Varsan ruokinnalla iso vaikutus sen tulevaisuuteen – "Haluamme varsalle laajan mikrobiston, jotta siitä tulee hyvämahainen kilpahevonen"

Vermon ja Lantmännen Krafftin yhdessä toteuttama Varsasta voittajaksi -luento 3.5. käsitteli nuorten hevosten ruokintaa ja hoitoa. Ensimmäisen vuoden ruokinnasta puhumassa oli ruokinta-asiantuntija, agronomi ja väitöskirjatutkija Tiina Seppälä.Vaikka päivän aihe oli ensimmäisen vuoden ruokinta, aloitti Seppälä luennon jo tiineysajasta. Esimerkiksi joidenkin kivennäisten kohdalla on nimittäin niin, että on tehokkaampaa syöttää niitä tammalle tiineysaikana ja varmistaa näin varsalle hyvät varastot, kuin syöttää niitä varsalle sen synnyttyä.Sen sijaan varsan syntymäpainoon ei tamman ruokinnalla juurikaan pystytä vaikuttamaan, kertoi Seppälä. ”Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että varsan syntymäpaino ei juurikaan muutu, vaikka tammaa ruokittaisiin miten hyvin tai huonosti. Se kasvaa mahassa siihen kokoon, mihin sen tarvitsee”, Seppälä sanoi.Liian vähäinen ruokinta ei ole hyväksi maidontuotannolle, mutta liikaruokintakaan ei ole terveellistä. Mikäli tammaa yliruokitaan viimeisen kolmen tiineyskuukauden aikana, varsan kasvuhäiriöriski kasvaa ja sille voi tulla aineenvaihdunnallisia ongelmia.”Tamman lopputiineyden ruokinnalla voidaan mahdollisesti vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin varsa osaa säädellä syöntiään aikuisiällä”, Seppälä huomautti..Ensimmäiset kuusi kuukautta on maito varsan päärehu, eli ruokinnassa työn hoitaa tamma. Varsan hyvä kasvu varmistetaan tammaa ruokkimalla.”Kun imetys käynnistyy, tamman fysiologiassa tapahtuu raivokkaasti etenkin ensimmäisen kuukauden aikana. Imetys vastaa energiantarpeeltaan raskasta työtä ja valkuaisen tarve tuplaantuu lopputiineyteen verrattuna”, Seppälä huomautti.Seppälä kertoi luentoyleisölle, että kuukauden vanhana varsa imee sata kertaa päivässä ja kolmen kuukauden ikäisenäkin se saattaa käydä nisällä vielä yli 30 kertaa päivässä. Ei ihme, että sekä ravinnontarve että vedentarve kasvavat merkittävästi tiineysaikaan nähden.”Tamman tuottama maitomäärä ei ole ihan pieni, 500-kiloinen tamma tuottaa 12–18 kiloa maitoa päivässä”, Seppälä havainnollisti.Maidon koostumukseen vaikuttamista on tutkittu paljon lehmillä, mutta hevospuolella tutkimusta ei juurikaan ole. Se kuitenkin tiedetään, että tamman ruokintaan lisätyllä rasvalla pystytään vaikuttamaan siihen, minkälaista rasvaa maidossa on.”Myös sillä, minkälaista valkuaista tamma saa, on merkitystä siihen, minkälaista valkuaista maito sisältää. Sillä taas on vaikutusta varsan kasvuun, sillä mitä parempilaatuinen valkuainen, sitä paremmin varsa saa kasvuun vaadittavat rakennuspalikat.”Varsa kasvaa ensimmäisen vuoden aikana valtavasti, etenkin sen luusto ja tukirakenteet. Vuoden ikäisenä varsa on jo 90 prosenttia säkäkorkeudestaan. Lisäksi ensimmäisen vuoden aikana myös varsan ruoansulatuselimistö kehittyy täyteen mittaansa..Seppälän väitöskirja käsittelee suoliston mikrobeja, joten hän valaisi luennolla myös niiden merkitystä.Tärkkelyspitoiset väkirehut, viljat ja rasvat sulavat ohutsuolessa entsyymien avulla. Se kasvaa täyteen pituuteensa hyvin nopeasti. Jo kuukauden ikäisellä varsalla ohutsuoli on niin pitkä, kuin se aikuisena tulee olemaan, Seppälä kertoi. Ruoansulatuksen aktiivisuus kasvaa myös sen jälkeen.”Mutta sekin on aikuisen tasolla puolivuotiaana, kun varsoja lähdetään vieroittamaan.”Enin osa ruoansulatuksesta tapahtuu paksusuolessa, jossa mikrobit huolehtivat sulatuksesta. Se kasvaa pituutta ja kokoa kiihkeimmin 5–8 kuukauden ikäisellä varsalla.”Toki pitää muistaa, että suolisto ei ole valmis, se kehittyy vielä 20-vuotiaanakin, mutta isoin osa siitäkin tehdään ensimmäisen 8 kuukauden aikana.”Suolistomikrobit ovat hevosen energiansaannin kannalta ratkaisevia.”Ihan sama mitä hevoselle syötetään, vähintään 60–70 prosenttia hevosen kokonaisenergiasta tulee kuidusta mikrobien avulla tuotettavaksi”, Seppälä sanoi. ”Haluamme siis pitää mikrobit hyvässä kunnossa. Jos mikrobit voivat huonosti, yleensä myös hevonen voi huonosti. Mikrobeilla on iso vaikutus hevosen kokonaisterveyteen, emmekä edes tiedä niistä vielä kaikkea.”.Mikäli hevoselle syötetään hyvin voimakastärkkelyksistä ruokaa, sille aiheutuu muutoksia suolen mikrobistoon. Seppälän mukaan tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että sitä kautta hevosen käyttäytyminen muuttuu. Linja on auki myös toisin päin, eli esimerkiksi stressi jostain muusta asiasta voi muuttaa suolen mikrobistoa. ”Ei puhuta ihan minimaalisesta jutusta, koska kaikki me tiedämme, että hevonen, joka syö hyvin ja jolla ei ole mahaongelmia, on aika kiva myös kilpahevosena.”Varsalla on jo syntyessään rikas mikrobisto, joka on peräisin emätammalta. Jo vuorokauden ikäiseltä varsalta mikrobiston määrä lähtee laskuun. On tarkoituksenmukaista, että varsa saa juuri omaan elinympäristöönsä sopivan mikrobiston.”Ja me haluamme sille hyvin laajan mikrobiston, jotta siitä tulee hyvämahainen kilpahevonen”, Seppälä sanoi.Se, että varsa tutkii kaikkea suullaan, on myös sen tapa rikastaa mikrobistoaan. Ensimmäinen elinkuukausi onkin mikrobiston kannalta hyvin tärkeä. Jo kaksikuisella hevosella mikrobiston lajisto on hyvin lähellä aikuisen hevonen vastaavaa..Tästä on kyse:· Kasvavan varsan ruoan on oltava helposti sulavaa, sillä ruoansulatus vasta kehittyy, ja samaan aikaan energian ja valkuaisen tarve on suuri· Vieroitettava varsa tarvitsee saman verran valkuaista kuin kilpahevonen, kokoon suhteutettuna tarve on jopa kolminkertainen· Tärkkelysmäärän tulee olla kohtuullinen, liika tärkkelys lisää kasvuhäiriöiden riskiä· Riittävästi kivennäisiä tukikudosten kasvuun· Väkirehua tulee antaa varsoille pieninä annoksina ja usein mieluummin kuin iso määrä kerralla

Varsan ruokinnalla iso vaikutus sen tulevaisuuteen – "Haluamme varsalle laajan mikrobiston, jotta siitä tulee hyvämahainen kilpahevonen"

Aiheeseen liittyvää