Vuosi 2017 tehdään nyt
Vuoden kuluttua alkavat itsenäisen Suomen satavuotisjuhlallisuudet. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta odotetaan ja analysoidaan muuallakin kuin kotimaassa. Ilotulitukset ovat komeita ja yksityisetkin raketinampujat osaavat toivottavasti paitsi suojella silmänsä myös ajatella talleissa uutta vuotta vastaanottavia hevosia.
Hevosihmisillä on vuoden kuluttua paljon toiveita silloin alkavalle juhlavuodelle. Noiden toiveiden toteutuminen on kiinni tänä vuonna tehtävästä työstä. Kuntatasolla tulevan juhlavuoden budjetteja laaditaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja suurten muutosten alla. Ja kuten aina juhlavuosien kohdalla etsinnässä on jotain, josta jäisi paitsi pysyvämpi myös elävä jälki.
Itsenäisyyden satavuotisvuonna syntyvä kuntalaisten tai kaupunkilaisten oma suomenhevosvarsa olisi hyvä asettaa jokaisessa kunnassa hevosväen ponnistelujen tavoitteeksi. Viime vuoden kummihevoskampanjan kohtaamiset päiväkodeissa, kouluilla ja vanhainkodeissa ovat parasta mahdollista mainosta hevosen mahdollisuuksista tuoda iloa ihmisten arkeen. Kunnan oma hevonen voisi tehdä vuodessa melkoisen päivätyön alueen asukkaiden hyvinvoinnin eteen.
Samalla juhlavuoden varsan elämänkaari asettaa mukavan haasteen alueen hevosihmisille. Miten kasvattaa ja opettaa hevonen siten että mahdollisimman moni ihminen pääsee seuraamaan ja oppimaan hevosen olemusta? Miten huolehtia siitä, että hevonen oppii mahdollisimman erilaisiin tehtäviin?
Paikallislehdille ja kunkin maakunnan muille medioille syntyvät varsat ja varttuvat hevoset antaisivat mahdollisuuden kertoa laajemmin hevosten monikäyttöisyydestä sekä hevostaloudesta. Jos syntyvä varsa saisi vielä nimekseen kunnan oman nimen, päästäisiin kaikkien kuntamarkkinoinnista vastaavien henkilöiden unelmaan, miten silittää ja taputtaa ”omaa kuntaa” ja katsoa sitä silmiin.
Toivon paikallisten hevosalan järjestöjen tarttuvan asiaan. Kunnan näkökulmasta itsenäisyyden juhlavuoden hevosen hankintaan liittyvä päätöksenteko tulee tehdä mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi. Paikallisen yrittäjäjärjestön ja muiden yhteiskunnallisten tahojen mukaan saaminen hankkeeseen helpottaa varmasti päätöksentekoa ja kulujen jakamista.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin toiminnan hyvä suunnittelu. Kuinka moni koululuokka voisi tehdä vuonna 2017 pyöräretken koko paikkakunnan oman varsan tallille? Missä ja millä kustannuksin varsa voi asua ja kuinka monta avointen ovien päivää tallilla voi kuntalaisille olla vuodessa? Ettei vain se kadehdittu naapurikunta ehdi ensin oman varsahankkeensa kanssa?
