Suomenhevosen jalostusohjelma uudistuu

Suomenhevosen kehityksen varmistaminen ja rodun monimuotoisuuden säilyttäminen vaativat toimenpiteitä. Jo ensi vuonna rajoitetaan suomenhevosorien maksimitammamääriä ja tehdään isompi selvitystyö suomenhevosen jalostusohjelmasta. Lämminveristen ravihevosten ja suomenhevosten kasvattajapalkkioihin on myös tulossa muutoksia.

Suomenhevosvarsojen määrä vuonna 2019 oli 1017 varsaa. 10 vuoden takaisista luvuista (1410 varsaa) on tultu hälyttävästi alaspäin, vaikka pahin syöksykierre on selätetty. Vuonna 2015 suomenhevosvarsoja syntyi vain 954.

Suomenhevosvarsoista noin 75 prosenttia on ravureita. Ratsuja on noin 20 prosenttia ja työ- sekä pienhevoset jakavat viiden prosentin osuuden.

”Pitkällä aikajänteellä nykyinen suomenhevosten varsamäärä ei ole rodun säilymisen kannalta riittävä. Nykyisessä populaatiossa sukulaistuminen on noussut huomattavasti viimeisten sukupolvien aikana erityisesti J-suunnalla”, huokaa Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää.

Suunnan muuttamiseksi Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta yhteistyössä suomenhevosyhdistysten, kasvattajien ja muiden alan toimijoiden kanssa on valmistellut suomenhevosen jalostusohjelman kokonaisvaltaista uudistusta. Jalostuksesta tehtiin avoin kysely, johon Mäenpään mukaan tuli vastauksia 689 kappaletta, sekä keskustelutilaisuus Jokimaalla 26. lokakuuta

Ensimmäiset muutokset näkyvät jo ensi vuonna.

”Orikohtainen tammamäärä suomenhevosoreilla tulee laskemaan. Se on ensimmäinen konkreettinen muutos. Vuonna 2020 määrä on 120 tammaa per ori. Ja laskua jatketaan siitä, vuonna 2022 raja on 100 tammaa per ori, mikäli ei nyt mitään erityisiä muutoksia tapahdu. Määrät on suhteutettu nykyisen populaation kokoon”, Mäenpää kertoo. ”Minkä verran yhdellä toimenpiteellä on sitten vaikutusta asiaan? Vaikka uusi raja vähentää tiettyjen orien käyttöä, niin nythän meillä on ollut toisaalta vain kaksi oria siellä yli sadan tamman rajan ja 120 tamman raja vaikuttaa käytännössä yhteen oriin.”

”Orien tammamäärän rajoittaminen on helpoin toimenpide tässä vaiheessa, mutta myös jatkotoimia on mietittävä neuvonnan näkökulmasta. Sitähän tämä yksi toimenpide ei ratkaise, että kärjessä olevat oriit ovat läheistä sukua ja sitä kautta sukusiitos lisääntyy, mutta tämä on kuitenkin yksi toimenpide.”

Toinen ensi vuonna käyttöönotettava muutos on, että myös suomenhevosille tehdään jatkossa nykyisen oriarvostelun rinnalle lämminveristen tuoteselostemallin kaltainen neuvonnallinen lausunto oriin suvusta ja suorituksista. ”Suomenhevosille jää edelleen voimaan hyväksymis- ja hylkäämiskäytäntö, eikä niitä pisteytetä ainakaan vielä julkisesti, vaan uudistus tulee sanallisena lausuntona. Suvun lausunnossa otetaan huomioon myös rodun monimuotoisuus, eli orin sukua arvioidaan myös siitä näkökulmasta, miten se on sukua valtalinjoille tällä hetkellä”, Mäenpää selvittää.

Myös pidemmän aikavälin tavoitteista ja toimenpiteistä on jo puhuttu.

”Meillä on suunnitelmissa muitakin toimenpiteitä, mutta emme halunneet lähteä toteuttamaan mitään ennen tarkempaa selvitystä ja kartoitusta suomenhevosen osalta. Se on tarkoitus tehdä ensi vuonna”, linjaa Mäenpää. ”Eli mietitään jalostustavoitteita, pitäisikö niitä laajentaa huomioimaan myös esimerkiksi kestävyysominaisuuksia ja enemmän terveysominaisuuksia suoritusominaisuuksien rinnalle. Niitä ei ole sieltä tarkoitus mihinkään poistaa, edelleen suomenhevosjalostus on suoritushevosjalostusta. Mutta lähdetään miettimään sitä, millä varmistetaan tulevaisuuden kehitys ja samalla monimuotoisuuden säilyminen.”

Jalostustavoitteiden uudistusta vie eteenpäin Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta.

Myös kasvattajapalkkiojärjestelmään tulee muutoksia
– nuorten ikäluokkien kasvattajapalkinto nousemassa 20 prosenttiin

Vuoden 2020 maksatusten osalta maa- ja metsätalousministeriö on edellyttänyt palkintojärjestelmien uudistamista ja yksinkertaistamista. Tukijärjestelmien siirryttyä Veikkauksen tuotoista maksettavaksi vanhoista palkkioperusteista ja järjestelmistä pystyttiin pitämään kiinni muutaman maksatuskauden ajan, mutta jatkossa järjestelmää on ministeriön vaatimuksesta yksinkertaistettava. Tämän takia esimerkiksi näyttelypalkkioita tai laatutammapalkkioita ei enää tulevaisuudessa makseta, vaan ne korvataan kokonaan uudella järjestelmällä.

Maa- ja metsätalousministeriölle ehdotettiin kolmea kokonaisuutta, joiden tavoitteena on tukea laadukasta kotimaista kasvatustoimintaa: kasvattajapalkkiojärjestelmä, tammapalkinto ja valtakunnallisen työmestaruuden palkinnot. Kaikki kasvattajapalkintokokonaisuuteen kuuluvat palkkiot maksetaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen käytettävästä osuudesta Veikkaus Oy:n tuotosta maa- ja metsätalousministeriön kautta.

”Tämä kokonaisuus on Suomen Hippoksen antama esitys, mutta päätöksen perusteista tekee maa- ja metsätalousministeriö”, Mäenpää huomauttaa.

Ravihevosilla kasvattajapalkkio perustuu ravikilpailuista saatuihin palkintoihin, joista ikäluokittain määritellään prosenttiosuudella kasvattajapalkinnon suuruus ikäluokittain. Suomenratsuilla, lämminverisillä ratsuhevosilla ja poneilla kasvattajapalkinto perustuu kilpailu- ja muista suoritustuloksista laskettaviin rankingpisteisiin.

Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta ja hallitus linjaavat kasvattajapalkintoesityksessä maa- ja metsätalousministeriölle, että nuorempien ikäluokkien saamaa kasvattajapalkintoprosenttia nostetaan, mikäli Veikkauksen tulouttama tuotto sen mahdollistaa. Muiden ikäluokkien prosentit pysyvät ennallaan.

”2–3-vuotiaiden lämminveristen ravihevosten ja 3–5-vuotiaiden suomenhevosten kasvattajapalkintoa on esitetty nostettavaksi 20 prosenttiin”, kertoo Mäenpää.

Lisäksi esitetään, että hevosen ulkomailta juostujen palkintojen perusteella maksettava maksimikasvattajapalkinto nousee 20 000 euroon vuodessa

Toinen kasvattajapalkkioesityksen kohde ovat laadukkaat siitostammat. ”Laatutammapalkintoa ja näyttelypalkintoja tulee korvaamaan tammapalkkiojärjestelmä, jolla koitetaan kannustaa laadukkaiden siitostammojen käyttöön”, Mäenpää kertoo.

Tammapalkkio maksetaan jalostusindeksien tai jalostusarvostelutulosten perusteella laadukkaille siitostammoille, maksatuksen perusteena on Suomeen ensirekisteröity varsa.

Suomen Hippos sisällytti esitykseen myös valtakunnallisen työmestaruuden palkinnot. Palkkiojärjestelmän tavoitteena on ylläpitää työhevosperinnettä.