Projektityö - ahdistavan ihanat Kunkkarit

Kuninkuusravit on projekti, eli hommalla on alku ja (onneksi) myös selkeä loppuhetki. Kaikki huipentuu elokuun toisena päivänä ja tekeminen on keskittynyt jo pari vuotta siihen, että tuona viikonloppuna kaikki toimii. Kun reilu vuosi sitten hyppäsin remmiin, kaikki oli aika pitkälti vielä vain suunnittelua. Mietittiin lippujen hintoja, verkkosivujen rakentelua ja mobiilioppaan toteuttamista. Palaveerattiin silloin tällöin niin, että kaikki pysyivät suunnilleen kartalla siitä, missä mennään.

Toinen vaihde laitettiin silmään talvella. Liput ja kunkkarituotteet tulivat myyntiin ja omat työt liittyivät pääosin nettisivujen päivittämiseen ja mobiilioppaan suunnitteluun. Suunniteltiin kampanjoita ja hahmoteltiin, miten tapahtuman ilmettä ryhdytään rakentamaan. Nopeasti tuli maaliskuu, jolloin starttasimme kunkkarikiertueen Kontiolahdelta ampumahiihdon MM-kisoista. Samoihin aikoihin Joensuussa ravattiin kevään 76-ravit, joita voi pitää tiiviimmän markkinoinnin lähtölaukauksena.

Kevään ajan tahti on kiihtynyt ja Kuninkuusravien projektiluontoisuus tullut paremmin esiin. Tahti tiivistyy jatkuvasti ja kun luulet olevasi kiireinen toukokuussa, et todellisuudessa tiedä kiireestä vielä yhtään mitään. Kesäkuun alusta tähän päivään, heinäkuun puoliväliin, aika on mennyt siivillä. Totesin ennen kesää, että luultavasti huomaan jossain vaiheessa syksyä, että kesä on ollut. Mutta mitä kesällä on tapahtunut – siitä ei luultavasti ole hajuakaan.

Työpäivien pituus on kasvanut päivä päivältä. Tavallisen 8-16 työpäivän aikana ei tässä toimistossa ehdi saada mitään tehtyä, tai siis saa, mutta to do –listat eivät ole lyhentyneet. Kun yhden asian saat hoidettua, seuraava on jo varmasti tullut jonoon. On yritetty listata hommia seinälle ja käytetty erilaisia värikoodeja, jotta tärkeysjärjestyksestä pysyisi selvillä. Lopputulos on kuitenkin se, että työpöydän ja tietokoneen reunoja koristaa erinäiset post it –lappupinot, jotka pitäisi muistaa käydä läpi. Kun näihin hommiin lisää vielä kunkkarikiertueen reissut mm. Farmariin, Suur-Hollolaan, Hankasalmelle ja Kiteelle, alkavat viikonpäivät olla lueteltu.

Projektityö on loppumetreillä juuri niin ahdistavaa, miltä äskeinen kuulostaa. Kuitenkin se on samalla aivan mahtavaa. Itselleni on ollut hienointa huomata se, että vaikka kiire puristaa ja deadlinet paukkuvat, stressi ei ole vienyt voimia vaan päinvastoin. Näissä hommissa saa viedä itsensä äärirajoille ja se jos mikä on hienoa. Kun huomaa, että kaikesta kiireestä huolimatta hommat lutviutuvat ja saa jotain aikaiseksi. Ehkä joskus pystyy jopa ylittämään itsensä. Jollain tasolla täytyy tosin olla vinksahtanut, että saa nautintoa jatkuvasta kiireestä ja stressistä...

Onneksi täällä on koko toimisto yhtä sekaisin, sillä vielä tässäkään vaiheessa (työpäivät keskimäärin 13-14h) projektia huumori ei ole loppunut ja tiimi puhaltaa täysillä yhteen hiileen. Toivon, että Joensuun Kuninkuusraveissa välittyy se fiilis, missä valmisteluja on tehty. Ollaan ylpeitä siitä, mitä tehdään ja muistetaan riemuita kun on vähänkin aihetta!