Norminpurkutalkoot?

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon norminpurkutalkoista. Ilmaisusta on tullut suomalaisen yhteiskunnan ”kesäksi rantakuntoon” -tavoite, josta ihmiset puhuvat ja lehdet kirjoittavat, mutta jonka jälkiä ei lopulta näy missään.

Seuratessani hevostalouden ammattilaisten ja harrastajien pyrkimyksiä kehittää omaa ja alan toimintaa haluan kyseenalaistaa termin kokonaan. Suomi ei tarvitse normien purkua vaan aivan uusia normeja. Suomalaisessa yhteiskunnassa normit on asetettu alamaisille, joita juhlapuheissa kutsutaan kansalaisiksi. Tästä on päästävä eroon.

Ehdotan rakennustoimintaa koskevien normien korvaamista uusilla. Suomi tarvitsee todellakin tiukasti säädetyt ja valvotut normit siihen, missä ajassa yrittäjä ja investoija voivat saada selvyyden siitä, millä ehdoilla jokin rakennushanke on yhteiskunnan näkemyksen mukaan toteutettavissa. Tämä tieto tulee saada yhdeltä taholta, jonka tehtävä on selvittää koko viranomaiskirjon välillä täysin keskenään ristiriidassa olevat näkemykset. Toteutuslupa on oltava voimassa riittävän pitkään, jotta rahoitusmarkkinoiden vaihtelut eivät kaada hyviä hankkeita lopullisesti.

Hevostalouden kohdalla monen aloittavan yrityksen energiaa hukkuu aivan liian paljon hallinnon käytäville. Hevosenlannan hyötykäytössä on saatu aikaan ensimmäisiä askeleita. On syytä myös kysyä, miksi kesti näin kauan? Mikä muuttui lainsäädännössä? Mikä muuttui tekniikassa? Eipä juuri mikään. Tarvittiin vain kokonaisvaltaista järkiajattelua, joka ei pirstoudu eri hallinnonaloilla sirpaleiksi. Sellaiset sirpaleet tuottavat onnettomia tulkintoja ja päätöksiä.

Kaikkein eniten minua kiusaa norminpurkutalkoissa sana talkoot. Miten niin talkoot? Mitä niillä tarkoitetaan? Missä on se hallinnon hernerokkatykki, joka ajetaan Suomen säädöskokoelman eteen? Normien purkaminen on ammattilaisten työtä, purkurautakarkeloissa syntyy helposti pahaa jälkeä. Normeja tarvitaan, mutta niiden on suojeltava yhteiskunnallista toimeliaisuutta.

Mutta täytyyhän valtiovallan toiveet toteuttaa, joten talkoillaan sitten. Ryhdytään pykäläkökkään, kuten asia lakeuksilla ilmaistaisiin.
Otan mieluusti sähköpostitse tai kirjeitse vastaan tietoa niistä hevostalouden alaa säätelevistä normeista, jotka mielestänne tulisi purkaa. Otan mielelläni vastaan myös ehdotuksia täysin uudenlaisiksi normeiksi, esimerkiksi sellaisia, jotka liittyvät viranomaistoiminnan valvontaan tai tehostamiseen. Pyydän ajatuksia kirjallisina myös siksi, että se helpottaa niiden jatkotyöstöä. Muita normeja en aseta.