1944 Jatkosodan aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin 80 vuotta sitten, 4.9.1944. Suomalaiset lopettivat silloin sotatoimet, mutta vastapuoli jatkoi vielä seuraavan päivän. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului, että Suomeen sijoitetut saksalaiset joukot pakotetaan maamme rajojen ulkopuolelle. Tämä johti Lapin sotaan entisiä aseveljiä vastaan, joka alkoi 15.9..Lopullisesta rauhasta ei kuitenkaan voinut olla vielä varmuutta ja Hevostalouden syyskuun ensimmäisen numeron kaksi ensisivua oli varattu pääasiassa majuri K. E. Vuoren artikkelille ”Hevosottolainsäädännön muutokset käytäntöön sovellettuina”..Jatkosota oli talvisotaan verraten huomattavasti motorisoidumpi, mutta hevosista oli silti suuri tarve. Kolme ja puoli kuukautta kestäneeseen talvisotaan oli hevosottolailla viety 71 805 hevosta, yli kolme vuotta kestäneessä jatkosodassa niitä oli mukana 62 168..”Määritelmällä sotakelpoinen tarkoitetaan tervettä ja käyttökelpoista, 5–17-vuotiasta, vähintään 150 senttimetriä korkeata hevosta. Kuitenkin voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä pienempikin, jos se täyttää 147 senttimetriä sekä on muuten tanakka ja kykenevä hevonen. Varattavaksi kelpaavat kaikenlaiset hevoset, lukuun ottamatta kantakirjaoriita. Kantakirjatammatkaan eivät ole enää varauksesta vapaat”, majuri Vuori kirjoitti..Kantakirjattomat oriitkin kelpasivat, ne voitiin puolustuslaitoksen toimesta leikata ja palauttaa omistajalleen ruunana..Hevosten luovuttamisvelvollisuudessa pyrittiin laskemaan kunkin tilan maatalouskäyttötarve niille, mutta jotkut joutuivat luovuttamaan ainoankin hevosensa. Pelkkää hevosta ei sotaan lähetetty, sen mukaan oli pitänyt luovuttaa vähintään 50 kiloa kauroja ja 100 kiloa heiniä, vahvat päitset marhamintoineen, loimi loimivöineen, juottoämpäri, puhdistusvälineet, ajoneuvot, vahvat valjaat sekä suitset ohjaksineen. Mikäli mahdollista mukana oli suotavaa olla vielä kuormapeite, köysi, rautakanki ja lapio..Jotkut saattoivat yrittää jollain tavoin väistää näitä luovuttamisvelvollisuuksiaan..”Erinäisiä hevosottolakiin aikaisemminkin sisältyneitä rangaistuksia lain säännösten noudattamatta jättämisestä on kovennettu”, majuri Vuori muistutti Hevostalouden artikkelin lopuksi..Hevoset kantoivat raskaan taakan isänmaan puolustamisessa ja moni jäi kokonaan palaamatta kotiinsa. Talvisodassa kuolleita ja kadonneita hevosia oli 7 204, jatkosodassa 14 573 ja Lapin sodassa 472. Osamaksuna sotakorvauksista Neuvostoliittoon vietíin vuosina 1947 ja 1948 yhteensä 18 000 suomenhevosta..Seinäjoen Törnävällä on suomenhevosten sotataipaleen muistoksi pystytetty Herman Joutsenen veistämä patsas Suomenhevonen – sotahevonen. Sen jalustassa lukee: Suomenhevonen Suomen puolesta 1939–1945.
1944 Jatkosodan aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin 80 vuotta sitten, 4.9.1944. Suomalaiset lopettivat silloin sotatoimet, mutta vastapuoli jatkoi vielä seuraavan päivän. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului, että Suomeen sijoitetut saksalaiset joukot pakotetaan maamme rajojen ulkopuolelle. Tämä johti Lapin sotaan entisiä aseveljiä vastaan, joka alkoi 15.9..Lopullisesta rauhasta ei kuitenkaan voinut olla vielä varmuutta ja Hevostalouden syyskuun ensimmäisen numeron kaksi ensisivua oli varattu pääasiassa majuri K. E. Vuoren artikkelille ”Hevosottolainsäädännön muutokset käytäntöön sovellettuina”..Jatkosota oli talvisotaan verraten huomattavasti motorisoidumpi, mutta hevosista oli silti suuri tarve. Kolme ja puoli kuukautta kestäneeseen talvisotaan oli hevosottolailla viety 71 805 hevosta, yli kolme vuotta kestäneessä jatkosodassa niitä oli mukana 62 168..”Määritelmällä sotakelpoinen tarkoitetaan tervettä ja käyttökelpoista, 5–17-vuotiasta, vähintään 150 senttimetriä korkeata hevosta. Kuitenkin voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä pienempikin, jos se täyttää 147 senttimetriä sekä on muuten tanakka ja kykenevä hevonen. Varattavaksi kelpaavat kaikenlaiset hevoset, lukuun ottamatta kantakirjaoriita. Kantakirjatammatkaan eivät ole enää varauksesta vapaat”, majuri Vuori kirjoitti..Kantakirjattomat oriitkin kelpasivat, ne voitiin puolustuslaitoksen toimesta leikata ja palauttaa omistajalleen ruunana..Hevosten luovuttamisvelvollisuudessa pyrittiin laskemaan kunkin tilan maatalouskäyttötarve niille, mutta jotkut joutuivat luovuttamaan ainoankin hevosensa. Pelkkää hevosta ei sotaan lähetetty, sen mukaan oli pitänyt luovuttaa vähintään 50 kiloa kauroja ja 100 kiloa heiniä, vahvat päitset marhamintoineen, loimi loimivöineen, juottoämpäri, puhdistusvälineet, ajoneuvot, vahvat valjaat sekä suitset ohjaksineen. Mikäli mahdollista mukana oli suotavaa olla vielä kuormapeite, köysi, rautakanki ja lapio..Jotkut saattoivat yrittää jollain tavoin väistää näitä luovuttamisvelvollisuuksiaan..”Erinäisiä hevosottolakiin aikaisemminkin sisältyneitä rangaistuksia lain säännösten noudattamatta jättämisestä on kovennettu”, majuri Vuori muistutti Hevostalouden artikkelin lopuksi..Hevoset kantoivat raskaan taakan isänmaan puolustamisessa ja moni jäi kokonaan palaamatta kotiinsa. Talvisodassa kuolleita ja kadonneita hevosia oli 7 204, jatkosodassa 14 573 ja Lapin sodassa 472. Osamaksuna sotakorvauksista Neuvostoliittoon vietíin vuosina 1947 ja 1948 yhteensä 18 000 suomenhevosta..Seinäjoen Törnävällä on suomenhevosten sotataipaleen muistoksi pystytetty Herman Joutsenen veistämä patsas Suomenhevonen – sotahevonen. Sen jalustassa lukee: Suomenhevonen Suomen puolesta 1939–1945.
