Pertti Koskenniemi
  • Syntynyt 19.7.1969 Porissa.
  • Yo-merkonomi, rahoitti opiskelujaan pelivihjetoimistoa pyörittämällä.
  • Kuopion raviradan toimitusjohtaja 1992-95.
  • Suomen Hippoksen totojohtaja 1995 – 2000.
  • Fintoto Oy:n totojohtaja 2001 – 2009, kehitysjohtaja ja varatoimitusjohtaja 2010-2014, vt. toimitusjohtaja 14.10.2014 alkaen.
  • Vaimo Sirkkumarja, lapset Robert, 20, Laura, 8 ja Tuomas, 6.
  • Ensimmäinen hevonen Tanskasta ostettu L’Hombre B vuonna 1990.

”Ensimmäinen ehto onnistumiselle on se, että lähtiessä ei pelkoa tunneta.” Tämä jatkosodan kaukopartiojohtaja Eino Penttilän ohje sopii lähtökohdaksi myös Fintoton vasta valitulle vt. toimitusjohtaja Pertti Koskenniemelle.

Ei sillä, että Koskenniemi vaikuttaisi pelokkaalta. Päinvastoin hän tuntuu suhtautuvan uuteen tilanteeseen yllättävänkin rauhallisesti.

Vaikka miehellä on ikää vasta 45 vuotta, hän on monissa liemissä keitetty alan konkari. Itse asiassa hänellä on pisin kokemus Fintoton johtopaikoilla ravien ja totopelien maailmasta. Tehtävä on kuitenkin uusi ja todistetusti tuulinen. Peliyhtiön molemmat aikaisemmat toimitusjohtajat ovat lähteneet irtisanomisen kautta.

Uusimmassa käänteessä yllätti lähinnä prosessin nopeus.

”Luonnollisesti minun suostumustani tehtävään kysyttiin etukäteen. Jonkun hetken harkittuani sanoin, että jos sellainen tilanne tulee, olen käytettävissä. Ei siihen pitkää varautumisaikaa jäänyt”, Pertti Koskenniemi kertoo.

Nimityksen jälkeen on spekuloitu sillä, mitä ”vt.” käytännössä tarkoittaa. Kun Ilmari Haliselle näytettiin ovea vuonna 2010, toimitusjohtajan tehtäviä hoiti Fintoton hallituksen silloinen puheenjohtaja Pekka Kaikkonen uuden toimitusjohtajan Markku Breiderin valintaan saakka – ainakin paperilla.

”Olemme sopineet Fintoton hallituksen puheenjohtajan Reijo Paajasen kanssa siitä, että olen toistaiseksi vt:nä ja hoidan tehtävää toimitusjohtajan vastuilla ja vapauksilla. Ei ole laitettu mitään erillisiä suitsia siihen, mitä voi ja mitä ei voi tehdä, eikä sovittu mitään siitäkään, milloin pesti päättyy”, Koskenniemi valottaa sen oloisena, että haaste on otettu vastaan tosimielellä.

Edeltäjänsä irtisanomisen taustoja hän ei lähde arvailemaan. ”Kai se menee vähän niin kuin jääkiekkomaailmassa, että on helpompi vaihtaa valmentajaa kuin koko joukkuetta. Mielestäni siinä ei ollut mitään isompaa dramatiikkaa. Jossakin kohtaa ne ratkaisut vain on tehtävä, kun muutosta haetaan.”

Huonot ajat iskivät pitkän nousukauden jälkeen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla, eikä tilanne ole siitä helpottunut, pikemminkin päin vastoin. Kun viime vuonna pelimyynnin miinus jäi alle prosenttiin, sitä pidettiin torjuntavoittona. Nyt sellaistakaan ei ole luvassa.

”Ennusteemme mukaan totomyynti tulee tänä vuonna olemaan noin 230 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa reilun seitsemän prosentin miinusta viime vuoteen nähden. Fintoton osalta se tarkoittaa yli kahden miljoonan euron puuttuvaa tuloa, ja koko alan kannalta neljää miljoonaa.”

”Pelimyynti ja Fintoton tulos ovat suurimmat ensi käden haasteet. Vaikka säästöjä on tehty, ne eivät riitä korvaamaan pelimyynnin pudotusta. Eikä toimintaympäristö helpotu jatkossakaan, kun Suomen talous ei näytä kehittyvän ja kuluttajien ostovoima jää edelleen erittäin heikoksi.”

Kun pelimyyntiin ja -tuottoihin ei voi ennustaa merkittävää kasvua, edessä on entistä tiukempi säästökuuri, joka kohdistuu ennen kaikkea Fintoton omiin toimintoihin.

979989

Kuva: Ville Toivonen

”Ensi vuodelle ei uskalla luvata merkittävää myynnin kasvua. Se tarkoittaa, että joudutaan tekemään melkoinen kulukuuri. Koska tämän vuoden tappio tulee olemaan merkittävä, ensi vuonna tilanne pitää tasapainottaa niin, että päästäisiin nollatulokseen. Ei voida tehdä tappiollista tulosta monta vuotta peräkkäin”, Koskenniemi huomauttaa.

”Lähtökohtana on se, että raviradoille maksettavat tuotot ja palkintotuet säilyisivät vähintään siinä tasossa, missä ne ovat tällä hetkellä. Säästö on kohdistettava ennen kaikkea Fintoton omiin kuluihin. Raviradat ovat säästäneet jo pitkään, ja siellä ei enää löysiä ole.”

”Voisi verrata sillä lailla, että Fintoto on rakennettu 260 miljoonan euron totomyynnille, ja nyt toteutuu 230 miljoonaa. Meillä on tällä hetkellä XL-koon takki päällä, ja sen sisällä on M-koon kroppa. Vaihtoehdot ovat siinä, että joko vaihdetaan takkia tai kasvatetaan kroppaa sen sisällä. Jos kropan kasvattaminen ei onnistu, meidän pitää ottaa pienempi takki päälle, mikä tarkoittaa kulujen säätämistä sille tasolle, että pärjätään pienemmällä myynnillä”, Koskenniemi konkretisoi.

Tilannetta ei helpota se, että kotimaisten kilpailupäivien määrä vähenee ensi vuonna parillakymmenellä.

”Se tarkoittaa meille vähintään kahden miljoonan euron myynnin menetystä. Se pitää ensiksi paikata, joten ollaan takamatkalla jo startissa.”

Paljon ei lohduta sekään, että tilanne ei ole paljon parempi muuallakaan Euroopassa.

“Tällä hetkellä lähes kaikki Euroopan hevospelimaat ovat miinuksella. Iso huoli koko lajin kannalta on siinä, että sellainenkin maa kuin Ranska on ottanut takapakkia. Raviurheilulla ja hevospeleillä menee nyt huonosti koko Euroopassa.”

Koskenniemen mielestä siihen vaikuttaa eniten yleiseurooppalainen talouden taantuma.

”Toinen ja isompi asia on se, että hevospelaaminen on joutunut uudenlaiseen kilpailutilanteeseen verrattuna niihin 1970- ja 1980-luvun aikoihin, jolloin hevospelaaminen oli ainoita asiantuntijapelaamisen muotoja.”

”Silloin ei ollut vaihtoehtoja, ja siitä se nousu on aikanaan syntynyt niin Ranskassa, Ruotsissa kuin Suomessakin. Hevospelit ja raviurheilu, ja etenkään itse ravitapahtuma, eivät ole pystyneet uudistumaan tavalla, joka puhuttelisi uusia kuluttajia.”

”Meillä on hupeneva joukko kanta-asiakkaita, jotka aikoinaan ovat oppineet hevospelaamisen kulttuurin, mutta uudet sukupolvet puuttuvat. Ei ole tavoitettu nuoria, koska heillä on jo muita vaihtoehtoja riittämiin. On tullut urheiluvedonlyönti, on tullut sähköiset pelaamisen muodot, ja sen myötä on menetetty kokonaisia sukupolvia.”

”Sen kääntäminen ei onnistu pelkästään sillä, että kehitetään uusia pelejä. Se tarkoittaa sitä, että tarvitaan hyvä urheilutuote ja tapahtumia, joihin halutaan mennä paikan päälle. Niidenkin pitää uudistua. Tämä on se kolmen asian summa”, Koskenniemi erittelee pidempiä kehityslinjoja.

Fintoto on panostanut viime vuosina paljon kansainväliseen peliin ja sähköiseen maailmaan. Kansainvälistä yhteistyötä Koskenniemi olisi valmis kehittämään erityisesti pohjoismaisella tasolla.

”Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä siksi, että jokaisessa merkittävässä Euroopan ravimaassa hevoskasvatus vähenee, joten löytyy entistä vähemmän materiaalia ravien järjestämiseen. Kilpailupäivien määrä laskee, ja sen myötä vähenevät peliyhtiöiden kohteet, vaikka niitä tarvittaisiin mielellään 24/7 -periaateella. Ja kun kohteita ei saada riittävästi kotimaasta, niitä on otettava muilta.”

”Suurimpana mahdollisuutena näkisin pohjoismaisen yhteistyön. Täällä on kuitenkin kohtuullisen helppoa kilpailla rajojen yli, ja meillä on hyvin samanlainen ravikilpailu- ja pelikulttuuri”, Koskenniemi linjaa ja ottaa esille toisenkin merkittävän pointin kansainvälisessä yhteistyössä.

”Tärkeää on myös hevospeliyhtiöiden kilpailukyky muuta rahapelitarjontaa vastaan. Kun yhdistetään eri maiden pelaajat, pystytään synnyttämään isoja vaihtoja ja saamaan isoja potteja, ja siitä syntyy kilpailuetua lotto- tai jackpot –tyyppisiä pelejä vastaan. Voimien yhdistäminen on ainoa mahdollisuus niitä vastaan. Kun rahapelimarkkina vain kiristyy koko ajan, on parempi toimia 25 miljoonan kuin viiden miljoonan hengen massalla.”

Fintoto käy parhaillaan neuvotteluja Ruotsin ATG:n kanssa uudesta yhteistyösopimuksesta, sillä entinen päättyy tämän vuoden lopussa. Julkisuudessa on näkynyt tietoja, että ATG olisi halukas nostamaan komissiotasojaan eli kohteidensa hintaa.

”On tärkeää saada uusi järkevä sopimus ATG:n kanssa vuodelle 2015. Uusia kohteita ei ole haettu, enemmänkin sitä, että päästäisiin tiivistämään ja parantamaan pohjoismaista yhteistyötä”, Koskenniemi kertoo.

”Itse olen koettanut ajaa sunnuntaipäivän valjastamista yhteispohjoismaiseksi päiväksi, eli silloin pelattaisiin joku iso V-peli, on se sitten V76 tai V65 tai joku muu. Se on kuitenkin vaiheessa, koska ATG:n kansainvälisten sopimusten osalta neuvottelut ovat kesken.”

”Aiemmin on jo sovittu, että Finlandia-päivänä 17.5.2015 ajettaisiin yhteiskierroksena ylimääräinen seiskavitonen, ja sekin pitäisi uudessa sopimuksessa saada varmistetuksi.”

”Kokonaisuutena tästä kotimaisen ja kansainvälisen tarjonnan yhdistämisestä tulee aina vain enemmän palapeli, jossa on katsottava, että meillä on vahvat kotimaiset kohteet ja yhdistettävä niihin ulkomaista tarjontaa tarpeen mukaan. Ei päällekkäistä vaan peräkkäistä tarjontaa”, Koskenniemi linjaa.

979986

Kuva: Ville Toivonen

Ihan pieni kysymys ei ole myöskään kansallisen rahapelimonopolin tulevaisuus ja kansallisten peliyhteisöjen mahdollinen yhdistäminen. Koskenniemi näkee asiassa kolme teoreettista polkua.

“Suomen valtiolla on hyvä tilanne sikäli, että meillä on EY-tuomioistuimen tuore ratkaisu nykyisen arpajaislain kestämisestä. Luonnollisimpana vaihtoehtona on, että nykyinen kolmijako säilyy ja kukin kolmesta rahapelien järjestäjästä toimii omalla tontillaan.”

”Kun rahapelimarkkina ei kokonaisuudessaan kasva, ruvetaan kuitenkin helposti miettimään sitä, miten nykymallista saataisiin enemmän tehoja irti. Silloin on aika helppoa ja populistista sanoa, että pistetään kaksi tai kolme toimijaa yhteen, jolloin saadaan kustannussäästöjä ja turvataan edunsaajien tuotot.”

”Kolmas vaihtoehto on Ranskan malli, eli toimilupamalli, jossa avataan lisenssien kautta myyntiä. Silloin apajille tulee muita toimijoita, ja asiakkaille tietysti lisää tarjontaa ja vaihtoehtoja”, Koskenniemi valottaa.

”Nykyisten edunsaajien kannalta se on kuitenkin iso riski, koska silloin tulee pörssiyhtiöitä ja muita sellaisia pelinjärjestäjiä, jotka eivät tulouta tuottoja entisessä määrin suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Markkinan pitäisi kasvaa valtavasti, että vero- ja lisenssitulojen kautta edunsaajien tulot säilyisivät ennallaan.”

”En jaksa uskoa siihen, että tässä mallissa ainakaan raviurheilu pärjäisi. Joku siivu nykyisin hevostaloudelle tuloutettavista tuotoista menisi jonkun muun toimijan hyväksi osinkoina tai vastaavina. Se on raviurheilun kannalta riskitekijä, jota ei kannata väheksyä”, Koskenniemi painottaa.

”Nykymallin paras puoli on se, että hyvinvointi on tasan omissa käsissä. Jos ei itse pystytä kehittymään ja pelimyyntiä kehittämään, silloin voi vain katsoa peiliin. Mutta jos yhdistetään toimijat yhdeksi toimijaksi, sen jälkeen ollaan helposti armopalojen varassa, koska hevosalan yhteiskunnallinen painoarvo ei ole yhtä suuri kuin monilla muilla edunsaajaryhmillä.”

”Tanska on tästä julma esimerkki. Kun hevospelit pistettiin valtiolliseen yhtiöön Danske Spiliin, luvattiin aluksi, että näin ja näin paljon saatte tukea. Se tuki kuitenkin pieneni aika nopeasti.”

Haasteita siis riittää, mutta tuore vt. toimitusjohtaja ei nosta käsiä pystyyn niiden edessä.

”Voi kai sanoa, että mikä vuosi tahansa Fintoton vuosien varrelta olisi ollut parempi lähtökohta kuin tämä vuosi. Mutta vielä pahempi paikka oli, kun menin vuonna 1992 Kuopion raviradan toimitusjohtajaksi. Silloin oltiin oikeasti syvässä lamassa.”

”Merkittävä ero tähän päivään oli siinä, että korkotaso oli silloin aivan huima, kun liikuttiin yli 10 prosentin lukemissa. Kuopio kuului ratoihin, jotka olivat pahasti velkaantuneet, ja korkomenot sen mukaiset. Olosuhteet olivat silloin kaikkineen vielä julmemmat, mutta siitäkin on vain selvitty”, Koskenniemi huomauttaa.

”En koe tällä hetkellä, etteikö meillä olisi mahdollisuus pärjätä. Se vaatii vaan ankaraa työntekoa ja uskoa. Millään teknologisilla uudistuksilla totomyynnin kasvua ei enää voi tehdä, se tie on jo käytetty. Tämä matalasuhdanne pitää vaan nyt selvittää. Kokonaisuutena raviurheilulla on mielestäni edelleenkin potentiaalia ja ihan positiivinen tulevaisuus.”

Taantumien ja lamojen positiivinen puoli on yleensä se, että ne pakottavat ajattelemaan perinteisiä toimintamalleja ja rakenteita uusiksi. Näin on käymässä vähin erin myös raviurheilun piirissä.

”Mielestäni positiivisin asia on se, että raviradat ovat lähteneet nyt verkostoitumaan ja uusiutumaan. Alueelliset yhteistyöt ovat lähteneet hyvin liikkeelle, ja melko lailla omaehtoisesti ilman ulkopuolista pakkoa.”

”Radat ovat selvästi ymmärtäneet, että nyt on se paikka, jolloin on muutettava perinteisiä toimintatapoja. Miten saadaan kokonaisuus, eli radat, Hippos ja Fintotokin muutettua, voi olla haasteellisempi juttu jo järjestörakenteiden takia. Mutta raviradat tosiaan ovat näyttäneet hienoa esimerkkiä tässä kohtaa”, Pertti Koskenniemi kiittelee.

Pertti Koskenniemen kimppahevosia

Beautiful Vision, 1991 – 2006
Pershing – Inner Vision 16,6a,
Songcan
ennätykset: 17,7ake – 18,4
startit: 35: 3 – 1 – 2
voittosumma: 3 447 e
Seitsemän varsaa, joista nopein Dink Oak 14,3a ja rahakkain One Moment Please 16,4a, 29 721 e. Kuvassa tamma kantaa First-Rate Oakia 15,0a.

”Syksyllä 1991 hankin pikkuvarsan nimeltä Beatiful Vision, jonka ympärille rakensin kimpan. Erittäin kaunis Pershingin tytär ei onnistunut kilparadoilla odotetusti, mutta siitä on jatkunut pitkä tarina hevosen ja yhteisen porukan kanssa. Alkuperäisistä kimpan jäsenistä on mukana edelleen kotkalainen ravintoloitsija Erkki Soikkeli. Hänen ja muutaman muun kaverin kanssa olemme omistaneet ja osittain kasvattaneet Beautiful Visionin jälkeläisiä. Niistä komein oli First-Rate Oak, jonka ura katkesi nelivuotiaana hankosidevammaan.”


One Moment Please, s. 1998
Moment Of Magic – Beautiful
Vision 17,7a, Pershing
ennätykset: 16,4aly – 18,0ke
startit: 108: 10 – 15 – 13
voittosumma: 29 721 e
Neljä varsaa, joista Russian
Roulette 14,9a on vanhin.

”Beautiful Visionin esikoinen One Moment Please pääsi Pekka Korven treenissä tammojen ikäluokkakilpailujen finaaleihin asti. Korven talli on ollut keskeisessä roolissa hevostemme kanssa. Myöhemmin ’Liisi’ pärjäsi mainiosti montéssa, josta on peräisin seitsemän sen kymmenestä voitosta.”


Russian Roulette, s. 2009

Gigant Neo – One Moment Please 16,4a, Moment Of Magic
ennätykset: 14,9ake – 17,4ke
startit: 37: 3 – 9 – 2
voittosumma: 7 360 e

”Hienointa on ollut seurata samasta emästä lähtenyttä tarinaa yli 20 vuoden ajan. Hevoset ovat tulleet tutuiksi pikkuvarsasta lähtien. Nyt tämä suku päättyy osaltamme, sillä Russian Roulette on ruuna. Nimi tulee siitä, että päätimme tehdä omiin nimiimme vain yhden varsan One Moment Pleasesta.”