Suomenhevosten astutuksissa pudotusta oli yli 15 prosenttia ja lämminverisissä yli kymmenen prosenttia. Hevosalan toimijoiden kesken kentällä, keskusjärjestössä ja jopa ministeriössä siitä kannetaan oikeutetusti huolta: oma kasvatus on monella tapaa avainasemassa koko lajin elinvoimaisuudessa.Kasvatuksen hiipumiseen on useita syitä, eivätkä näin ollen ratkaisutkaan ole helppoja. Siemenlogistiikan ongelmiin haettiin ratkaisuja Oriasemapäivillä viime viikolla. Uskoa kasvattajiin on koitettu valaa myös rahalla: ensi vuodesta alkaen nuorten hevosten palkintoihin satsataan kolmessa vuodessa miljoona euroa. Keskusteluja oli käyty myös niin sanotun varsarahan maksamisesta syntyvästä varsasta suoraan kasvattajalle, mutta siihen ministeriön rahoituskeinot eivät taipuneet.Nopeita tai helppoja ratkaisuja ei ole. Ja ennen kuin kasvatus saadaan toivottavasti nostettua aallonpohjastaan, on käsillä akuutimpikin ongelma: kilpahevosten määrä..Talkoot ovat yhteiset: hevosia pitää saada viivalle..Ensi vuodelle ravipäivät vähenevät, jotta kilpailutarjonta vastaisi paremmin hevosmääriä. Mikäli lähtöjä ei saada täyteen ja raveja ajettua tällä tarjonnalla, putoaa ravipäivien määrä entisestään, se on varmaa, puheenjohtaja Antti Lehtisalo on alleviivannut niin valtuuskunnan kokouksessa kuin maakunnissa hevosväkeä tavatessaan. Talkoot ovat yhteiset: hevosia pitää saada viivalle ja ajettua täysipainoisia ravilähtöjä.Oma lukunsa on nuorten hevosten kilpailutarjonta, jossa tärkeintä on katsoa tulevaisuuteen. Puheenjohtaja on vedonnut raviratoihin, jotta lähdöt ajettaisiin vaikka sitten vajaina. Kunhan ne vain ajettaisiin, ja valmentajilla olisi varmuus siitä, että omalla varsalla pääsee kilpailemaan juuri silloin kuin hetki on hevosen puolesta paras, ei silloin, kun tarjontaa sattuu olemaan.Vuosittain kolmevuotiaista lämminverisistä pääsee radoille noin 30 prosenttia ikäluokasta. Jos määrä saataisiin nostettua vaikka 50 prosenttiin, helpottaisi kilpahevospula nopeasti. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan toimia myös omistajuuden ja harrastamisen tukemiseen. Kasvava varsamäärä ei auta, jos niille ei ole markkinoita.
Suomenhevosten astutuksissa pudotusta oli yli 15 prosenttia ja lämminverisissä yli kymmenen prosenttia. Hevosalan toimijoiden kesken kentällä, keskusjärjestössä ja jopa ministeriössä siitä kannetaan oikeutetusti huolta: oma kasvatus on monella tapaa avainasemassa koko lajin elinvoimaisuudessa.Kasvatuksen hiipumiseen on useita syitä, eivätkä näin ollen ratkaisutkaan ole helppoja. Siemenlogistiikan ongelmiin haettiin ratkaisuja Oriasemapäivillä viime viikolla. Uskoa kasvattajiin on koitettu valaa myös rahalla: ensi vuodesta alkaen nuorten hevosten palkintoihin satsataan kolmessa vuodessa miljoona euroa. Keskusteluja oli käyty myös niin sanotun varsarahan maksamisesta syntyvästä varsasta suoraan kasvattajalle, mutta siihen ministeriön rahoituskeinot eivät taipuneet.Nopeita tai helppoja ratkaisuja ei ole. Ja ennen kuin kasvatus saadaan toivottavasti nostettua aallonpohjastaan, on käsillä akuutimpikin ongelma: kilpahevosten määrä..Talkoot ovat yhteiset: hevosia pitää saada viivalle..Ensi vuodelle ravipäivät vähenevät, jotta kilpailutarjonta vastaisi paremmin hevosmääriä. Mikäli lähtöjä ei saada täyteen ja raveja ajettua tällä tarjonnalla, putoaa ravipäivien määrä entisestään, se on varmaa, puheenjohtaja Antti Lehtisalo on alleviivannut niin valtuuskunnan kokouksessa kuin maakunnissa hevosväkeä tavatessaan. Talkoot ovat yhteiset: hevosia pitää saada viivalle ja ajettua täysipainoisia ravilähtöjä.Oma lukunsa on nuorten hevosten kilpailutarjonta, jossa tärkeintä on katsoa tulevaisuuteen. Puheenjohtaja on vedonnut raviratoihin, jotta lähdöt ajettaisiin vaikka sitten vajaina. Kunhan ne vain ajettaisiin, ja valmentajilla olisi varmuus siitä, että omalla varsalla pääsee kilpailemaan juuri silloin kuin hetki on hevosen puolesta paras, ei silloin, kun tarjontaa sattuu olemaan.Vuosittain kolmevuotiaista lämminverisistä pääsee radoille noin 30 prosenttia ikäluokasta. Jos määrä saataisiin nostettua vaikka 50 prosenttiin, helpottaisi kilpahevospula nopeasti. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan toimia myös omistajuuden ja harrastamisen tukemiseen. Kasvava varsamäärä ei auta, jos niille ei ole markkinoita.
