Oman Time Matchini loukkaantuminen ja muidenkin hevosten viimeaikaiset jalkavammat ovat saaneet minut miettimään rasitusvammojen syntymistä. Ja ennen kaikkea tietysti sitä, olisiko tehtävissä jotain, millä ne olisivat estettävissä.Mieli palaa Suomen Hippoksen ravivalmennuskoulutukseen, jossa olen ollut vuosia mukana ja kaikki tasot suorittanut, Pertti Hartikan mietteitä olen omaksunut paljon. Ja tokihan näistä asioista jo equiterapeutti-koulutuksessa Ruotsissa puhuttiin. Olen toiminut kiropraktikkona 35 vuotta ja omistanut hevosia lähes 40 vuotta.Jos vertaa Ruotsiin ja varsinkin Etelä-Ruotsiin, hevosia tuntuu loukkaantuvan meillä talvisin huomattavasti enemmän. Voiko se johtua olosuhteista? Ruotsin ATG Livellä haastateltiin ihan vastikään suurvalmentaja Stefan Melanderia. ”En koskaan riskeeraa ajamalla hevosta huonolla alustalla”, hän sanoi.Meillä on Suomessa talvella routa-aika, jollaista Etelä-Ruotsissa ei käytännössä ole. Silloin alustat ovat meillä erilaisia kuin kesällä, ja hokeista aiheutuu varsinkin kaarteita ajettaessa voimakas, jänteisiin ja erityisesti hankositeisiin kohdistuva kiertoliike. Hevosia treenataan meillä paljon suoralla, mutta uskon, että niitä tulisi treenata myös ellipsin muotoisilla radoilla – ja molempiin suuntiin. Siis erityisesti kaarrejuoksua ja vain kaarrejuoksua. Se lisäisi jänteiden ja hankositeiden elastisuutta ja auttaisi niitä kestämään jopa hokkien aiheuttamaa vääntöä.Erityinen riski routakeleillä treenattaessa ja kilpailtaessa syntyy aikaisemmin loukkaantuneille hevosille. Jos arpikudos ei ole tarpeeksi vahva, kollageenisäikeet eivät vielä ole samansuuntaiset ja tarpeeksi elastiset. Silloin vamman uusiutumisen riski on suuri.Oman riskinsä aiheuttaa talviaikaan myös jalkojen liiallinen kylmääminen. Kudosten kapillaarisysteemien toiminta ja verenkierto kudoksissa heikkenevät kylmätessä entisestään, mikä toki on hyvä asia rasituksen jälkeen. Mutta jo 15–20 minuutin kylmäys riittää sulkemaan kapillaarit. Hevosen jalkojen iskeytyessä maahan jalkoihin kohdistuu 1000–1500 kilon paine ja samaan aikaan hokkien aiheuttama kierto. Täytyy oikeastaan ihmetellä, että hevoset kestävät näinkin paljon. Kallistukset helpottavat juoksemista, mutta lisäävät samalla vauhtia ja sitä kautta jalkoihin kohdistuvaa rasitusta.Matka ei ole yleensä ole ongelma, vaan vauhti. Jännevammat ovat suurelta osin rasitusvammoja. Kun hevonen väsyy, kasvaa kudosrasitus ja myös rasitusvamman riski kasvaa. Erityisesti, jos pohjalla on aiempaa vammaa. Tavallista on, että jännevamman uusiutuessa se vaurioituu osittain vanhan vierestä, kuten omalle hevosellenikin kävi. Siksi vammojen parantumiselle täytyy antaa aikaa.Myös rakenteellisilla asioilla iso merkitys. Leveä bulldog-tyyppinen hevonen on huonompi kaarrejuoksija kuin vinttikoiramallinen, ja bulldog-tyyppisellä pitäisi harjoitella kaarrejuoksua enemmän.Ratojen kunnossapito on tärkeää, vaikka se vaatii rahaa ja työtä. Myös kenkien täytyy pitää. Milloinkahan joku keksii kengät, jotka pitävät ilman hokkeja – samaan tapaan kuin kitkarenkaat autossa?Ismo HaapanenHevosenomistaja ja equiterapeutti.Jänteet ja hankoside ovat hevosen elintärkeitä tukijoita – vammojen riskejä voi pienentää jo varsa-ajoista
Oman Time Matchini loukkaantuminen ja muidenkin hevosten viimeaikaiset jalkavammat ovat saaneet minut miettimään rasitusvammojen syntymistä. Ja ennen kaikkea tietysti sitä, olisiko tehtävissä jotain, millä ne olisivat estettävissä.Mieli palaa Suomen Hippoksen ravivalmennuskoulutukseen, jossa olen ollut vuosia mukana ja kaikki tasot suorittanut, Pertti Hartikan mietteitä olen omaksunut paljon. Ja tokihan näistä asioista jo equiterapeutti-koulutuksessa Ruotsissa puhuttiin. Olen toiminut kiropraktikkona 35 vuotta ja omistanut hevosia lähes 40 vuotta.Jos vertaa Ruotsiin ja varsinkin Etelä-Ruotsiin, hevosia tuntuu loukkaantuvan meillä talvisin huomattavasti enemmän. Voiko se johtua olosuhteista? Ruotsin ATG Livellä haastateltiin ihan vastikään suurvalmentaja Stefan Melanderia. ”En koskaan riskeeraa ajamalla hevosta huonolla alustalla”, hän sanoi.Meillä on Suomessa talvella routa-aika, jollaista Etelä-Ruotsissa ei käytännössä ole. Silloin alustat ovat meillä erilaisia kuin kesällä, ja hokeista aiheutuu varsinkin kaarteita ajettaessa voimakas, jänteisiin ja erityisesti hankositeisiin kohdistuva kiertoliike. Hevosia treenataan meillä paljon suoralla, mutta uskon, että niitä tulisi treenata myös ellipsin muotoisilla radoilla – ja molempiin suuntiin. Siis erityisesti kaarrejuoksua ja vain kaarrejuoksua. Se lisäisi jänteiden ja hankositeiden elastisuutta ja auttaisi niitä kestämään jopa hokkien aiheuttamaa vääntöä.Erityinen riski routakeleillä treenattaessa ja kilpailtaessa syntyy aikaisemmin loukkaantuneille hevosille. Jos arpikudos ei ole tarpeeksi vahva, kollageenisäikeet eivät vielä ole samansuuntaiset ja tarpeeksi elastiset. Silloin vamman uusiutumisen riski on suuri.Oman riskinsä aiheuttaa talviaikaan myös jalkojen liiallinen kylmääminen. Kudosten kapillaarisysteemien toiminta ja verenkierto kudoksissa heikkenevät kylmätessä entisestään, mikä toki on hyvä asia rasituksen jälkeen. Mutta jo 15–20 minuutin kylmäys riittää sulkemaan kapillaarit. Hevosen jalkojen iskeytyessä maahan jalkoihin kohdistuu 1000–1500 kilon paine ja samaan aikaan hokkien aiheuttama kierto. Täytyy oikeastaan ihmetellä, että hevoset kestävät näinkin paljon. Kallistukset helpottavat juoksemista, mutta lisäävät samalla vauhtia ja sitä kautta jalkoihin kohdistuvaa rasitusta.Matka ei ole yleensä ole ongelma, vaan vauhti. Jännevammat ovat suurelta osin rasitusvammoja. Kun hevonen väsyy, kasvaa kudosrasitus ja myös rasitusvamman riski kasvaa. Erityisesti, jos pohjalla on aiempaa vammaa. Tavallista on, että jännevamman uusiutuessa se vaurioituu osittain vanhan vierestä, kuten omalle hevosellenikin kävi. Siksi vammojen parantumiselle täytyy antaa aikaa.Myös rakenteellisilla asioilla iso merkitys. Leveä bulldog-tyyppinen hevonen on huonompi kaarrejuoksija kuin vinttikoiramallinen, ja bulldog-tyyppisellä pitäisi harjoitella kaarrejuoksua enemmän.Ratojen kunnossapito on tärkeää, vaikka se vaatii rahaa ja työtä. Myös kenkien täytyy pitää. Milloinkahan joku keksii kengät, jotka pitävät ilman hokkeja – samaan tapaan kuin kitkarenkaat autossa?Ismo HaapanenHevosenomistaja ja equiterapeutti.Jänteet ja hankoside ovat hevosen elintärkeitä tukijoita – vammojen riskejä voi pienentää jo varsa-ajoista