1924 Tasan sata vuotta sitten tapahtui yksi Suomen ravihistorian merkittävimmistä asioista. Huovista tuli Suomen ensimmäinen virallinen ravikuningas Lahdessa 14.9.1924. Määre virallinen ravikuninkaan edessä tarvitaan, koska Tampereella ajettiin jo vuonna 1913 Kuninkuusravit, joissa kuninkaaksi ravasi Peikko. Vielä 1930-luvulla Peikosta käytettiin nimitystä ensimmäinen ravikuningas, mutta jatkossa Tampereen Kuninkuusraveja alettiin pitää epävirallisina..Aivan nykyisen kaltainen kuninkuuskilpailu ei ollut. Lauantaina ajettiin 2000 ja 1609 metriä, sunnuntaina vain 3000 matka. Voittaja ratkaistiin sijapisteillä..”Huovi oli todellinen ravikuningas saavuttamalla uusia ennätyksiä englannin peninkulman (1609 m), kahden kilometrin ja kolmen kilometrin matkoilla”, tiivisti Hevoslehti..Maililla ja pitkällä matkalla Huovi oli SE-vauhdissa. Ennätysten ero on yllättävän vähäinen, mailin Huovi pyyhkäisi 34,3-vauhtia, mutta kolme kierrosta vain 0,5 sekuntia hitaammalla kilometrivauhdilla. Avausmatkalla se jäi toiseksi Kirrin voittaessa..”Kun se (Huovi) kuudentena hevosena lähti matkalle näki, että edellinen häviö oli käynyt ajajan ja hevosen sisulle ja että nyt ne tekivät täyttä totta ja parhaansa. Hevonen juoksi puhtaasti, tarmokkaasti ja kovaa”, Hevoslehti raportoi mailin matkasta..Sunnuntain jälkeen pystyttiin toteamaan, että Kuninkuusravit olivat kaikin puolin onnistuneet..”Kunniansa vuoksi ovat ajajat tehneet parhaansa hevosten valmentamiseen nähden ja täytyy tunnustaa, että kuninkuus-ajot ovat loistavalla tavalla vastanneet tarkoitustaan hevosiemme ja hevosurheilumme maineen kohottamaksi johtamalla uusiin tuntuvasti entistä parempiin ennätyksiin”, Hevoslehti kiitteli osanottajia..Kuninkuus meni aivan oikeaan osoitteeseen, sillä Huovi oli ollut jo muutaman vuoden selkeästi Suomen paras..Huovi syntyi vuonna 1914 Karttulassa Lauri J. Raatikaiselle. Hän tarjosi sitä neljävuotiaana kantakirjaan, mutta ori hylättiin. Siihen aikaan oli voimassa puhdas ulkonäköarvostelu, eikä Huovi vastannut haluttua työhevosrakennetta. Kun Huovi alkoi osoittaa ravilahjojaan kilpailussa, se seuraavana vuonna hyväksyttiin kantakirjaan, mutta ei palkittu. Kuusivuotiaana sen osti kuulu ravimies Evert Järvinen. Mukana oli alkuun myös kimppakaveri, joka jäi myöhemmin pois..Huovi osallistui viisi kertaa kuninkuuskilpailuun, kuninkuuden jälkeen parhaaksi tuli vuoden 1925 hopea. Siinä Huovia ohjasti 17-vuotias Leo Järvinen, kun hänen Evert-isänsä oli kuollut aiemmin kesällä vain 46-vuotiaana..Periyttäjänä Huovia ei pidetty onnistuneena, mutta silti sen verta virtaa vielä monessa suomenhevosessa. Huovin pojista Huovin-Purje on ravikuningas Eri-Vilin emänisä ja tämä puolestaan on Hilun isänisä.
1924 Tasan sata vuotta sitten tapahtui yksi Suomen ravihistorian merkittävimmistä asioista. Huovista tuli Suomen ensimmäinen virallinen ravikuningas Lahdessa 14.9.1924. Määre virallinen ravikuninkaan edessä tarvitaan, koska Tampereella ajettiin jo vuonna 1913 Kuninkuusravit, joissa kuninkaaksi ravasi Peikko. Vielä 1930-luvulla Peikosta käytettiin nimitystä ensimmäinen ravikuningas, mutta jatkossa Tampereen Kuninkuusraveja alettiin pitää epävirallisina..Aivan nykyisen kaltainen kuninkuuskilpailu ei ollut. Lauantaina ajettiin 2000 ja 1609 metriä, sunnuntaina vain 3000 matka. Voittaja ratkaistiin sijapisteillä..”Huovi oli todellinen ravikuningas saavuttamalla uusia ennätyksiä englannin peninkulman (1609 m), kahden kilometrin ja kolmen kilometrin matkoilla”, tiivisti Hevoslehti..Maililla ja pitkällä matkalla Huovi oli SE-vauhdissa. Ennätysten ero on yllättävän vähäinen, mailin Huovi pyyhkäisi 34,3-vauhtia, mutta kolme kierrosta vain 0,5 sekuntia hitaammalla kilometrivauhdilla. Avausmatkalla se jäi toiseksi Kirrin voittaessa..”Kun se (Huovi) kuudentena hevosena lähti matkalle näki, että edellinen häviö oli käynyt ajajan ja hevosen sisulle ja että nyt ne tekivät täyttä totta ja parhaansa. Hevonen juoksi puhtaasti, tarmokkaasti ja kovaa”, Hevoslehti raportoi mailin matkasta..Sunnuntain jälkeen pystyttiin toteamaan, että Kuninkuusravit olivat kaikin puolin onnistuneet..”Kunniansa vuoksi ovat ajajat tehneet parhaansa hevosten valmentamiseen nähden ja täytyy tunnustaa, että kuninkuus-ajot ovat loistavalla tavalla vastanneet tarkoitustaan hevosiemme ja hevosurheilumme maineen kohottamaksi johtamalla uusiin tuntuvasti entistä parempiin ennätyksiin”, Hevoslehti kiitteli osanottajia..Kuninkuus meni aivan oikeaan osoitteeseen, sillä Huovi oli ollut jo muutaman vuoden selkeästi Suomen paras..Huovi syntyi vuonna 1914 Karttulassa Lauri J. Raatikaiselle. Hän tarjosi sitä neljävuotiaana kantakirjaan, mutta ori hylättiin. Siihen aikaan oli voimassa puhdas ulkonäköarvostelu, eikä Huovi vastannut haluttua työhevosrakennetta. Kun Huovi alkoi osoittaa ravilahjojaan kilpailussa, se seuraavana vuonna hyväksyttiin kantakirjaan, mutta ei palkittu. Kuusivuotiaana sen osti kuulu ravimies Evert Järvinen. Mukana oli alkuun myös kimppakaveri, joka jäi myöhemmin pois..Huovi osallistui viisi kertaa kuninkuuskilpailuun, kuninkuuden jälkeen parhaaksi tuli vuoden 1925 hopea. Siinä Huovia ohjasti 17-vuotias Leo Järvinen, kun hänen Evert-isänsä oli kuollut aiemmin kesällä vain 46-vuotiaana..Periyttäjänä Huovia ei pidetty onnistuneena, mutta silti sen verta virtaa vielä monessa suomenhevosessa. Huovin pojista Huovin-Purje on ravikuningas Eri-Vilin emänisä ja tämä puolestaan on Hilun isänisä.