Tervehdys Ilkka, olet vaihtanut uraa ja työskentelet nykyään Veljekset Wahlsténin myymälävastaavana. Miten tässä näin pääsi käymään?”Vahingon kautta ja kokeilumielellä. Aluksi puhuttiin siitä Himangan Tomin (Wahlsténin toimitusjohtaja) kanssa vitsinä, mutta sitten pikkuhiljaa asiat alkoivat rullata ja nyt ollaan tässä pisteessä. Sekin täytyy sanoa, että varustepuoli on kiehtonut mua lapsesta asti ja omat hevoset ovat aina olleet siisteissä varusteissa. Sillä tavalla on sydäntä lähellä katsoa hommaa tältäkin puolelta.” Mitä työhösi kuuluu ja mikä siinä on parasta?”Vastuulleni kuuluu Jokimaan myymälän hoitaminen ja suoramyynti lähialueiden talleille. Ravi- ja kengityspuolen asiakkaat erityisesti, mutta toki palvelen kaikkia muitakin. Parasta on se, että saa olla tekemisissä samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa oli edellisissäkin hommissa, vaikkakin eri toimenkuvalla.” Työskentelit pitkään itsenäisenä ammattivalmentajana ja myöhemmin sekä Christa Packalénin varsatallissa, että Timo Korvenheimolla. Miksi vaihdoit pois hevoshommista? ”Ajattelin olevani sen ikäinen, että mikäli sitä haluaa kokeilla elämässä vielä jotakin muuta, nyt on se hetki. Ja tuli tämä tilaisuus, ei näitä niin usein kuitenkaan tule. Elämäntilannekin sopi tähän. Eli oli monta asiaa, jotka mahdollistivat alanvaihdon juuri tässä kohtaa. Ja uskon, että jos sisälläolo alkaa ahdistaa, pääsee hevoshommiin kyllä takaisin.” Onko sinulla omia hevosia tai onko muuten poltetta päästä vielä käytännön hevoshommiin edes harrastuksena?”Kaksi omaa on, 6-vuotias Brenna ja 2-vuotias Lady Cherry, ja sen verran tulen varmaan pitämäänkin. Ne asuvat Tonterin Markulla Pennalassa ja ovat hyvässä hoidossa siellä, eli siltä osin sujuu hyvin. Mulla tulee sinne kuutisen kilometriä kotoa, se on aika sopiva matka. Ei hevosalan polte ole mihinkään kadonnut, se on ihan yhtä lujana koko ajan. Kun se kärpänen on kerran puraissut, ei se päästä pihdeistään irti. Mutta harrastetaan jatkossa sen puitteissa, mitä tämän työn ohella ehtii.”
Tervehdys Ilkka, olet vaihtanut uraa ja työskentelet nykyään Veljekset Wahlsténin myymälävastaavana. Miten tässä näin pääsi käymään?”Vahingon kautta ja kokeilumielellä. Aluksi puhuttiin siitä Himangan Tomin (Wahlsténin toimitusjohtaja) kanssa vitsinä, mutta sitten pikkuhiljaa asiat alkoivat rullata ja nyt ollaan tässä pisteessä. Sekin täytyy sanoa, että varustepuoli on kiehtonut mua lapsesta asti ja omat hevoset ovat aina olleet siisteissä varusteissa. Sillä tavalla on sydäntä lähellä katsoa hommaa tältäkin puolelta.” Mitä työhösi kuuluu ja mikä siinä on parasta?”Vastuulleni kuuluu Jokimaan myymälän hoitaminen ja suoramyynti lähialueiden talleille. Ravi- ja kengityspuolen asiakkaat erityisesti, mutta toki palvelen kaikkia muitakin. Parasta on se, että saa olla tekemisissä samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa oli edellisissäkin hommissa, vaikkakin eri toimenkuvalla.” Työskentelit pitkään itsenäisenä ammattivalmentajana ja myöhemmin sekä Christa Packalénin varsatallissa, että Timo Korvenheimolla. Miksi vaihdoit pois hevoshommista? ”Ajattelin olevani sen ikäinen, että mikäli sitä haluaa kokeilla elämässä vielä jotakin muuta, nyt on se hetki. Ja tuli tämä tilaisuus, ei näitä niin usein kuitenkaan tule. Elämäntilannekin sopi tähän. Eli oli monta asiaa, jotka mahdollistivat alanvaihdon juuri tässä kohtaa. Ja uskon, että jos sisälläolo alkaa ahdistaa, pääsee hevoshommiin kyllä takaisin.” Onko sinulla omia hevosia tai onko muuten poltetta päästä vielä käytännön hevoshommiin edes harrastuksena?”Kaksi omaa on, 6-vuotias Brenna ja 2-vuotias Lady Cherry, ja sen verran tulen varmaan pitämäänkin. Ne asuvat Tonterin Markulla Pennalassa ja ovat hyvässä hoidossa siellä, eli siltä osin sujuu hyvin. Mulla tulee sinne kuutisen kilometriä kotoa, se on aika sopiva matka. Ei hevosalan polte ole mihinkään kadonnut, se on ihan yhtä lujana koko ajan. Kun se kärpänen on kerran puraissut, ei se päästä pihdeistään irti. Mutta harrastetaan jatkossa sen puitteissa, mitä tämän työn ohella ehtii.”