Haaste on heitetty
Ne ajat ovat ohi, jolloin raviradoilla on voitu tyytyä vallitsevaan asioiden tilaan, ottaa kulloinkin otettavissa oleva tuotto pelimyynnistä ja koettaa selvitä ravien järjestämisestä mahdollisimman pienillä kuluilla ja vähillä tappioilla.
Suomen Hippoksen hallituksessa viime viikolla syntynyt päätös tarkastella erilaisilla mittareilla ratojen toimintaa sisältää selvän viestin: vanhoilla konsteilla ei enää pärjätä, nyt on kaivettava pussillinen uusia. Ratojen on aktivoiduttava entisestään uusien ja vanhojen asiakkaiden houkuttelemiseksi ravitapahtumiin.
Viesti tulee kreivin aikaan. Moni ravirata on onneksi osannut tarttua toimeen jo huomattavasti aiemmin, hyvänä esimerkkinä Jokimaa, joka on kehittänyt aluettaan vahvasti. Viimeisin suuri ponnistus on ollut Koulutuskeskus Salpauksen hevosalan koulutuksen keskittäminen Jokimaalle. Yhteistyö takaa vuokratuloja ja monipuolinen toimintaympäristö maneeseineen pitää radan profiilin korkealla.
Yleensä hyvä kiertää. Jokimaan radan varteen on viime vuosina rakennettu uusia talleja, kun toisaalla suuntaus on saattanut olla päinvastainen. Radalta on myös tullut useita hyväntekeväisyysavauksia, jotka ovat saaneet laajaa julkisuutta.
Puolityhjät katsomot ovat jo pitkän aikaa tahtoneet sanoa, että vihkiytyneimmänkin ravientusiastin kynnys lähteä kotisohvalta ilmaisen kuvan äärestä on noussut korkealle. Vaikka Parasta paikan päällä -mainoslause on tatuoitu raviurheilun suurkuluttajien takaraivoon, paikan päällä ei aina ole pystytty tarjoamaan parasta.
Vieläkin turhan monella raviradalla peritään sisäänpääsymaksuja tavallisiin iltaraveihin ja syötetään ja juotetaan asiakkaille välttävän tason tarjoiluja. Liian monella radalla on myös perustavaa laatua oleva ongelma: rataselostus ei edelleenkään tahdo kuulua selkeästi joka kolkkaan. Miksi siis vaivautua paikalle, jos ravikokemus kotona on ovaalin reunaa tasokkaampi?
Tämän päivän kuluttaja on vaativa, muttei ylivoimainen voittaa puolelleen.
Jatkossa mittaristo määrittelee, miten niin sanottua motivointitukea tullaan ratojen kesken jakamaan. Ei liene poissuljettua, etteivätkö laatuvaatimukset tulevaisuudessa määrittelisi myös muita raviratojen saamia tukia, kuten suoraa palkintotukea ja ravien järjestämiseen oikeuttavaa tukea.
Radat toivottavasti ottavat haasteesta nopeasti kopin, kukin parhailla mahdollisilla resursseillaan. Ettei vain ennen pitkää käy kuten Vaasan raviradalle, jonka päälle kaavoitetaan kovaa vauhtia 2 000¬-3 000 asukkaan energiatehokasta asuinaluetta.