Valmennus: Verryttelyt valmistavat seuraaviin suorituksiin

Kotioloissa verryttelykäytännöt muotoutuvat usein treenipaikkojen mukaan. Ossi Nurmosen valmennettavat lämmittelevät kuusi kilometriä ennen pääharjoitusta, kuten vetoja..”Tallista lähdetään rauhassa, ja joitain satoja metrejä kävellään alkuun. Ensimmäiset kolme kilometriä hevoset saavat mennä niin hidasta hölkkää kuin tykkäävät”, kuopiolainen aloittaa..”Toiset kolme kilometriä mennään ripeämmin, ja lopuksi spurtataan vajaa neljäsataa metriä. Parin minuutin kävelytyksen jälkeen aletaan ajaa ikään kuin varsinaista treeniä, mikä se sitten onkaan.”.Takaisin talliin tullaan hiukan eri reittiä, joten hevoset osaavat rentoutua loppuverryttelyyn nopeasti..”Työpäivän päätteeksi tulee vielä kaksi kilometriä pientä liikettä, hetken kävelytyksen jälkeen vapaata hölköttelyä.”.Kesäaikaan – tai suhteellisen kesäisillä säillä – Nurmonen suosii kahta lämmitystä, joiden jälkeen saatetaan pestä jo ennen kilpailua..”Alkuverryttelyn ansiosta hevosen on notkeampi juosta, kun nivelten pienet turvotukset sulavat, ja lihasten lämpötila saadaan nousemaan. Mutta hevonen pitää saada myös jäähtymään sopivasti ennen starttia”, hän perustelee..Ensimmäisessä lämmityksessä hölkkäillään reilu kymmenen minuuttia, jossain mahdollisimman syrjässä. Muuten hevosen kehon lempeä herättely ja rento mieliala voivat jäädä taakse yhdessä suhauksessa..”Sen ei tarvitse olla pitkä tai muutenkaan kummoinen lenkki, kun vain saisivat mennä hyvällä alustalla hissukseen. Olisi vain jokin paikka, missä muut eivät pääse hurauttelemaan ohi ja ajamaan kilpaa”, Nurmonen toivoo..”Varsinkin vanhemmat hevoset alkavat äkkiä painaa ohjille, kun haluaisivat tietysti osallistua sitten niihin kilvanajoihin jo varikkoalueella. Sama pätee tietysti startin jälkeen loppuverryttelyissä, kun hevosen pitäisi päästä rentoutumaan eikä jatkamaan starttimoodissa.”.Toista lämmitystä voisi kutsua myös testausajoksi. Siinä varmistetaan, että hevonen on normaali, varusteet ovat sopivissa asetuksissa ja lainaohjastaja pääsee samalle aaltopituudelle ajokkinsa kanssa..”Monesti kuski kysyy, että tehdäänkö normaali lämmitys. En ole vieläkään ihan varma, että mikä se semmoinen tarkalleen ottaen edes on”, mies hymyilee..Yleensä normaali lämmitys hänelle kuitenkin sopii, tarkoittipa se sitten mitä tahansa. Muitakaan lämmitysohjeita ohjastajille harvoin tulee..”Raviradalla verrytteleminen on lopulta aika yksinkertainen homma. Koskaan ei ole menestys eikä epäonnistuminen ainakaan meidän tallissamme ollut lämmittelyn yksityiskohdista kiinni.”.Sen sijaan lämmityksen ja startin väliseen aikaan Nurmonen kannustaa kiinnittämään enemmänkin huomiota, etenkin talvisin. Hevonen ehtii helposti jäähtyä liikaa, mikäli starttipäivän aikataulu säilyy samana ympäri vuoden..”Talvella on tehty jopa niin, että aloitetaan verryttely vasta puolisen tuntia ennen starttia, eli parikymmentä minuuttia ennen esittelyä. Eivät hevoset ainakaan huonommin ole pärjänneet silläkään systeemillä”, hän paljastaa..”Varsinkin talvisaikaan olen tosi tarkka hevosten loimittamisesta, etenkin lämmityksen jälkeen. Loimia pitää olla paljon ja joka paikassa mahanalusta myöten, yksi talliloimi selän päälle heitettynä ei katoksella riitä mihinkään.”.Tammelassa Tapio Mäki-Tulokkaan tallilla treenien ja starttien lämmittelyt eroavat etenkin kilometrimääriltään. Kilpailua varten hevosen pitäisi olla mahdollisimman tuoreena lämmittelyn jälkeenkin, joten kotiolojen alkuverryttely on ravireissuihin nähden noin puolitoistakertainen..”Hissuksiin pyritään lähtemään liikkeelle. Muutama sata metriä kävelytellään, minkä jälkeen hölkätään hitaasti nousevalla tempolla, että saadaan kaikki jalat mukaan ja kroppa toimimaan mahdollisimman tasapainoisesti”, valmentaja kuvailee..”Lämmitystä tulee vähintään kahdeksan kilometriä ennen kovempaa treeniä, kuten vetoja.”.Raveissa myös Mäki-Tulokas suosii kahta erillistä lämmitystä, joista ensimmäistä ei ajeta kovin mielellään kilpauralla..”Alkuun totta kai kävellään sama muutama sata metriä, ennen kuin reilu kolme kilometriä hölkätään, ja vastaavasti taas muutama sata metriä kävellään katoksia kohti. Reilun vartin jälkeen lähdetään toiseen lämmitykseen kaviouran puolelle.”.Silloin juostaan tyypillisesti kaksi kierrosta kilpailusuuntaan. Turhan meneväisellä hevosella voidaan valita kilpailusuunnan vastainen lämmitys tai ajaa toisen selässä, niin että edellä juoksevan valjakon ohjastaja toimii kypäränsä ja selkänsä kanssa ikään kuin tien tukkona..”Oikein pirteiden kanssa radalla ei käydä välttämättä ollenkaan edes toisessa lämmityksessä, jos vain muualla pystyy ajamaan edes sellaista puolireipasta hölkkää”, Mäki-Tulokas huomauttaa..”Toisaalta laiskalla hevosella tai vaikka tosi tärkeän kilpailun alla ratalämmityksen lopuksi saatetaan ajaa aika terävästikin pari-kolmesataa metriä.”.Aloittelevien hevosten kanssa Mäki-Tulokas saattaa verrytellä vain kerran, varsinkin jos ne juoksevat alkupään lähdöissä. Silloin kaviourankin puolella saattaa päästä ajamaan rauhallisemmissa tunnelmissa, kun ravit eivät ole hevosten lämmitellessä vielä alkaneet..”Siitä tulee kuutisen kilometriä verryttelyä kokonaisuudessaan. Alkuun liikutellaan vähän varikon puolella, kunnes ajetaan radalla neljästä viiteen kierrosta vähän molempiin suuntiin.”.Ylinopeutta verryttelyvaiheessa vältetään myös varustemuutoksin. Esimerkiksi sekkejä ei juuri käytetä lämmityksessä, jotta hevonen saisi mennä mahdollisimman vapaasti ja rennosti..”Monesti lämmitykseen lisätään ääniä vaimentavat korvahuput, ja vastaavasti silmälaput laitetaan vasta itse starttiin auttamaan keskittymistä ja tuomaan lisävirtaa. Toki jotkut viilipytyt voivat olla aivan yhtä rauhallisia, vaikka ajettaisi kokolaput päässä ja pelkät pumpulit korvissa”, valmentaja naurahtaa..Loppuverryttelyistä on tullut oleellinen osa tallin rutiineja. Kotona palautteluhölkkää tulee kaksi ja puoli kilometriä sekä käyntiä vielä puoli kilometriä päälle. Työporukan kesken on sovittu, että raveissa hevonen tuodaan startista aikaisintaan kymmenen minuutin jäähdyttelyn jälkeen..”En kannata sellaista menetelmää, jossa startista ajetaan suoraa juoksua katokselle ja jätetään hevonen sinne höyryveturina. Omasta mielestäni se ei palvele pidemmän päälle, eikä lihaksisto ole varmasti seuraavana päivänä kovin notkeana”, Mäki-Tulokas toteaa..”Palauttelut on tullut ajettua tallialueella, mutta voisi kyllä olla ideaa mennä radallekin hölkkimään kierros tai pari kilpailusuuntaa vasten vielä hoitajan tai valmentajan kanssa.”.Joskus jäähdyttelyissä joudutaan soveltamaan. Jos kuuma hevonen puskee ja koheltaa vielä kisan jälkeenkin, sitä voi olla tarkoituksenmukaisempaa vain kävelyttää ilman kärryjä käsihevosena..Toisinaan kilpakärryillä voi olla kiire seuraavan starttarin perään, jos hevosia on mukana poikkeuksellisen paljon..”Kärryt täytyy tietysti tulla vaihtamaan nopeasti. Mutta sellaisissa tilanteissa on saatettu laittaa hiittikärryt tilalle ja lähdetty niiden kanssa uudelleen liikkeelle loppuverryttelemään.”.Anne Kangas valmentaa Nurmijärvellä, jossa hänellä on edelleen myös pienimuotoista hevosten kuntoutustoimintaa. Niinpä hänelle lämmittely on oleellinen osa vammojen ennaltaehkäisyä..”Nivelet ja hankositeet kestävät rasitusta paljon paremmin lämpöisinä. Samalla valmistellaan hevonen muutenkin suoritukseensa, kun lihakset lämpenevät ja sisäelimet myös”, hän kertoo..”Näin kesäaikana kotona hölkätään kuusi kilometriä melko tasaisessa maastossa, kolmen minuutin vauhdista tasaisesti tempoa kiristäen. Kylmillä keleillä siihen saattaa tulla parikin kilsaa lisää. Lopuksi ajetaan 400 metrin mittainen herättelyveto 1.40-kilometrivauhtia.”.Alkuverryttelyyn käytetty matka ja aika on kasvanut myös Kankaan uran aikana. Hän on pohtinut viime aikoina, että määrän lisäämisen sijaan seuraavaksi voisi olla tarpeen keskittyä laatuun..”Kuulemma Ruotsissa lämmitys voi olla jo kymmenen kilometriä. En oikein tiedä, että mihin se sitten perustuu. Ehkä mieluummin voisi kokeilla lisätä intervalliajattelua, eli ottaa ikään kuin hiljaisia vetoja mukaan useampiakin”, Kangas miettii..Kärryjen edessä tapahtuvan verryttelyn lisäksi tallilla on tehostettu lämmittelyä muilla tavoin..”Jos on vaikka huonot etupolvet tai vanha hankosidevamma, niin tällaisia heikkoja kohtia saatetaan lämmittää paikallisesti jo tallissa. Varsinkin kylmillä keleillä mikrossa lämmitettävä kauratyyny on tehnyt hevosista selkeästi vetreämpiä”, valmentaja paljastaa..”Kävelymattoa on myös käytetty alkulämmittelyn lisänä. Pidemmästä alkukävelystä olisi monelle hyötyä, mutta siihen menee melko paljon aikaa. Kaikki hevoset eivät myöskään kävele valjaissa kauhean kivasti vaan kipittävät puolijuoksua.”.Mahdottoman virtaville ajokeille on vaikkapa treenitauon jälkeen saatettu antaa ikään kuin tuplalenkki. Ensin hevonen on yhden lenkin verran mukana perähevosena, eli ilman kärryjä ja valjaita vain riimunnarusta juosten. Sen jälkeen on ajettu varsinainen normaali lenkki, hiukan lyhennetyllä lämmittelyosuudella tosin..Raveissa Kangas käyttää samantyyppistä kahden lämmityksen taktiikkaa kuin kollegansa. Varusteidenkin logiikka on yhteneväinen: lämmitykseen ei lappuja eikä yleensä sekkiäkään, korvahuput yleensä lisätään. Kankaan hevosilla käytetään ahkerasti myös maskeja, jotka ovat kevyttä paineen tunnetta tuottavia, pään osittain peittäviä huppuja..”Jos hevonen on kovin kuuma tai hermostunut, niin saatan jättää maskin päähän startin ajaksi. Tosi usein tilalle vaihdetaan kuitenkin jotain muuta, kuten vaikka vetohuput”, hän kertoo..”Pullarinverkkoa on käytetty jonkin verran niillä, jotka meinaavat lämmityksessä mennä ylinopeutta. Sekin on ollut toimiva väline. Joillakin käytetään hiittikärryjä, joiden edessä ne saattavat olla rennompia ajettavia.”.Pääasiassa hölkässä tapahtuva palauttelu startin jälkeen kestää lähemmäs vartin. Treenien jälkeen jäähdyttely koostuu käyntipätkästä, puolentoista kilometrin rauhallisesta ravista ja puolen kilometrin kävelystä..”Talliin ei tulla juosten, jottei hevosista tule hätäisiä. Toisaalta harvoin teen tätä pidempiäkään loppuverryttelyitä, sillä tykkään seurata palautumispulsseja. Palauttelun pitää olla vakio, jotta sykkeet ovat vertailukelpoisia.”.Alkuverryttelyn vaikutuksiaAineenvaihdunta kiihtyy, syke kasvaa ja lihastyö tehostuuLihastyön tuottama lämpö lisää kudosten elastisuuttaÄäreishermoston toiminta terävöityyNivelten liike voitelee nivelrustojaLiikelaajuudet paranevat.Jäähdyttelyn hyötyjäRauhallinen liike houkuttelee hermostoa kokonaisvaltaiseen palautumistilaanNivelten aktiivinen aineenvaihdunta jatkuu ilman kovaa iskutustaAnaerobisen työn tuottama happamuus poistuu lihaksistaKudokset eivät jäähdy liian nopeasti ja jäykisty

Valmennus: Verryttelyt valmistavat seuraaviin suorituksiin

Aiheeseen liittyvää