Otsikon nimellä kulkenut televisio-ohjelma ei noussut kansansuosioon, mutta Jack Vaderissa on siihen ainesta.

Paimelassa puikkelehtiva Metsäkulmantie on peilijäinen. Lähestulkoon samanlainen kuin viraalihitiksi muodostuneessa vieremäläisisäntien videossa, jossa mies luisteli hokkareilla maantiellä protestina ely-keskuksen heikolle tienpidolle. Vasemmalle erkaneva ja Haapalaisten kotipihaan päättyvä Tuossuontie on hieman paremmassa kunnossa – mutta vain hieman. Tilanne lienee yhtä heikko useimmilla pienillä väylillä, jotka risteilevät muutaman eri kunnan välillä. Maantiehoito ei tunnu niillä pätkillä kuuluvan kenellekään. Osa Paimelasta kuuluu reilun 8 000 asukkaan Asikkalaan, osa lähes kolminkertaisen asukasluvun Hollolaan.

Näitä teitä ovat Tero ja Tiina Haapalainen silti ajaneet pimeässä hymyssä suin, perässään kahden hevosen traileri, jossa matkaa taittavat usein Jack Vader ja sen seuralaisponi, Boogie Woogie K.

Maaliskuinen lauantai ei tehnyt poikkeusta, vaikka Joensuun 76-kierroksen pankiksi luotettu Jack Vader jäi lähdössään toiseksi, vain karvan verran Excalibur Itille häviten. Se näytti jälleen kerran startissa kultaisen juoksupäänsä, jolle kolmannen kiertely ja pieni kolhu ovat lähinnä vain ylitettäviä esteitä.

”Kuski (Samuli Innanen) sanoi, että Jaska haki takasuoralla laukkaa. Siinä kohtaa se oli varmaan lyönyt jalkaan, kun sillä oli takajalassa kintereen alaosassa vekki. Ei se turvoksissa ole eikä muuta, mutta vähän aikaa joutuu parantelemaan”, Tiina Haapalainen pohtii.

”Oltiin tosi tyytyväisiä esitykseen. Edellisellä kerralla, kun tultiin kakkoseksi, harmitti paljon enemmän”, aviomies komppaa.

Jack Vader aloitti kautensa hienolla tulosrivillä: viidestä startista voittoja tuli kolme ja kakkossijoja kaksi.

”On ollut kiva huomata, kun hyvä hevonen sattuu kohdalle, niin ihan harrastepohjalta pystyy pärjäämään”, Tero Haapalainen hykertelee.

 

Harrastuspohjaiseksi nimittämästään toiminnasta huolimatta Jack Vader ei nähnyt päivänvaloa aivan sattumankaupalla.

”Meillä oli yksi kolmivuotias, jota Huuskon Jani kävi kengittämässä. Olimme puhuneet Janille, että olisi kiva päästä startille jollain, kun oma hevonen ei ollut lähelläkään aloitusta. Jani vinkkasi, että saattaisi tietää meille sopivan”, Tero taustoittaa.

Se sopiva hevonen oli Proud Of You, 12-aikainen kova kilpatamma, jonka kanssa omistaja Reino Palomäki oli päässyt voittajakehään jo tusinan verran. Ennätys oli 12,7aly ja rahaa tilillä yli 40 000 euroa.

”Reino meni sillä käskemättä ja yksinään hiitin kahdeksaatoista läpi, kun olimme katsomassa. Kävimme isä-Ollin kans keskustelemaan ja päädyttiin ostamaan tamma. Saatiin heti kilpailla ja vähän pärjättiinkin. Jo silloin oli mielessä tuo siitoshomma ja tiedossa, ettei pitkää kilpauraa ole enää näköpiirissä.”

Haapalaiset olivat nähneet vilaukselta Proud Of Youn esikoisen, vuonna 2010 syntyneen An-Anastasian.

”Se oli tosi hieno varsa, oikein kiiltävällä karvalla. Se vahvisti ajatuksia, että tammasta voisi tulla hyvä periyttäjä.”

Pariskunta valitsi isäoriiksi S.J.’s Photon, eikä sitä vaihdettu, vaikkei Proud Of You ollut tulla tiineeksi ollenkaan.

”Silloin tammalla vielä kilpailtiin ja sitä treenattiin. Se oli vähän huono syömäänkin”, Tiina Haapalainen kertaa. Aviomies kutsuu luonnonvalinnaksi sitä, että tamma piti itse välivuoden. Seuraavana vuonna Jack Vader sai alkunsa.

”Minä olen jotenkin aina tykännyt S.J.’s Photosta ja isä myös”, Tero huomauttaa.

”Eikä me haluttu mitään halpis-halpis-oria, mutta ei tuo ollut kalliskaan ja sillä oli jo näyttöjä”, Tiina jatkaa.

Haapalaisilla oli entuudestaan yksi kasvatti, Eko Gillroyn ja Sunny Actionin jälkeläinen.

”Jaskan nimi liittyy tähän edelliseen hevoseen. Mulla on Tähtien Sodan kolme ekaa saagaa ja olen tykännyt niistä ihan hirveästi. Olin töihin lähdössä, kun ylälaitumelle syntyi aika ruma varsa, jolla oli musta kyömypää, ihan kuin Darth Vaderin maski. Ensin tuli mieleen se nimi, mutta se oli käytössä. Laitettiin Dark Vaderiksi ja Jack on jatkumoa sille”, Tero kertoo.

Jack Vader syntyi keväällä karsinaan, Haapalaiset eivät omien sanojensa mukaan olleet enää yhtä huolettomia kuin ensimmäisen kasvattinsa aikoihin.

Fazerin Oululaisella Lahdessa työskentelevä Tero oli asentanut talliin varsomiskameran, jota hän seurasi tabletilta työpaikalla.

”Minäkin katselin töissä työkaverin kanssa, milloin se varsominen alkaa”, vaimo myöntää.

Uudesta tulokkaasta tuli heti emänsä suosikki. Jopa siinä määrin, että jälkikasvunsa kanssa kolmisin tarhaava Proud Of You häätää Jaskan pikkusiskon, Proud Angeliquen matkoihinsa samalta heinäkasalta.

”Jaska on sen lempilapsi”, Tiina Haapalainen virnistää.

 

Opetusvaiheen Jack Vader vietti Korhosen Ismon tallissa Orimattilassa.

”Ismo sanoi, että Jaska on hyvänoloinen, mutta olihan se tosi pieni rääpäle. Perttusen Tapsa oli kysellyt jo silloin, oisko se myytävänä. Mutta ei ollut eikä ole nytkään. Miksi luopua hyvästä harrastehevosesta, kun sen kanssa on kiva käydä raveissa”, Tero Haapalainen toteaa.

Korhosen tallin rauhallinen tunnelma sopii Haapalaisten mielestä varsoille erinomaisesti. Kotitallissakin hälyä pyritään välttämään.

”Pidimme aiemmin usein radiota päällä tallissa, mutta sitten luimme jostain tutkimuksesta, ettei saisi pitää. Niillä hevosilla on todettu enemmän mahahaavoja.”

Jack Vader saa ennaltaehkäisevästi vatsaan kalvon tekevää valmistetta. Muutenkin sen ruokintaan kiinnitetään erityistä huomiota, sillä se on olemukseltaan ”vinttikoiramainen”.

”Kaikki ovat aina katselleet, että onpas se hirveä ruipelo. Oikeasti se saa ruokaa niin paljon, kuin vain jaksa syödä. Se ei vain oikein ota pintaa. Varmasti osatekijä syömiseen on ollut se, että Jaskan maitohampaat eivät suostu irtoamaan. Kaksi jouduttiin poistamaan ja niistä paljastui tulehdusta. Eläinlääkäri käy nyt kolmen kuukauden välein kurkkaamassa sen suuhun, ja nyt se on kyllä syönyt entistä paremmin”, Tiina Haapalainen kertoo.

Hevosen ruokintaa on muutoinkin muutettu.

Kauhasen Jarno ehdotti täysravintoa, jota on ruvettu syöttämään turvotettavan Greenline-rehun kanssa. Oli kiva, kun Jarno pyysi soittamaan, miten hevosen kanssa on ruvettu edistymään hänen neuvoillaan.”

Ruunan treenisysteemiä Tero Haapalainen väittää hyvin kevyeksi.

”Jos joku kuvittelee, että tahkotaan viittä kertaa viikossa, niin erehtyy. Kisakautena saatan vetää viikon välein yhden hölkkälenkin. Tuossa kolmen viikon aikana ajoin kaksi kertaa vedot.”

Paimelan maastoissa on lähes kilometrin mittainen mäki, jossa pääsee hyvin harjoittamaan mäkivetoa. Haapalainen sanoo, ettei kanna ikinä kelloa mukana.

”Vähän tuntumalla tiedät, mitä hevonen pääsee, muttei anna mennä sitä. Sillä lailla kuitenkin, että se selvästi joutuu tekemään töitä. Jos 900 metrin mäkeen teen nelisen vetoa, niin se on maksimi. Jos hevosella välillä hirttää kaasu kiinni, joutuu tiputtamaan kahteen, ettei vedä ihan överiksi.”

”Jaska on jännä tapaus, välillä se keksii, että nyt mennään lujaa eikä siinä tunneta vaihtoehtoa. Olen yrittänyt ajatella, ja Tiinakin sitä aina toitottaa, että hevosen mukaan mennään.”

Valmennusfilosofiaan kuuluu, että hevosella on oltava tarpeeksi lepoa.

”Etenkin silloin, kun vedot ovat menneet överiksi, Jaska saa levätä 2–3 päivää.”

Mieleenpainunein kommellus ruunan kanssa sattui muutama vuosi sitten kotimaastoissa. Tero Haapalainen lähti ajamaan Jaskaa shortseissa, kännykkä kädessään.

”Kännykkä tippui taskusta tielle, ja käännyin nopeasti takaisin noutamaan sitä, ettei auto ehdi ajaa sen yli. Jaska on aina ollut hyvä käsitellä, joten nousin kärryiltä ja kumarruin ottamaan kännykän. Pikkuhiljaa hevonen hipsi siitä eteenpäin, astui ojan reunalle ja horjahti. Sitten se säntäsi karkuun. Ehdin heittää kännykän ja ohjat kärryyn, sitten hevonen painoi pitkin tietä.”

”Se olikin nerokas idea heittää se kännykkä kärryille”, Tiina virnistää vieressä.

”En tiedä, miksi sen heitin, mutta rikkihän se siinä kyydissä meni. Sain hevosen kiinni, kun ohjat olivat kiertyneet akselin ympäri ja ruuna oli kyljellään ojassa. Ei onneksi käynyt mitään pahempaa. Hieroja löysi myöhemmin jonkin lommon vasemman lavan takaa, juuri aisan kohdalta. Hieromalla se on saatu kuntoon.”

 

Jack Vaderin pärjääminen on poikinut raviurheilulle koko joukon uusia ystäviä.

”Sellaiset ihmisetkin ovat innostuneet, joilla ei hevostaustaa. Mun siskokin… hyvä se kun edes tietää, kumpi on etu- ja kumpi takapää. Hän pelaa nyt raveja hirveän innostuneena miehensä kanssa ja haaveilee, että pääsisi meidän kanssa varsakimppaan”, Tiina Haapalainen pyörittelee päätään.

”Ja oman vuoron työmiehet aina kyselee, monenko aikaan lähtö on, täytyy olla katsomassa”, Tero jatkaa.

Kyllä nämä viime ajan juoksut ovat olleet niin hienoja. Harvinaistahan herkkua tämä meillekin on.”

Harrastajapariskunta on päässyt kauas niistä ajoista, kun tallissa oli kaksi entistä ravuria ratsuina, kahdenkeskisiä kuutamoratsastuksia varten. Tiina Haapalaisen tausta on vankempi, hän työskenteli hevosenhoitajana muutaman vuoden Irmeli Lehtioksan tallilla Karistossa. Kun pariskunta tapasi vuonna 2003, tuleva aviomies hyppäsi hevoshommiin kylmiltään.

”Ostettiin lännensatula ja kaikki. En ikinä ollut hevosen selässä käynytkään. Tiina sanoi, että käännä tosta ja tosta pysähtyy. Olen aina tykännyt vauhdista ja ollut rämäpää. Ensimmäiseltä lenkiltä palasin silmät kiiluen, että meninpä vähän laukkaa tuolla!”

Suunnistusta ja hiihtosuunnistusta ohjelman mukaan treenannut Tero Haapalainen luottaa hevosen valmennuksessa samaan filosofiaan kuin kaikessa urheilussa.

”Samalla lailla asiat pyörivät hevosten ja ihmisten kanssa. On peruskuntokaudet ja kisakaudet, jolloin mennään erilaisilla treeneillä. Niihin ollaan ympätty neuvoja, joita ollaan kyselty oikeilta hevosihmisiltä.”

Jack Vader

4-vuotias ruuna

Ennätys 11,8aly, voittosumma 32 500 euroa

Omistajat Tero, Tiina ja Olavi Haapalainen, Hollola

Valmentaja Tero Haapalainen