”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”, sanoo suomenhevosori Varssin kasvattaja Paavo Simonen.

Hän kuuli kasvattinsa voittaneen suomenhevosten estemestaruusloimen, mitalin ja kukat ja koko kilpailun parhaan oriin tittelin ja loimen sunnuntaina. Simonen ei hämmästynyt.
Varssi oli ensikertalainen kisassa. Se keräsi kolmelta radalta 10,5 virhepistettä. Seuraava, Niisun Nestori otti 13 virhepistettä ja kolmas, Äänenkantaja, jo 27. Yhdeksän ratsukon mestaruusluokassa oli 4 hylättyä.

”Hyvä hevonen on hyvä kaikessa”, Simonen kuittaa.

Hän on yksi niistä harvoista, jotka ovat kaiken aikaa uskoneet hevoseen. Kaksi muuta ovat ratsastaja-omistaja Jonna Pajala ja hänen avomiehensä Esa Mottisenkangas. Muita ei äkkiseltään taida löytyäkään.

”Eihän tähän hevoseen ole koskaan uskonut kukaan. Lähinnä sitä on joka paikassa moitittu vain”, sanoo Pajala.

“Mutta minä olen uskonut. Ja olen Jonnaa yllyttänyt koko ajan, että ilman muuta mestaruuksiin mukaan! Sanoin jo viime vuonna, että mene”, Esa Mottisenkangas kertoi.

“Kun on hevonen, jolla on tuollainen pää ja asenne kuin Varssilla!”

Hevosen nimeämisessä kannattaa olla tarkkana. Niinhän sitä sanotaan, että nimi on enne.

”Ei myö kyllä arvattu mikä ruljanssi alkoi, kun keksittiin se Varssi”, Simonen hymähtää.

Varssi on ravuri viimeistä veripisaraa myöten. Se on geenitestattu DMRT3-ravivarmuusgeenin AA-tyypin kantajaksi. Umpiravuri siis, sellainen, joka mieluummin ravaa kuin laukkaa. Saattaa käväistä peitsilläkin.

”Ravurihan se on, ja ravurin liike sillä on myös. Minkäpä se sille voi”, Simonen toteaa. ”Varssissa on parasta se, että sillä on oikean urheilu- ja suoritushevosen luonne. Se palvelee ihmistä eikä kekkuloi.”

Simonen halusi tehdä silloin, 12 vuotta sitten, Oiva Pölöseltä ostamastaan emätammastaan V.K. Valppaasta (Voltti – Ruskontyttö, Usko) itselleen ravurin Peikon Pojasta (Perikuva – Paavin-Likka, Hovi-Paavi), ravimies kun on.

Tamma kävi Rauno Leskisellä astutettavana ja tuli tiineenä kotiin. Terve, reipas ja varhaiskypsän oloinen orivarsa syntyi. Simonen oli onnessaan. Hän opetti varsan ajolle. Varsa tuntui parhaalta, mitä hänellä oli koskaan ollut.

”Se pääsi heti kovaa. Ravi siltä sujui.”

Kun Varssi oli puolentoista vuoden vanha, Hippoksesta tuli soitto. Simoselle kerrottiin, että varsa ei ollutkaan Peikon Pojasta, vaan Leskisen kantakirjaamattomasta Manierosta (Ero-Mori – Mani-Hani, Henri).

Asiaa kun selviteltiin, kävi ilmi, että vaikka tamma Peikon Pojalla astutettiinkin, se oli astutuksen jälkeen kenenkään näkemättä karannut aitauksestaan ja löytynyt seuraavana aamuna Manieron kanssa samalta laitumelta.

”Se Peikon Poika tais olla tuhkamunakin, kun ei sillä ole yhtään jälkeläistä”, Simonen hymähtää.

Tämän jälkeen käytiin kiivas vääntö Hippoksen kanssa Varssin statuksesta. Hippoksen linjaus oli, että koska tamman ja oriin omistaja ei ollut sama henkilö, hevonen ei saa ravikilpailuoikeutta.

Silloinen jalostusjohtaja oli Terttu Peltonen. Hän ei suostunut tekemään asiassa poikkeusta Simosen eduksi, vaan vetosi sääntöihin.

”Viännettiin ja kiännettiin ja kaikki mahdollinen tehtiin. Mie sanoin jalostusjohtajalle, että hyppää taksiin, mie maksan, ja tule katsomaan Joensuun raviradalle, miten tämä varsa juoksoo. Mutta ei se tullut”, Simonen muistelee. ”Ei olisi päässyt kirjoihin, vaikka olisi mennyt viittätoista, pykälät meni niin. Oltiin puoltoista vuotta myöhässä.”

Niin siinä kävi, että vaikka Simonen valitti maa- ja metsätalousministeriöön, Varssille ei myönnetty ravikilpailuoikeutta.

”Sitten siihen ilmaantui kuin taivaan lahjana Jonna-tyttönen. Hän kävi hevosta kerran katsomassa ja se kauppa tehtiin kahteen sanaan”, Simonen muistelee.

Hän sanoo, ettei ole katkera, mutta ”pienen ihmisen protestin” hän on järjestelmälle tehnyt. Simonen on päättänyt, että hänen kasvattinsa eivät käy näyttelyissä, eikä niitä kantakirjata. ”Mie en näyttelyhevosille laske mitään arvoa. Mie odotan tuoteselostemallia suomenhevosille ja astutan minkä tamman astutan, omalla koti-oriilla”, Simonen sanoo.

Hevonen on ollut Pajalalla 3-vuotiaasta. Hän kehuu hevosen asennetta ja luonnetta.
”Se on ihan täydellinen”, Pajala sanoo.

Varssi estemestaruuksissa. Kuva: Leena Alerini.

Varssi estemestaruuksissa. Kuva: Leena Alerini.

Varssia tarjottiin ratsuorikantakirjaan syksyllä 2017 Kiuruvedellä, mutta yritys kaatui kapasiteetin puutteeseen ja erityisesti laukan laatuun. Ori sai laukasta 4,5 pistettä.
Varssin nelitahtista laukkaa ei hyväksi voi väittää, mutta selvää on myös, että ei se suomenhevosten estekorkeuksilla kyllä haittaakaan. Varssi justeeraa askeleet esteelle tarvittaessa muutamalla raviaskeleella, ja näytti Ypäjällä muutama pätkä menneen askellajissa, jossa etuosa laukkaa ja takaosa ravaa. Itse hypyn se tekee tyylikkäästi, hienoa etujalkatekniikkaa osoittaen.

Hippoksen nykyinen jalostusjohtaja Minna Mäenpää toteaa, että jalostusarvostelussa hylätyn oriin voi aina näyttää uudelleen.

”Jalostusarvostelussa arvioidaan askellajit ja esteominaisuudet. Jokaisesta arvosteltavasta ominaisuudesta tulee saada vähintään 5 pistettä. Mikäli laukka ei ole kolmetahtista, ei siitä voida hyväksyttyä arvosanaa antaa”, Mäenpää sanoo.  ”Nykyisin suomenratsuoriiden jalostusarvostelussa painotetaan laukkaa vahvasti myös esteominaisuuksia arvioitaessa ja tämä on tullut mukaan nimenomaan estetuomareiden toiveesta”, hän jatkaa.

Entä mitä pitää ajatella estemestaruudesta, suomenhevosten absoluuttisesta huipputasosta? Mitataanko oikeita asioita ja onko vaikeustaso riittävä, jos puutteellinen yksilö pystyy kisan jopa voittamaan?

”Suomenhevonen on jalostettu monipuoliseksi yleishevoseksi, joka tekee kaikkea, oli ulkonäkö mikä tahansa”, toteaa nyt jo eläköitynyt jalostusjohtaja Terttu Peltonen.

Hän jatkaa sanoen kilpailusaavutusten olevan kuitenkin parhaita valintaperusteita, koska ne ovat mitattavissa. Suomenhevosten estemestaruuden taso on Peltosen mukaan 110–120 cm, koska suomenhevosista vähemmistö hyppää (enemmistö on koulupuolella).

”Taso lienee riittävä, jotta saadaan nostettua osallistujamääriä”, Peltonen toteaa.

 

Hevosurheilu taltioi taustoja ja tarinoita. Lehtitilaus onnistuu kätevästi täällä.

Hevosurheilun 95-vuotisjuhlavuoden ja 7 oikein -lehden 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi digilehti sisältyy tilauksiin. Kaikki tilaajat saavat sen kaupan päälle. Digilehden voi lukea missä päin maailmaa tahansa ja lukemaan pääsee kätevästi lataamalla Hevosurheilun Apin sovelluskaupasta.

Palveluun kirjaudutaan asiakasnumerolla, joka löytyy paperilehden osoitetiedoista postitoimipaikan jälkeen tai tilauslaskustasi (kirjoita asiakasnumero ilman ensimmäisiä nollia). Postinumero toimii salasanana.

Varssi

11-vuotias suomenori
Suku: Maniero – V.K. Valpas, Voltti
Emä valiopalkittu jälkeläisistään, isä kantakirjaamaton
Orinäyttelyssä 12.10.2017 hylkäys, 35 rakennepistettä ja 25,2 käyttöpistettä