Vielä on virtaa: Le Cannibale viettää eläkepäiviään viiden tähden hotellissa

Kunnioitettavaan 18 vuoden ikään ehtinyt Le Cannibale nauttii vapaaherran elämästä Anne Nykäsen hellässä huomassa. Ori päätti menestyksekkään kilpauransa vuonna 2013 vain seitsemän vuoden iässä. Vuosien kuluminen ei virkeässä seniorissa juuri näy.”Juuri katsoin sitä tarhassa. Siinä se iloisesti vetää rinnettä ylös ja alas”, Nykäsen tytär Maiju Petriläinen hymyilee. ”Se saa yötäpäivää mennä sisälle ja ulos miten itse haluaa.”Raviurheilu on täynnä tuhkimotarinoita. Sellainen löytyy myös Le Cannibalen taustalta.Ori on pitkän linjan lajiaktiivi Mika Harjuojan ensimmäinen oma kasvatti. Alku oli kivikkoinen. Torstai-iltana 4.5. 2006 Kalajoella Marianne ”Male” Haapakankaan (os. Vuollet) tilalla syntyneen varsan emällä Heart’s Queenilla oli kohtutulehdus, mikä tarkoitti, että varsa oli elämänsä ensimmäisinä hetkinä heikko.”Läpi yön varsaa nostettiin emän tissille syömään. Imureaktiot olivat hyvät, mutta muuten varsa oli veltto. Heräsi jo epäilys, jääkö se edes henkiin”, Harjuoja muistelee dramaattista ensimmäistä vuorokautta.Seuraavana päivänä varsa laitettiin emänsä kanssa autoon ja Harjuoja lähti viemään niitä Hyvinkään hevossairaalaan. Matkaa edelsi neuvottelu paikallisen eläinlääkärin kanssa.”Kahdeksan tuntia kesti matka. Tunnin välein nostin varsan emän tissille.”Harjuoja muistaa miettineensä, että ensimmäinen oma kasvatti ei saa kuolla.”Emä oli kuitenkin käynyt siemennettävänä Ranskassa Jag de Bellouetilla, että syntymään oli jo nähty paljon vaivaa.”Hyvinkäällä varsa sai lisähappea ja useamman antibioottikuurin. Maksa-arvot olivat pielessä, mutta kuten Harjuoja on itselleen monta kertaa myöhemmin todennut, se reissu kannatti tehdä. Le Cannibalesta kasvoi aikansa huippuravuri, joka valloitti peräti kolmen maan pääradan, menestyi Suomessa sekä sen ulkopuolella ja tienasi urallaan 535 609 euroa..Lahjakas nuoresta saakkaVarsa-aikansa hevonen vietti Annamari Sipilän luona Sahalahdessa ja siirtyi 1,5-vuotiaana Halsualle Timo ja Pekka Salmelan valmennukseen. ”Jo 2-vuotiaana sen juostua opetuslähdön aika moni tuli sanomaan, että tuo on juoksija. Se meni kuin ilmassa. Silloin ensimmäisen kerran ajattelin, että siitä voi tulla jotain. Se näytti jo silloin hienolta.”Varsinaisen kilpauransa ori aloitti Timo Salmelan listoilta vuonna 2009. Neljä ensimmäistä starttia toi kolme voittoa, mutta Kriteriumin karsinnat päättyivät mollivoittoisesti, kun hevonen jäi kymmenenneksi..Stig H sanoi ratahaastattelussa, ettei usko hevoseen yhtään, koska se ei ole esittänyt treeneissä mitään.Mika Harjuoja antaa esimerkin Le Cannibalen laiskuudesta treeneissä. Sen jälkeen Le Cannibale siirtyi Ruotsiin legendaarisen Stig H. Johanssonin valmennukseen. Vuosi 2010 oli menestys. Ori aloitti länsinaapurissa kolmella perättäisellä voitolla. Kaikkiaan kausi toi kuusi täysosumaa, neljä kakkosta ja yhden kolmossijan. Ainoa kolmen parhaan ulkopuolinen sijoitus tuli vasta vuoden viimeisessä startissa, Ranskassa ravatussa UET GP:ssä.Kotimaan Derbyssä oli suosikkina tyytyminen kakkossijaan Express Typen jälkeen.”Meillä oli siinä vaiheessa kuvitelma, että se on parhaimmillaan keulasta. Myöhemmin huomasimme, että se on selästä parempi. Jos olisimme sen tienneet finaalissa, olisiko lopputulos ollut eri? Mutta olihan se pettymys, kun lähdimme kuitenkin suosikkina. Hetken jälkeen ajattelimme, että meinasihan toinen sija aika paljon rahaa, ja hevonen oli ikäluokkansa kakkonen. Sinä päivänä toinen hevonen vain oli parempi.”.Seuraava vuosikin sujui pääosin Ruotsissa. Synnyinmaahansa ori palasi heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, kun edessä oli Suur-Hollola-ajo. Kaksi edellistä starttiaan Le Cannibale oli voittanut. Näistä ensimmäisessä se oli parantanut ennätyksensä lukemiin 12,8aly. Hevonen lähti välierään kakkossuosikkina Antonio Duon jälkeen. Sen sijoituskin oli toinen, voiton vei Orlando Croft.Finaalissa välierän taisteluparin osat vaihtuivat. Le Cannibale ylsi toiseksi ja jätti Orlando Croftin kolmanneksi. Voiton vei suuri suosikki Target Hoss.Harjuoja uskoo kisan ratkenneen lähtökiihdytykseen.”Target Hossilla käytettiin sinä päivänä tuplatoimintolappuja. Lähdössä sille vedettiin laput silmille, että se vastasi meille. Toisesta narusta vedettiin laput pois, ja maalisuoralla ne vedettiin taas uudestaan silmille. Se oli hieno kisa ja hyvä kakkonen.”Ruotsissa Le Cannibale kilpaili liki kaksi vuotta. Siltä ajalta on peräisin erinomaisesti hevosta kuvaava lausahdus, joka tuli Stig H. Johanssonin suusta.”Ori oli pelattu suursuosikiksi. Stig H sanoi ratahaastattelussa, ettei usko hevoseen yhtään, koska se ei ole esittänyt treeneissä mitään.”Harjuoja uskalsi luvata valmentajalegendalle, että hän tulee yllättymään. Le Cannibale on nimittäin täysin eri hevonen, kun se siirtyy treenipoluilta auton taakse.”Hänen silmistään näki, ettei hän uskonut yhtään”, Harjuoja naurahtaa..Raviurheilun suurmaahan.Sama laiskuus seurasi Le Cannibalea koko uran. Se ei koskaan vakuuttanut treeneissä, mutta kun oli kilpailun aika, se muuttui kuin eri hevoseksi.Tämän vahvistaa Maiju Petriläinen, joka toimi Fabrice Souloylla hevosenhoitajana, kun Le Cannibale muutti vuoden 2011 lopulla Ranskaan. Hän ajoi käytännössä kaikki hevosen treenit Ranskassa ja mitä laiskemmalta hevonen tuntui kotona, sitä parempi se yleensä oli startissa. Silloin vasta 17-vuotiaasta Petriläisestä tuli myöhemmin monen huippuhevosen hoitaja, mutta Le Cannibale on silti hänen elämänsä hevonen.”Se oli ensimmäinen hevonen, jonka kanssa olen käynyt Italiassa. Suomessa kävimme Finlandia-ajossa, ja kaikki Vincennesin voitot”, Petriläinen listaa ikimuistoisia hetkiä. ”Se oli ensimmäinen iso nassukkani, jonka ehdoilla elettiin täysin.”.Omistajat halusivat Le Cannibalen Ranskaan, koska ajattelivat pitkien ratojen ja matkojen sopivan sille Pohjoismaiden kaviouria paremmin. Oikeassa he olivatkin.Le Cannibale voitti heti ensimmäisen starttinsa Ranskassa. Eikä missä tahansa siellä, vaan maan pääradalla Vincennessissä. Ohjastustehtävät hoiti legendaarinen Jean-Michel Bazire, jonka ajama ykkönen toi 60 000 euron ensipalkinnon.Ensimmäinen voitto herättää kaikkein lämpimimmät muistot Harjuojan ja Petriläisen mielissä.”Meitä oli seitsemän omistajaa, joista kolme oli paikan päällä. Ajattelimme, että jos viimeisiä rahoja saamme, niin hyvä on. Valmentaja sanoi, että se on treenannut niin hyvin, että hänen mielestään se voittaa lähdön”, Harjuoja kertoo.Omistajat pitivät treenaria aivan pöhkönä. Eihän sellaisen pitänyt olla mahdollista, kun vastassa oli ikäluokan Ranskan parhaimmistoa. Ruotsista lähtöön osallistui muun muassa Oracle ja Italiasta Main Wise As.”Olihan se upea tunne, kun maalisuoralle kaarruttaessa yksi muita isompi hevonen oli kärjessä. Bazire antoi hevosen rullata viimeiset 150 metriä. Edellisenä vuotena samaisen lähdön voitti sellainen ’tavallinen’ hevonen kuin Ready Cash.”Omistajat kävivät usein katsomassa hevosen startteja myös ulkomailla. Etenkin Ranskasta jäi lämpimät muistot.”Hevosen kautta tuleva arvostus on hevosihmisten parissa valtavaa. Se on todella hieno maa.”Arvostus näkyi muun muassa siten, että ovet lähes kaikkien Ranskan suurimpien valmentajien talliin aukesivat..Side säilynyt.Vaikka Le Cannibalen kilpaura päättyi jo joulukuussa 2013, ei kasvattaja-omistajan side hevoseen ole katkennut. Mika Harjuoja kertoo vierailevana kuukauden tai kahden välein tervehtimässä Le Cannibalea Nykäsen ja Petriläisen luona.”Se on oikeasti hienossa kunnossa, eikä sitä uskoisi ikinä 18-vuotiaaksi. Se on antanut meille niin paljon, että ansaitsee kunnon kohtelun, ja se asuukin viiden tähden hotellissa”, Harjuoja kiittelee.Paljon hevonen antoi muillekin. Ei siis ihme, että Petriläinen oli ikionnellinen, kun Le Cannibale päätyi hänen äitinsä luo asumaan. Näin entisen hoitajan ja hänen elämänsä hevosen tiet kohtasivat uudestaan. Eikä ne pitkäksi aikaa ehtineet erkanemaankaan.”Mehän lopetimme aika lailla samaan aikaan Souloylla. Le Cannibale tuli sen jälkeen Suomeen siitokseen. Se oli ensimmäisen talven Jarkko Ristimäellä. Sen jälkeen se on ollut minulla lukuun ottamatta kesiä, jotka se oli siitospuuhissa.”.Yhdistävä tekijä.Le Cannibalella on lukuisten kilpailusaavutusten lisäksi ollut vaikutus, jonka arvoa ei voi rahassa mitata. Se on yhdistänyt ihmisiä ja sen ympärille on nivoutunut tiiviitä ihmissuhteita. Taustajoukot olivat paljon yhteydessä jo kilpauran aikana, mutta vuosien varrella yhteistyö on muuttunut ystävyydeksi. Monista on tullut perhetuttuja, ja ystävyyden on helppo uskoa kestävän loppuun asti.Juuri viimeksi St Michel -viikonloppuna hevosen taustajoukkoja kerääntyi viettämään aikaa yhdessä.”Se on todella ollut ihmisiä yhdistävä hevonen. Meistä on tullut Mika Harjuojan, kuten muunkin omistajaporukan ja Tiina Lahden kanssa oikein hyviä ystäviä”, Anne Nykänen iloitsee. ”Olen sanonutkin, että tämä on hyvän mielen ja hyvien ystävien hevonen. Tämä on yhdistänyt todella ihania ihmisiä.”Kaikki ovat edelleen kiinnostuneita eläkepäivistä nauttivan orin hyvinvoinnista.”Tiina kun kävi lapsineen täällä, ensimmäisenä kaikki menivät katsomaan Le Cannibalea. Se on kaikille kauhean tärkeä hevonen.”Le Cannibalen omistavan Ecurie Bon Appetit -kimpan taakse kätkeytyi hevosen kilpauran aikana Harjuojan lisäksi Seppo Ranta-Ruona, Jarno ja Jari Leppänen, Antti Savolainen, Pasi Lukkarinen sekä alkutaipaleella myös Riku Vähätalo.”Moni heistä käy säännöllisesti katsomassa hevosta ja tuomassa sille porkkanoita. Le Cannibalella onkin kerjäämisen jalo taito – päivän herkut on saatava. Saman taidon se on tuntunut periyttäneen jälkeläisilleenkin.”Harjuoja kuvailee osuvasti suhdettaan orin arjesta vastaavaan Nykäseen ja Maiju Petriläiseen.”Minähän kuulun ikään kuin perheeseen. Olemme todella hyviä ystäviä Maijun ja hänen vanhempiensa kanssa.”.Le CannibaleOri, s. 4.5.2006Jag de Bellouet – Heart’s Queen 13,6aly, American WinnerKilpaili urallaan 56 kertaa totosijoin 17-11-8 ja tienasi 535 609 euroaHeppa-järjestelmän mukaan 84 jälkeläistäViettää lokoisia eläkepäiviä Mikkelissä

Vielä on virtaa: Le Cannibale viettää eläkepäiviään viiden tähden hotellissa

Aiheeseen liittyvää