Huutokauppa on elämys

Urheilua koskevassa tutkimuksessa käsitellään paljon ”henkisen omistajuuden” syntymistä, sitä milloin ihminen kokee jonkin lajin, urheiluseuran tai urheilijan omakseen.

Hevosurheilun harrastajalle kyseessä voi olla esimerkiksi yksittäisen hevosen koelähdön seuraaminen raviradan varressa tai varhainen muisto tulevan huippuratsun ensimmäisistä kilpasuorituksista. Valmentajien ja urheilijoiden tapaamiset lähietäisyydeltä ja heidän oman luontevan äänensä ja puhetapansa kuuleminen ilman välissä olevaa televisioruutua rakentavat samaa kiintymystä.

Henkinen omistajuus syntyy näet varmimmin ja vahvimmin juuri paikan päällä urheilutapahtumassa. Itse asiassa henkinen omistajuus ei edellytä suurta yleisötapahtumaa tai kalliita pääsylippuja. Esimerkiksi jalkapallossa joukkueiden avoimet harjoitukset, joissa pelaajilla on aikaa kiinnittää huomionsa myös katsomossa oleviin faneihin synnyttävät tällaista omistajuutta.

Hevoshuutokaupat ovat merkittävä osa kansainvälistä hevoskulttuuria. Tässä katsannossa suomalainen raviurheilu on kansainvälistynyt viime vuosina voimakkaasti. Kuten aina nopealta vaikuttavissa muutoksissa taustalla on vuosikymmeniä kestänyt sitkeä oman alansa pioneerien työ. Ypäjällä tänään järjestettävän huutokaupan tuloksia luetaan kuin ravitalouden pörssikursseja ja niistä vedetään pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Huutokauppaan kannattaa lähteä paikan päälle sellaisenkin, joka ei ole hevosta huutamassa. Paikan päällä on mahdollisuus nähdä suomalaisten kasvattajien laadukas työn jälki. Suomessa on siirrytty käytäntöön, jossa myös ikäluokan parhaita varsoja tuodaan huutokauppaan tositarkoituksella myytäväksi. Ypäjällä on mahdollisuus nähdä tulevien vuosien suurkilpailumenestyjiä. Mikäpä onkaan makoisampaa kuin kertoa radan varressa tarinaa siitä, miten oma silmä oli erottavinaan menestyshevosessa jotain erikoista jo sen ollessa huutokaupassa.

Suomalaisten ravivalmentajien panostus kimppatallien keräämiseen Ypäjän huutokaupan ympärille ansaitsee kaiken kiitoksen. Takavuosien hetkin viisto suhtautuminen hevoskimppoihin ja uusiin omistajiin on kaikonnut kokonaan. Hevosenomistajuutta osataan perustella vuosi vuodelta paremmin elämyksenä.

Elämyksestä on kyse myös huutokaupassa. Kasvattajien, tosiostajien ja huutokaupan järjestelyistä vastaavan väen tekemisiä on kutkuttavaa seurata. Omaa hevossilmä kehittyy parhaiten vertailemalla omia näkemyksiä ostajien näkemyksiin.