Omistajan ja hevosen välisen luottamussuhteen merkitys todistettiin tuoreessa tutkimuksessa, johon osallistui tutkijoita Turun ja Helsingin yliopistoista sekä ranskalaisesta INRAE of Nouzilly -yliopistosta..Tutkimuksessa erirotuisia ja erilaisen taustan omaavia hevosia testattiin kahdessa erilaisessa tilanteessa, vieraalle alustalle astumisessa ja vieraalla esineellä koskettamisessa. Tutkimuksessa oli mukana 76 yksityisomistuksessa olevaa harrastehevosta Turun alueelta. Testit toteutettiin niiden kotitalleilla vuoden 2021 aikana..Testeissä hevosista erottui selkeästi kaksi erilaista ryhmää..”Hevoset, jotka ovat tekemisissä vain oman omistajansa kanssa, olivat rauhallisimpia vierailla alustoilla ja sallivat lelulla koskettamisen. Hevoset, joiden kanssa työskentelee useampi eri henkilö, osoittivat enemmän stressin merkkejä testitilanteissa”, tiivistää tutkimuksen johtava kirjoittaja, Turun yliopiston biologian laitoksen väitöskirjatutkija Océane Liehrmann..Suhtautumisissa selviä erojaTestin ensimmäisessä osassa hevosten piti astua kahdelle erilaiselle, oudolle alustalle. Toinen alusta oli pörröinen viltti ja toinen kiiltävä ja rapiseva, avaruuspeitteen tapainen, mutta jämäkämpi peitto. Toisessa osiossa hevosen luo tuotiin kookas pehmolelu. Hevoselle annettiin minuutti aikaa tutkia lelua vapaasti, ja sen jälkeen lelua pidellyt henkilö lähestyi hevosta ja yritti koskettaa lelulla hevosen kaulaa ja selkää..”Hevosten reaktiot tallennettiin kameroin ja analysoitiin käyttäytymistieteisiin tarkoitetulla standardisoidulla metodilla. Reaktiot jaettiin kolmeen kategoriaan: ei mitään, mieto ja voimakas tai kieltäytyminen”, Liehrmann kuvailee..Katso videolta, mitä tutkimustilanteissa tapahtui..Useita omistajanvaihdoksia läpikäyneet ja useamman käsiteltävänä olevat hevoset osoittivat enemmän stressin merkkejä ja välttelivät useammin vieraalla esineellä koskettamista kuin ne, joilla oli yksi usein pitkäaikainen ja tuttu käsittelijä. Varsinkin pitkään, vähintään 6–8 vuotta omistajillaan olleet hevoset erottuivat muista uusiin asioihin suhtautumisessa..”Halusin nähdä, kuinka hevosten erilaiset kokemukset vaikuttavat siihen, miten hevoset toimivat yleisesti ottaen ihmisen kanssa. Löydöksemme tuovat esiin sen, että ihmisen ja eläimen välisen positiivisen suhteen kehittyminen voi viedä aikaa. Sen takia hevosen historia on tärkeä tietää sitä käsitellessä”, Liehrmann toteaa..Samoja käyttäytymismalleja kuin lapsillaMyös iällä on väliä. Yli 17-vuotiaat hevoset kieltäytyivät muita useammin astumasta pressun tai peiton päälle, kun niille vieras ihminen talutti niitä. Omistajansa kanssa lähes jokainen näistä hevosista astui vieraalle alustalle..”Vanhoilla hevosilla on usein huono näkö, ja on osoitettu, että ne saattavat tuntea enemmän ahdistusta tai jännitystä uusia ja vieraita asioita kohtaan kuin nuoret hevoset. Siksi vanhemmat hevoset usein kokevat olonsa turvallisemmaksi, kun ne kohtaavat itselleen vieraan alustan tutun ihmisen kanssa”, Liehrmann pohtii..Hevonen uskalsi ilmaista tutulle mammalle, että pelottaa, mutta vieraan kanssa se käveli hymy pyllyssä..Vaikka pitkä suhde ihmiseen vaikuttaa myönteisesti, havaittiin testissä mielenkiintoinen yllätys. Osa hevosista astui vieraalle alustalle tai kosketti vierasta esinettä tutkijan kanssa, vaikka ei suostunut siihen omistajansa kanssa..”Se oli mielenkiintoinen ilmiö, joka on monelle tuttu lasten käytöksestä. Se on aika hienoa, että hevonen uskalsi ilmaista tutulle mammalle, että pelottaa, mutta vieraan kanssa se käveli hymy pyllyssä ikään kuin tilanteessa ei olisi ongelmaa”, testien pilottikokeilut tehnyt eläintenkouluttaja ja valmentaja Katariina Cozmei mainitsee..Hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta mitanneiden testien lisäksi tutkimuksessa toteutettiin toinen osio, jossa mitattiin hevosen kognitiivisia eli älyllisiä taitoja. Cozmei kuvaa sitä erittäin mielenkiintoiseksi..”Tulokset siitä julkaistaan vasta myöhemmin, ja odotan niitä innolla.”.Tärkeä viesti myös ulospäinKansainvälisellä tasolla ratsastusjousiammunnassa kilpaileva Cozmei tunnetaan hevosten kouluttajana ja hevostaitojen puolestapuhujana. .Hevosia usein joko aliarvioidaan tai inhimillistetään, eikä kumpikaan ole oikea tapa suhtautua..Hän toivoo enemmänkin tutkimusta hevosen älyllisistä taidoista ja esimerkiksi tunne-elämästä. Siihen toimivin voisi olla yhdistelmä etologiaa eli käyttäytymistieteitä ja luonnontieteitä, esimerkiksi neurobiologiaa. "Hevosia usein joko aliarvioidaan tai inhimillistetään, eikä kumpikaan ole oikea tapa suhtautua.".Cozmein mukaan hevosalan sosiaalinen lisenssi on nykyään niin usein tulilinjalla, että alan on tärkeää osoittaa ulkomaailmalle myös tutkimuksen keinoin, että toiminta on eettistä..”Osa hevosharrastajista on kuitannut tämänkin tutkimuksen kysymällä, miksi itsestäänselvää asiaa on pitänyt tutkia. Mutta mitä enemmän meillä on puhdasta tietoa hevosista, sitä paremmin osaamme auttaa niitä.”
Omistajan ja hevosen välisen luottamussuhteen merkitys todistettiin tuoreessa tutkimuksessa, johon osallistui tutkijoita Turun ja Helsingin yliopistoista sekä ranskalaisesta INRAE of Nouzilly -yliopistosta..Tutkimuksessa erirotuisia ja erilaisen taustan omaavia hevosia testattiin kahdessa erilaisessa tilanteessa, vieraalle alustalle astumisessa ja vieraalla esineellä koskettamisessa. Tutkimuksessa oli mukana 76 yksityisomistuksessa olevaa harrastehevosta Turun alueelta. Testit toteutettiin niiden kotitalleilla vuoden 2021 aikana..Testeissä hevosista erottui selkeästi kaksi erilaista ryhmää..”Hevoset, jotka ovat tekemisissä vain oman omistajansa kanssa, olivat rauhallisimpia vierailla alustoilla ja sallivat lelulla koskettamisen. Hevoset, joiden kanssa työskentelee useampi eri henkilö, osoittivat enemmän stressin merkkejä testitilanteissa”, tiivistää tutkimuksen johtava kirjoittaja, Turun yliopiston biologian laitoksen väitöskirjatutkija Océane Liehrmann..Suhtautumisissa selviä erojaTestin ensimmäisessä osassa hevosten piti astua kahdelle erilaiselle, oudolle alustalle. Toinen alusta oli pörröinen viltti ja toinen kiiltävä ja rapiseva, avaruuspeitteen tapainen, mutta jämäkämpi peitto. Toisessa osiossa hevosen luo tuotiin kookas pehmolelu. Hevoselle annettiin minuutti aikaa tutkia lelua vapaasti, ja sen jälkeen lelua pidellyt henkilö lähestyi hevosta ja yritti koskettaa lelulla hevosen kaulaa ja selkää..”Hevosten reaktiot tallennettiin kameroin ja analysoitiin käyttäytymistieteisiin tarkoitetulla standardisoidulla metodilla. Reaktiot jaettiin kolmeen kategoriaan: ei mitään, mieto ja voimakas tai kieltäytyminen”, Liehrmann kuvailee..Katso videolta, mitä tutkimustilanteissa tapahtui..Useita omistajanvaihdoksia läpikäyneet ja useamman käsiteltävänä olevat hevoset osoittivat enemmän stressin merkkejä ja välttelivät useammin vieraalla esineellä koskettamista kuin ne, joilla oli yksi usein pitkäaikainen ja tuttu käsittelijä. Varsinkin pitkään, vähintään 6–8 vuotta omistajillaan olleet hevoset erottuivat muista uusiin asioihin suhtautumisessa..”Halusin nähdä, kuinka hevosten erilaiset kokemukset vaikuttavat siihen, miten hevoset toimivat yleisesti ottaen ihmisen kanssa. Löydöksemme tuovat esiin sen, että ihmisen ja eläimen välisen positiivisen suhteen kehittyminen voi viedä aikaa. Sen takia hevosen historia on tärkeä tietää sitä käsitellessä”, Liehrmann toteaa..Samoja käyttäytymismalleja kuin lapsillaMyös iällä on väliä. Yli 17-vuotiaat hevoset kieltäytyivät muita useammin astumasta pressun tai peiton päälle, kun niille vieras ihminen talutti niitä. Omistajansa kanssa lähes jokainen näistä hevosista astui vieraalle alustalle..”Vanhoilla hevosilla on usein huono näkö, ja on osoitettu, että ne saattavat tuntea enemmän ahdistusta tai jännitystä uusia ja vieraita asioita kohtaan kuin nuoret hevoset. Siksi vanhemmat hevoset usein kokevat olonsa turvallisemmaksi, kun ne kohtaavat itselleen vieraan alustan tutun ihmisen kanssa”, Liehrmann pohtii..Hevonen uskalsi ilmaista tutulle mammalle, että pelottaa, mutta vieraan kanssa se käveli hymy pyllyssä..Vaikka pitkä suhde ihmiseen vaikuttaa myönteisesti, havaittiin testissä mielenkiintoinen yllätys. Osa hevosista astui vieraalle alustalle tai kosketti vierasta esinettä tutkijan kanssa, vaikka ei suostunut siihen omistajansa kanssa..”Se oli mielenkiintoinen ilmiö, joka on monelle tuttu lasten käytöksestä. Se on aika hienoa, että hevonen uskalsi ilmaista tutulle mammalle, että pelottaa, mutta vieraan kanssa se käveli hymy pyllyssä ikään kuin tilanteessa ei olisi ongelmaa”, testien pilottikokeilut tehnyt eläintenkouluttaja ja valmentaja Katariina Cozmei mainitsee..Hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta mitanneiden testien lisäksi tutkimuksessa toteutettiin toinen osio, jossa mitattiin hevosen kognitiivisia eli älyllisiä taitoja. Cozmei kuvaa sitä erittäin mielenkiintoiseksi..”Tulokset siitä julkaistaan vasta myöhemmin, ja odotan niitä innolla.”.Tärkeä viesti myös ulospäinKansainvälisellä tasolla ratsastusjousiammunnassa kilpaileva Cozmei tunnetaan hevosten kouluttajana ja hevostaitojen puolestapuhujana. .Hevosia usein joko aliarvioidaan tai inhimillistetään, eikä kumpikaan ole oikea tapa suhtautua..Hän toivoo enemmänkin tutkimusta hevosen älyllisistä taidoista ja esimerkiksi tunne-elämästä. Siihen toimivin voisi olla yhdistelmä etologiaa eli käyttäytymistieteitä ja luonnontieteitä, esimerkiksi neurobiologiaa. "Hevosia usein joko aliarvioidaan tai inhimillistetään, eikä kumpikaan ole oikea tapa suhtautua.".Cozmein mukaan hevosalan sosiaalinen lisenssi on nykyään niin usein tulilinjalla, että alan on tärkeää osoittaa ulkomaailmalle myös tutkimuksen keinoin, että toiminta on eettistä..”Osa hevosharrastajista on kuitannut tämänkin tutkimuksen kysymällä, miksi itsestäänselvää asiaa on pitänyt tutkia. Mutta mitä enemmän meillä on puhdasta tietoa hevosista, sitä paremmin osaamme auttaa niitä.”