1974 Tilaa Hevosurheilu - pysyt kärryillä, kuuluu tämän lehden ikimuistoisen nokkela mainosslogan, mutta on myönnettävä, että joskus pääsee tapahtumaan sellaista, ettei sinne kärryille onnistuttu edes nousta.Lahden 28.8.1974 keskiviikkoravien päähuomio kiinnittyi Ajaja-Championat ajajakilpailun ratkaisuun. Sen voitti ehkei niin yllättäen Pekka Korpi.Tämä kerrottiin kannen koko laajuudelta ja lehden sisälle oli varattu kokonainen sivu kilpailuselostukselle. Siinä illan yhdeksästä lähdöstä seitsemästä kerrottiin. Jutussa jäi mainitsematta vain Jari Vihtosen omistaman ja Pellervo Pekosen ohjastaman 15-vuotiaan ruuna Eron voittama lähtö, sekä suomenhevosten enintään 10 000 markkaa voittaneiden 3000 metrin ryhmäajon tapahtumat.Sen lähdön voitti karjalohjalaisen Paavo Wäggin kasvattama ja omistama Viluma, jota ohjasti hänen puolisonsa Aila Wägg. Voittoaika 36,4a oli ikäluokan tammojen suomenennätys pitkän matkan ryhmälähdössä. Erikoista kyllä, se on sitä vielä puoli vuosisataa myöhemminkin, mutta siihen tietysti vaikuttaa harvemmin ajettava kilpailumatka ja kun sitä vielä harvemmin ajetaan viisivuotiailla tammoilla.Se sen sijaan ei ollut yllättävää, että Viluma tuon lähdön voitti. Viikkoa aiemmin sen ajoi Porissa järjestetyissä naisamatöörien Euroopan-mestaruuskilpailuissa – ensimmäiset EM-tason ravit Suomessa – voittoon Iso-Britanniaa edustanut Phyllis James ja kaksi viikkoa Lahden SE-juoksun jälkeen Viluma toi Aila Wäggille naisajajien suomenmestaruuden.Jos tuo SE pääsi vilahtamaan median ja yleisönkin tutkan alta, niin vuonna 1977 Viluman ja Aila Wäggin nimet hakattiin suomenhevosten kunniakivitauluun lähtemättömästi. Valjakko oli jo kesällä tehnyt urotyön passittamalla Mutrin-Lennon 12 vuotta vanhan tammojen suomenennätyksen juoksemalla 25,2a. .Elokuussa sitten rävähti kunnolla. Viluma voitti Lappeenrannassa kuningattaren tittelin ja teki Aila Wäggistä ensimmäisen, ja edelleen ainoan, hevosensa kuninkaalliseksi ohjastaneen naisen.Valjakon viikonloppu oli ihailtavan tasapainoinen. Joskus laukkailemaan sortunut Viluma kulki kaikki matkat ravia ja Wäggin ohjastukset onnistuivat loistavasti. Erityisesti päätösmatkalla hän osoitti kylmähermoisuutta.Viluma johti kilpailua kahden matkan jälkeen, eikä Aila Wägg 3000 metrillä hätäillyt Viluman kanssa. Hän odotteli porukan keskivaiheilla ja antoi tamman tulla vasta lopussa kovaa. Valjakko sijoittui neljänneksi ja teki kokonaiskilpailussa 1,3 sekunnin eron päätösmatkan voittaneeseen Lenitaan.Seuraavana vuonna Viluma murheellisesti kuoli äärimmäisen harvinaiseen sydänsyöpään. Se ehti vajaassa viidessä kilpakaudessaan startata 262 kertaa, ottaa 56 voittoa ja 61 muuta totosijaa.
1974 Tilaa Hevosurheilu - pysyt kärryillä, kuuluu tämän lehden ikimuistoisen nokkela mainosslogan, mutta on myönnettävä, että joskus pääsee tapahtumaan sellaista, ettei sinne kärryille onnistuttu edes nousta.Lahden 28.8.1974 keskiviikkoravien päähuomio kiinnittyi Ajaja-Championat ajajakilpailun ratkaisuun. Sen voitti ehkei niin yllättäen Pekka Korpi.Tämä kerrottiin kannen koko laajuudelta ja lehden sisälle oli varattu kokonainen sivu kilpailuselostukselle. Siinä illan yhdeksästä lähdöstä seitsemästä kerrottiin. Jutussa jäi mainitsematta vain Jari Vihtosen omistaman ja Pellervo Pekosen ohjastaman 15-vuotiaan ruuna Eron voittama lähtö, sekä suomenhevosten enintään 10 000 markkaa voittaneiden 3000 metrin ryhmäajon tapahtumat.Sen lähdön voitti karjalohjalaisen Paavo Wäggin kasvattama ja omistama Viluma, jota ohjasti hänen puolisonsa Aila Wägg. Voittoaika 36,4a oli ikäluokan tammojen suomenennätys pitkän matkan ryhmälähdössä. Erikoista kyllä, se on sitä vielä puoli vuosisataa myöhemminkin, mutta siihen tietysti vaikuttaa harvemmin ajettava kilpailumatka ja kun sitä vielä harvemmin ajetaan viisivuotiailla tammoilla.Se sen sijaan ei ollut yllättävää, että Viluma tuon lähdön voitti. Viikkoa aiemmin sen ajoi Porissa järjestetyissä naisamatöörien Euroopan-mestaruuskilpailuissa – ensimmäiset EM-tason ravit Suomessa – voittoon Iso-Britanniaa edustanut Phyllis James ja kaksi viikkoa Lahden SE-juoksun jälkeen Viluma toi Aila Wäggille naisajajien suomenmestaruuden.Jos tuo SE pääsi vilahtamaan median ja yleisönkin tutkan alta, niin vuonna 1977 Viluman ja Aila Wäggin nimet hakattiin suomenhevosten kunniakivitauluun lähtemättömästi. Valjakko oli jo kesällä tehnyt urotyön passittamalla Mutrin-Lennon 12 vuotta vanhan tammojen suomenennätyksen juoksemalla 25,2a. .Elokuussa sitten rävähti kunnolla. Viluma voitti Lappeenrannassa kuningattaren tittelin ja teki Aila Wäggistä ensimmäisen, ja edelleen ainoan, hevosensa kuninkaalliseksi ohjastaneen naisen.Valjakon viikonloppu oli ihailtavan tasapainoinen. Joskus laukkailemaan sortunut Viluma kulki kaikki matkat ravia ja Wäggin ohjastukset onnistuivat loistavasti. Erityisesti päätösmatkalla hän osoitti kylmähermoisuutta.Viluma johti kilpailua kahden matkan jälkeen, eikä Aila Wägg 3000 metrillä hätäillyt Viluman kanssa. Hän odotteli porukan keskivaiheilla ja antoi tamman tulla vasta lopussa kovaa. Valjakko sijoittui neljänneksi ja teki kokonaiskilpailussa 1,3 sekunnin eron päätösmatkan voittaneeseen Lenitaan.Seuraavana vuonna Viluma murheellisesti kuoli äärimmäisen harvinaiseen sydänsyöpään. Se ehti vajaassa viidessä kilpakaudessaan startata 262 kertaa, ottaa 56 voittoa ja 61 muuta totosijaa.