Näkökulma: Hevosjalostusliitoilla on tehtävänsä

Päätoimittaja Jari-Pekka Rättyä nosti viime viikon pääkirjoituksessaan esiin Suomen hevosjalostusliittojen toiminnan.

Aktiivisia hevosjalostusliittoja on maassamme viisitoista. Kenttätyönään hevosjalostusliitot huolehtivat osaltaan varsojen ja tuontihevosten tunnistus- ja identiteetinvarmistustoiminnasta Suomen Hippos ry:n kanssa solmitun kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kenttätyöhön kuuluu myös neuvontatoiminta, jota tehdään toimistolla, tallikäynneillä, koulutustilaisuuksissa, näyttelyissä ja muissa tapahtumissa sekä tietenkin nykyaikaisesti somen, WhatsAppin ym. viestimien kautta. Tallikäynneillä käydään keskusteluja päivänpolttavista aiheista, ja kentän viestiä on helppo viedä eteenpäin Hippoksen henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kanssa käytävissä arkisissa keskusteluissa. Tallikäynnit ovat omalta osaltaan eräänlaista hevosalan omavalvontaa, ja paljon tallikäynneillä jutellaankin tallinpitäjien jaksamisesta sekä hevosten hyvinvoinnista. Kentän, hevosalan byrokratian ja viranomaisten kesken syntyneiden yhteistyöverkostojen kautta hevosjalostusliitoilla on monenlaisia työkaluja käytössään ongelmanratkaisutilanteissa ja asioiden eteenpäinviemisessä. Vuonna 2023 hevosjalostusliittojen toimihenkilöt tekivät yhteensä 2227 tallikäyntiä, ja järjestivät kymmeniä koulutustilaisuuksia joko valtakunnallisina webinaareina tai paikallisina luentotilaisuuksina. Asiakaskontakteja kertyi valtakunnallisesti noin 40 000.

Tällaiseen päivittäiseen toimintaan kohdistuu päätoimittaja Rättyän esiin nostama maa- ja metsätalousministeriön myöntämä yleisavustus hevosalan neuvontaan: 300 000 euroa jaettuna15 hevosjalostusliiton kesken.

Hevosjalostusliitoissa tiedostetaan tarve muutokselle, koska vain muutoshan on pysyvää. Hevosjalostusliittojen kehittämistyöryhmän tavoitteena on tukea liittojen muutosprosessia muuttuvassa toimintaympäristössä ja miettiä, miten resurssit käytettäisiin mahdollisimman hyvin niin, että kentällä tapahtuva neuvonta- ja tunnistustoiminta olisi kaikkien saavutettavissa valtakunnallisesti jatkossakin. Lyhyellä aikajanalla hiotaan nykyisiä prosesseja tehokkaammiksi, ja isossa kuvassa tullaan miettimään organisaatiotasolla tehokkaampia ratkaisuja, kun ensin varmistetaan, että perustoiminnot pysyvät toimivina, vaikka rakenteet muuttuisivatkin. Työryhmä keskittyy nimenomaan operatiivisten toimintojen kehittämiseen eikä aio puuttua toimessaan valtuuskunnan rakenteeseen.

Toivomme, että niin Hevosurheilu-lehti kuin koko hevosalakin kykenisi rakentavaan keskusteluun näinä yhteiskunnallisestikin riitaisina aikoina. Vastakkainasettelu esimerkiksi Suomen Hippoksen ja hevosjalostusliittojen välillä on vanhanaikaista ja repivää. Tulemme olemaan tulevien vuosien aikana niin monissa eri tason haasteissa, että vain toimivilla prosesseilla ja hyvällä yhteistyöllä samaan suuntaan katsoen voimme selviytyä voittajina.

Yhteistyöterveisin

Hevosjalostusliittojen kehittämistyöryhmä Susanna Back, Anne Laitinen, Tea Niemi, Jyri Saranpää, Annu Tams, Harri Voutilainen, Virpi Ylitalo sekä Hevosjalostusliitot