Koeputkivarsoja syntyy kohta Suomessakin
Alkiohuuhtelu ja -siirto ovat jo tuttuja tapoja aikaansaada varsoja. Suomessa ensimmäiset alkiovarsat ovat syntyneet jo vuonna 1986 ja maailmalla huomattavasti aiemmin. Tunnetuimmat suomalaiset alkiovarsat ovat Laukon kartanossa syntyneet Noble Gemin kolmoset Hawk, Holly ja Hugo Laukko, joista Hawk Laukosta tuli aikansa derbykakkonen.
Alkiohuuhtelu ei ole kovin merkittävässä roolissa hevosjalostuksessa, toisin kuin nautapuolella. Tämä johtuu eniten siitä, että lämminverisillä Suomi noudattaa kansainvälistä käytäntöä, jonka mukaan vain tamman vuoden ensimmäinen varsa saa ravikilpailuoikeuden. Suomenhevosilla vastaavaa sääntöä ei ole, vaan kaikki varsat saavat ravikilpailuoikeuden, mikäli ne muuten täyttävät kilpailuoikeuteen vaadittavat säännöt. Lisäksi ravikilpailuissa alkion luovuttajatammaa koskevat samat säännöt kuin tiinettä tammaa, eli se saa kilpailla vain tiineyden ensimmäiset 4 kuukautta, vaikkei ole fyysisesti tiineenä.
Alkiohuuhtelu voi kuitenkin olla hyvä vaihtoehto, mikäli jostain syystä biologinen emä ei pysty tiineyttä ylläpitämään tai biologisen emän kohtu halutaan jostain muusta syystä ohittaa. Suomessa alkiohuuhtelut ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia, niitä tehdään Maria Kareskosken mukaan 0–10 vuosittain.
Viime vuosina alkiotuotannossa on yleistynyt OPUn ja ICSIn käyttö. OPU on lyhenne sanoista ovum pick-up ja sillä tarkoitetaan munasolujen keräämistä suoraan munasarjoista. ICSI taas on lyhenne sanoista intracytoplasmic sperm injection, ja se tarkoittaa, että siittiö injektoidaan suoraan munasolun sisään. Perinteinen koeputkihedelmöitys ei syystä tai toisesta toimi hevosella.
”Perinteinen koeputkihedelmöitys olisi yksinkertaisempaa tehdä, mutta se ei hevosella oikein toimi. Sen sijaan ICSI toimii hevosella kohtalaisen hyvin”, Kareskoski kertoo.
”Tekniikka ei ole kovin uutta tekniikkaa kuitenkaan, ensimmäinen ICSI-varsa on syntynyt Coloradossa vuonna 1996.”
Suomessa ensimmäiset OPUt ja ICSIt on tehty tänä talvena Yliopistollisen eläinsairaalan Saaren klinikalla koemielessä. Ensimmäiset kaupalliset OPUt ovat alkamassa näinä päivinä.
”OPUn etuja on, että siinä ei tarvita hormonihoitoja tai kiimojen ajoitusta, vaan alkio pakastetaan ja voidaan siirtää myöhemmin vastaanottajan luonnolliseen kiimaan”, Kareskoski sanoo.
”Munasolujen keruu munasarjoista voidaan tehdä koska vaan, riippumatta kierron vaiheesta tai vuodenajasta. Ainoa vaade on, että follikkeleita löytyy munasarjoista riittävästi, 10–15 kappaletta.”
Perinteinen alkiohuuhtelu on edullisempaa kuin OPU/ICSI-alkiot, mutta siinä tarvitaan enemmän vastaanottajaehdokkaita, ja niidenkin elättäminen maksaa. Itse huuhtelussa eniten kustannuksia tulee tallikäynneistä ja hoitopäivämaksuista. Alkiohuuhtelu itsessään maksaa noin 350 euroa ja siirto 400 euroa. OPU-ICSI maksaa noin 2000 euroa per kerta, ja siihen ei vielä sisälly siementen hinta eikä alkioiden siirto.
”Yksi OPU/ICSIn eduista on, että sillä voidaan saada jälkeläisiä, vaikka muilla keinoin ei olisi onnistunut. Munasolujen keruu voidaan tehdä jopa kuoleman jälkeen, mutta se on tehtävä hyvin, hyvin pian kuoleman tai lopetuksen jälkeen”, Kareskoski sanoo.
Kustannusten lisäksi komplikaatioriskit ovat suuremmat kuin alkiohuuhtelussa ja -siirrossa, vaikka toimenpide onkin suht turvallinen. Kareskoski kertoo, että tilastojen mukaan 2 prosentilla tapauksista saattaa esiintyä lieviä kipuoireita ja 0,2 prosenttia tammoista voi saada vakavia komplikaatioita. Yleisin komplikaatio on lievä verenvuoto.
Jalostuspäivien ensimmäisenä päivänä luennoimassa olivat myös Markku Nieminen aiheenaan ”Varsan valinta ja tie kilpahevoseksi” sekä Riina Rekilä aiheena ”Nuoren hevosen valmennus ja vammojen ennaltaehkäisy”. Jalostuspäivät keräsivät paikan päälle useita kymmeniä kuulijoita. Luentoja oli mahdollista seurata myös streamin kautta.
Lue ensi keskiviikon Hevosurheilusta lisää Jalostuspäivien luennoista.
OPU/ICSI-alkioista on kirjoitettu tarkemmin Hevosurheilun Jalostuskuvastossa 2022. Alkiohuuhteluista on kirjoitettu 29.4.2020 ilmestyneessä Hevosurheilun jalostus-teemanumerossa, jonka tilaajat pääsevät lukemaan arkistosta.
