Myös itseoppinut kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauas (1890–1972) aktivoitui ehdottamaan Eri-Aaronista muovaamaansa kipsipatsasta lahjaksi. Hän muistutti, että se sopii hevosmiehille myös merkkipäivälahjaksi ja palkinnoksi ravikilpailuihin..Eikä tarjonta suinkaan rajoittunut Ravander-Rauaksen ilmoituksen mukaan pelkkään Eri-Aaroniin:.”25 eri yksilön muovaamaani sarjaan sisältyy Suomen Marsalkan ratsut, Andermann ja sotaratsu Kate. Lisäksi Maataloushallituksen muovauttama täydellinen sarja kotieläimistämme, 28 yksilöä, jotka sopivat palkinnoiksi maatalousnäyttelyihin.”.Osuusliike Elannon somistusosaston hoitajana parikymmentä vuotta työskennellyt Ravander-Rauas loukkaantui, kun uusi toimitusjohtaja katsoi, ettei työväen omistamassa osuusliikkeessä kaivata näyttävien somistusten tapaisia turhuuksia..Hän oli uudenvuoden yönä 1927 kokeillut taitojaan kuvanveistossa ja muovaillut reliefin Metso soitimella. Onnistuneesta lopputuloksesta rohkaistuneena hän teki seuraavaksi veistoksen ja reliefin suomenajokoirasta. Pian hänen maineensa kasvoi ja tilaustöitä tuli tehtäväksi kaikista kotieläimistä. Ravander-Rauas päätti elättää perheensä vapaana kuvanveistäjänä ja jätti somistajan palkkatyön, koska sitä kerran ei arvostettu..Ensimmäisen hevosensa Ravander-Rauas teki maataloushallituksen toimeksiantamaan kotieläinsarjaan vuonna 1931. Hevonen oli valtioneuvos August Ramsayn siitosori Maa-Jussi (nykyisissä tietokannoissa muodossa Maajussi)..Maataloushallituksen toimeksiannosta Ravander-Rauakselta syntyi myös ensimmäinen ravihevosta esittävä veistos. Fritz Buttenhoffilla kilpaillut ori Vesselin-Raiku siirtyi siitosoriiksi Valtion Hevossiittolaan Ypäjälle vuonna 1939 ja samana vuonna se ikuistettiin veistokseen..Sotien jälkeen Ravander-Rauaksen ravurituotanto lisääntyi huomattavasti ja lopulta hän veisti niitä reliefit mukaan luettuina parikymmentä kappaletta. Murto, Akapeetus, Lohdutus ja Ero-Lohko olivat tunnetuimpia malleja. Murron patsas valettiin myös pronssiin ja se paljastettiin vuonna 1949 Seinäjoen raviradalla..Lämminverisistä patsaansa saivat presidetti Urho Kekkosen hevoset Tamara, Suosikki, Katja ja Lento..Vain harvat Ravander-Rauaksen eläintöistä olivat yksittäisteoksia, niistä tehtiin kaupallisesti tarvittava määrä valoksia. Aivan ylivoimaisesti niistä myyvin oli juuri Eri-Aaroni. Sen hän teki vuonna 1946, juuri kun ori siirtyi Fritz Buttenhoffilta Laihian Oriyhdistyksen omistukseen..Ravander-Rauas luovutti henkilökohtaisen, yli sadan vestoksen kokoelman Helsingin Yliopiston Maatalousmuseolle vuonna 1971. Samalla hän ilmoitti, ettei luovuta töittensä monistusoikeutta kenellekään. Hän tuhosi omin käsin ennen kuolemaansa perheensä avustamana kaikki muottinsa ja keskeneräiset työnsä.
Myös itseoppinut kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauas (1890–1972) aktivoitui ehdottamaan Eri-Aaronista muovaamaansa kipsipatsasta lahjaksi. Hän muistutti, että se sopii hevosmiehille myös merkkipäivälahjaksi ja palkinnoksi ravikilpailuihin..Eikä tarjonta suinkaan rajoittunut Ravander-Rauaksen ilmoituksen mukaan pelkkään Eri-Aaroniin:.”25 eri yksilön muovaamaani sarjaan sisältyy Suomen Marsalkan ratsut, Andermann ja sotaratsu Kate. Lisäksi Maataloushallituksen muovauttama täydellinen sarja kotieläimistämme, 28 yksilöä, jotka sopivat palkinnoiksi maatalousnäyttelyihin.”.Osuusliike Elannon somistusosaston hoitajana parikymmentä vuotta työskennellyt Ravander-Rauas loukkaantui, kun uusi toimitusjohtaja katsoi, ettei työväen omistamassa osuusliikkeessä kaivata näyttävien somistusten tapaisia turhuuksia..Hän oli uudenvuoden yönä 1927 kokeillut taitojaan kuvanveistossa ja muovaillut reliefin Metso soitimella. Onnistuneesta lopputuloksesta rohkaistuneena hän teki seuraavaksi veistoksen ja reliefin suomenajokoirasta. Pian hänen maineensa kasvoi ja tilaustöitä tuli tehtäväksi kaikista kotieläimistä. Ravander-Rauas päätti elättää perheensä vapaana kuvanveistäjänä ja jätti somistajan palkkatyön, koska sitä kerran ei arvostettu..Ensimmäisen hevosensa Ravander-Rauas teki maataloushallituksen toimeksiantamaan kotieläinsarjaan vuonna 1931. Hevonen oli valtioneuvos August Ramsayn siitosori Maa-Jussi (nykyisissä tietokannoissa muodossa Maajussi)..Maataloushallituksen toimeksiannosta Ravander-Rauakselta syntyi myös ensimmäinen ravihevosta esittävä veistos. Fritz Buttenhoffilla kilpaillut ori Vesselin-Raiku siirtyi siitosoriiksi Valtion Hevossiittolaan Ypäjälle vuonna 1939 ja samana vuonna se ikuistettiin veistokseen..Sotien jälkeen Ravander-Rauaksen ravurituotanto lisääntyi huomattavasti ja lopulta hän veisti niitä reliefit mukaan luettuina parikymmentä kappaletta. Murto, Akapeetus, Lohdutus ja Ero-Lohko olivat tunnetuimpia malleja. Murron patsas valettiin myös pronssiin ja se paljastettiin vuonna 1949 Seinäjoen raviradalla..Lämminverisistä patsaansa saivat presidetti Urho Kekkosen hevoset Tamara, Suosikki, Katja ja Lento..Vain harvat Ravander-Rauaksen eläintöistä olivat yksittäisteoksia, niistä tehtiin kaupallisesti tarvittava määrä valoksia. Aivan ylivoimaisesti niistä myyvin oli juuri Eri-Aaroni. Sen hän teki vuonna 1946, juuri kun ori siirtyi Fritz Buttenhoffilta Laihian Oriyhdistyksen omistukseen..Ravander-Rauas luovutti henkilökohtaisen, yli sadan vestoksen kokoelman Helsingin Yliopiston Maatalousmuseolle vuonna 1971. Samalla hän ilmoitti, ettei luovuta töittensä monistusoikeutta kenellekään. Hän tuhosi omin käsin ennen kuolemaansa perheensä avustamana kaikki muottinsa ja keskeneräiset työnsä.
