Näkökulma: Hevosharrastus kaikkien ulottuville

Tämän päivän ihmiset kaipaavat laadukasta paikkaa harrastaa rakkaita lajejaan joutumatta matkustamaan tunteja suuntaan ja toiseen. Samalla lapset, nuoret, eläkeläiset sekä erilaisista vammoista kärsivät tarvitsevat turvallista paikkaa, missä päästä mukaan vaikkapa kuntoutuksen tiimoilta.

Kaikki eivät voi ostaa omaa tilaa, eikä kaikilla ole työssä- tai koulunkäynnin ohessa aikaa tehdä omista harrastusalueistaan tarpeeksi laadukkaita tai turvallisia. Teiden tai muiden yleisten alueiden käyttö ei aina ole mahdollista, ja pahimmillaan se voi olla myös jopa vaarallista.

Vastaus voisi olla maakunnalliset hevosharrastekeskukset: turvalliset ja laadukkaat paikat harrastaa tai harjoittaa ammattia eläinten parissa. Keskukset kokoaisivat yhteen ammattilaiset ja harrastajat, ravi- ja ratsastus- sekä mahdollisesti vaikka koiraihmiset sekä palveluiden tarjoajat. Tarjolla voisi olla esimerkiksi eläinlääkärien, kengittäjien, valmentajien, kouluttajien ja ratsuttajien palveluita ja erilaisia terapiapalveluita.

Hevosharrastekeskuksista voitaisiin myydä tai vuokrata karsinaosakkeita samaan tapaan kuin asunto-osakeyhtiöstä asunto-osakkeita. Hoitovastike sisältäisi hevosten ruokinnan ja tarhauksen, liikuttaminen jäisi osakkaiden vastuulle.

Mitä tällaiset keskukset voisivat tarjota?

– Osakemuotoista talliyksikön omistamista, jolloin hoitovastiketta vastaan saisi hyvin hoidetut paikat yksityisille valmentajille ja hevosenomistajille aikaa tehdä sitä tärkeintä eli harrastaa

– Eläimille turvalliset ja laadukkaat olosuhteet

– Harrastajille ympäristön, mistä saisi palveluja ja tukea, sosiaalisen sekä ammatillisen verkostonammattilaisille sekä palveluntarjoajille asiakkaita, laadukkaan ympäristön harjoittaa ammattiaan tai tehdä asioita vaikkapa puolipäiväisesti

– Harrastajille tallityöntekijöitä, jotta kaikkia eläinten vapaapäiviä ei tarvitse tallilla viettää eli mahdollisuuden ostaa palveluja (puoli- tai täyshoitopaikkoja)

Mitä maakunnallinen hevosharrastekeskus vaatii?

– Selvityksiä, markkinatutkimusta sekä budjetointia ja ohjausta, esimerkiksi Hippoksen suunnalta päätöksen tekoa, suunnitelmia ja seurantaa

– Investointeja: maa-alueita, rakentamista, markkinointia ja myyntiä

– Harrastajia sekä ammattilaisia auttamaan suunnittelussa ja sitoutumaan tehtäviin päätöksiin sekä luotaviin sääntöihin

– Laadukkaat sekä turvalliset harrastuspaikat: Valmennuspaikat, tarhat, tallit, maneesit, ratsastuskentät, maastot + muuta

Mihin tällaista sitten ensisijaisesti tarvitaan, missä keskukset voisivat sijaita ja mitä pitäisi ottaa huomioon?

– Itäinen, läntinen sekä pohjoinen pääkaupunkiseutu, julkiset kulkuyhteydet ja riittävät maa-alueet. Max 30 min kulkemista suuntaansa.

– Tampereen ja Turun seutu ja kaikki maakunnat, joissa tarvetta

Yleisesti ottaen tämä voisi olla myös kehityssuunta useimpien raviratojen tulevien vuosien kehityskaaressa pois lukien Vermo ja Teivo, joissa kehityskulku taitaa olla muussa toiminnassa ja ne raviradat, joilla ei vain maa-alueiden tai harrastajamäärän tai muun maantieteellisen syyn takia ole edellytyksiä tehdä tällaista.

Ettei asia jäisi vain ajatuksen asteelle, esitän haasteen maa- ja metsätalousministerille sekä Eduskunnan Hevosystävien Seuralle keskustelun järjestämiseksi aiheesta.

Marco Hautakoski

Kirjoittaja on pitkän linjan hevosenomistaja ja amatöörivalmentaja