemmilla, ja rokotteita on vasta vähän tai ei ollenkaan”, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Ninja Karikoski Helsingin Yliopistosta kertoo..Kun vaikka raveissa viereisen karsinan kilpakaveri pärskähtää, lentää hetken päästä räkä kotitallissa yhdellä jos toisella. Influenssa- ja herpesvirus ovat hevosella molemmat hengitystieinfektioita ja tarttuvat pääasiassa pisaratartuntana, kun taas koronavirus jyllää suolisto-ongelmina. Missä siis lantaa hiukkanenkin, siellä mahdollisesti väijyllä myös korona..Mutta.Niin ärhäkästi tarttuvia kuin nämä kolme kurimusta ovatkin, on niiltä mahdollista suojautua..”Silloin välttää lähikontaktia muihin hevosiin ja rakenteisiin, joihin on voitu räkiä tai kakkia”, Karikoski sanoo..Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi raveissa ja muissa tapahtumissa ei käytä vieraskarsinoita. Toinen ja helpommin toteutettava keino on pitäytyä omassa kuljetuskalustossa eikä ottaa vierailevia tähtiä kyytiin..”Omasta kalustosta tietää, kuinka puhdasta se on. Vieraan kyydistä ei tiedä, mitä hevosia on kuljetettu ja onko joku kyytiläinen mahdollisesti ollut sairas. Koronavirus voi olla myös oireeton, ja silti hevonen levittää sitä. Kuljettaminen vieraalla kalustolla on aina riski.”.Leviämistä estää, että sairaan tai jo potentiaalisesti parantumassa olevan karsinaan mennään eri kengillä kuin muualle.Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Ninja Karikoski.Karikosken mukaan virukset ja bakteerit vihaavat kuivuutta, mutta harvoinpa sitä syksyllä kuivaa on. Ainakaan pitkään. Tallissa järein ase on simppeli lihasvoima ja kolme etappia: putsaus, kuivaus ja virkonointi..”Karsinasta tai kuljetustilasta puhdistetaan kunnolla kaikki näkyvä pois ja annetaan sen kuivua. Sitten suihkutellaan tila Virkon-aineella, joka tehoaa hyvin viruksiin ja bakteereihin, ja annetaan kuivua. Virkonointi on viisasta tehdä muutenkin silloin, jos karsinassa vaihtuu hevonen tai kuljetetaan vierasta hevosta.”.Virkonia on siis hyvä löytyä tallikaapista, ja Karikosken mielestä myös eräs toinen tykötarve on tuiki tärkeä..”Kuumemittari on tosi hyvä olla. Nopea, kymmenessä sekunnissa mittaava, jotta ei tarvitse kauaa peräpuolella roikkua”, hän hymähtää. ”Tautien kiertäessä kilpahevosen lämpö kannattaa mitata joka päivä, sillä jo pienikin muutos voi viitata alkavaan infektioon, joka puolestaan voi heikentää suoritusta paljon.”.Liian hygieeninen ei talliolosuhteissa voi olla, mutta turhaakaan työtä ei kannata tehdä, vaikka se mielenrauhaa vähän toisikin. Karikoski toteaa, että desinfiointiaineilla lutraaminen ei maksa vaivaa, jos aluetta ei ensin ole mekaanisesti ja huolellisesti putsattu..”Lannan päälle ei hyödytä suihkia mitään, se on rahan tuhlausta. Ja missään nimessä ei haluta elää steriilissä ympäristössä, vaan mikrobeja ja patogeeneja on oltava sopiva määrä, jotta esimerkiksi immuniteettia on.”.Kun todetaan, että pahus, tauti pääsi iskemään hevoseen, on vielä keinoja estää muita tallin asukkaita saamasta tartuntaa. Jos mahdollista, tulisi poteva hevonen siirtää käytävän viimeiseen karsinaan ja karsia kaikki liikenne karsinan edestä. Siivotessa sairaskarsina putsataan vasta viimeisenä, ja käytetyt välineet pestään ja ne voidaan myös virkonoida..”Aina, jos vain mahdollista, tulisi kuumeilevat eristää, mutta se on erittäin vaikeaa, koska talleja ei ole suunniteltu niin. Leviämistä estää, että sairaan tai jo potentiaalisesti parantumassa olevan karsinaan mennään eri kengillä kuin muualle, esimerkiksi meillä on karsinan edessä saappaat, joita vain siinä karsinassa käytetään. Yleensä tarvikkeita on hyvä olla sellainen määrä, että saa nopeasti napattua sairastuneelle omansa”, Karikoski sanoo. ”Koronapotilas voi erittää virusta jopa kolme kuukautta, joten käytännössä sillä on oltava oma tarha ja omat karsinansiivousvälineet.”.Hyvä hygienia on tärkeää tallin kaksijalkaisten kohdalla. Ihmisen käsissä taudit voivat levitä, kun ensin kosketellaan sairasta ja heti perään toista hevosta. Lantaa taas kulkeutuu kengissä ja vaatetuksessa..”Huonolla tuurilla räkää tai limaa voi levitä joidenkin varusteiden kautta. Räkää voi olla ties missä, ja siellä ovat myös virukset. Sairasta hevosta ei mielellään lääpitä yhtään, paitsi se oma ihminen, joka ei lääpi muita hevosia. Koronaa taas on vaikeampi estää, kun ulostekontaminaatiota on joka paikassa.”.Vastustuskyky on eläinkohtainen, se riippuu monesta asiasta ja esimerkiksi rokotusten määrästä. Virukset voivat siis iskeä myös uudelle kierrokselle käytyään kaikki tallin hevoset jo läpi..”Valitettavasti kovin pitkää immuniteettia ei sairastamalla tule. Aina tulee jonkinlainen, mutta se vaihtelee viruksesta ja eläimestä riippuen. Toisilla immuniteetti on pidempi, toisilla lyhyempi, ja siihen perustuu rokotusohjelmakin. Mainitut keinot laskevat tartuntapainetta tallissa, mutta sitä suuremmalla syyllä rokottaminen on tärkeää”, Karikoski muistuttaa.
Parhaillaan liikkeellä helposti tartuttavina on kolmen kovan kopla: influenssavirus, herpesvirus ja hevosten koronavirus. Toki niitä olemassa ympäri vuoden, mutta syksy on tarttuvien tautien kulta-aikaa..”Se johtuu siitä, että erityisesti nuoria hevosia otetaan laitumelta sisään ja uusia laumoja syntyy. Herkimmin sairastuvat ne hevoset, jotka liikkuvat paikasta toiseen, sekä nuoret, joilla puolustuskyky ei ole yhtä hyvä kuin vanhemmilla, ja rokotteita on vasta vähän tai ei ollenkaan”, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Ninja Karikoski Helsingin Yliopistosta kertoo..Kun vaikka raveissa viereisen karsinan kilpakaveri pärskähtää, lentää hetken päästä räkä kotitallissa yhdellä jos toisella. Influenssa- ja herpesvirus ovat hevosella molemmat hengitystieinfektioita ja tarttuvat pääasiassa pisaratartuntana, kun taas koronavirus jyllää suolisto-ongelmina. Missä siis lantaa hiukkanenkin, siellä mahdollisesti väijyllä myös korona..Mutta.Niin ärhäkästi tarttuvia kuin nämä kolme kurimusta ovatkin, on niiltä mahdollista suojautua..”Silloin välttää lähikontaktia muihin hevosiin ja rakenteisiin, joihin on voitu räkiä tai kakkia”, Karikoski sanoo..Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi raveissa ja muissa tapahtumissa ei käytä vieraskarsinoita. Toinen ja helpommin toteutettava keino on pitäytyä omassa kuljetuskalustossa eikä ottaa vierailevia tähtiä kyytiin..”Omasta kalustosta tietää, kuinka puhdasta se on. Vieraan kyydistä ei tiedä, mitä hevosia on kuljetettu ja onko joku kyytiläinen mahdollisesti ollut sairas. Koronavirus voi olla myös oireeton, ja silti hevonen levittää sitä. Kuljettaminen vieraalla kalustolla on aina riski.”.Leviämistä estää, että sairaan tai jo potentiaalisesti parantumassa olevan karsinaan mennään eri kengillä kuin muualle.Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Ninja Karikoski.Karikosken mukaan virukset ja bakteerit vihaavat kuivuutta, mutta harvoinpa sitä syksyllä kuivaa on. Ainakaan pitkään. Tallissa järein ase on simppeli lihasvoima ja kolme etappia: putsaus, kuivaus ja virkonointi..”Karsinasta tai kuljetustilasta puhdistetaan kunnolla kaikki näkyvä pois ja annetaan sen kuivua. Sitten suihkutellaan tila Virkon-aineella, joka tehoaa hyvin viruksiin ja bakteereihin, ja annetaan kuivua. Virkonointi on viisasta tehdä muutenkin silloin, jos karsinassa vaihtuu hevonen tai kuljetetaan vierasta hevosta.”.Virkonia on siis hyvä löytyä tallikaapista, ja Karikosken mielestä myös eräs toinen tykötarve on tuiki tärkeä..”Kuumemittari on tosi hyvä olla. Nopea, kymmenessä sekunnissa mittaava, jotta ei tarvitse kauaa peräpuolella roikkua”, hän hymähtää. ”Tautien kiertäessä kilpahevosen lämpö kannattaa mitata joka päivä, sillä jo pienikin muutos voi viitata alkavaan infektioon, joka puolestaan voi heikentää suoritusta paljon.”.Liian hygieeninen ei talliolosuhteissa voi olla, mutta turhaakaan työtä ei kannata tehdä, vaikka se mielenrauhaa vähän toisikin. Karikoski toteaa, että desinfiointiaineilla lutraaminen ei maksa vaivaa, jos aluetta ei ensin ole mekaanisesti ja huolellisesti putsattu..”Lannan päälle ei hyödytä suihkia mitään, se on rahan tuhlausta. Ja missään nimessä ei haluta elää steriilissä ympäristössä, vaan mikrobeja ja patogeeneja on oltava sopiva määrä, jotta esimerkiksi immuniteettia on.”.Kun todetaan, että pahus, tauti pääsi iskemään hevoseen, on vielä keinoja estää muita tallin asukkaita saamasta tartuntaa. Jos mahdollista, tulisi poteva hevonen siirtää käytävän viimeiseen karsinaan ja karsia kaikki liikenne karsinan edestä. Siivotessa sairaskarsina putsataan vasta viimeisenä, ja käytetyt välineet pestään ja ne voidaan myös virkonoida..”Aina, jos vain mahdollista, tulisi kuumeilevat eristää, mutta se on erittäin vaikeaa, koska talleja ei ole suunniteltu niin. Leviämistä estää, että sairaan tai jo potentiaalisesti parantumassa olevan karsinaan mennään eri kengillä kuin muualle, esimerkiksi meillä on karsinan edessä saappaat, joita vain siinä karsinassa käytetään. Yleensä tarvikkeita on hyvä olla sellainen määrä, että saa nopeasti napattua sairastuneelle omansa”, Karikoski sanoo. ”Koronapotilas voi erittää virusta jopa kolme kuukautta, joten käytännössä sillä on oltava oma tarha ja omat karsinansiivousvälineet.”.Hyvä hygienia on tärkeää tallin kaksijalkaisten kohdalla. Ihmisen käsissä taudit voivat levitä, kun ensin kosketellaan sairasta ja heti perään toista hevosta. Lantaa taas kulkeutuu kengissä ja vaatetuksessa..”Huonolla tuurilla räkää tai limaa voi levitä joidenkin varusteiden kautta. Räkää voi olla ties missä, ja siellä ovat myös virukset. Sairasta hevosta ei mielellään lääpitä yhtään, paitsi se oma ihminen, joka ei lääpi muita hevosia. Koronaa taas on vaikeampi estää, kun ulostekontaminaatiota on joka paikassa.”.Vastustuskyky on eläinkohtainen, se riippuu monesta asiasta ja esimerkiksi rokotusten määrästä. Virukset voivat siis iskeä myös uudelle kierrokselle käytyään kaikki tallin hevoset jo läpi..”Valitettavasti kovin pitkää immuniteettia ei sairastamalla tule. Aina tulee jonkinlainen, mutta se vaihtelee viruksesta ja eläimestä riippuen. Toisilla immuniteetti on pidempi, toisilla lyhyempi, ja siihen perustuu rokotusohjelmakin. Mainitut keinot laskevat tartuntapainetta tallissa, mutta sitä suuremmalla syyllä rokottaminen on tärkeää”, Karikoski muistuttaa.