Stenbydal's Castilla voittaa ja voittaa – "Ei edes halua kääntyä kotiin ennen kuin lenkki on tarpeeksi pitkä"

Viisivuotias tamma Stenbydal’s Castilla on Hännisen perheen aarre. Puolivuotiaana perheeseen tulleen ponin emä Rosenbergs Candy oli Nina Hännisen kilpaponi, mutta se myytiin Ruotsiin, koska laukat haittasivat lahjakasta tammaa.

”Minulla oli jo silloin haaveena teettää Rosenbergs Candysta varsa, mutta aika oli otollinen myynnille ja se unelma jäi välistä. Sitten meni pari vuotta ja näin, että sen varsa oli myynnissä. Päätin, että sen ostan ja tein parin viikon ikäisestä varsasta kaupat”, perheen äiti Mia Hänninen avaa Stenbydal’s Castillan taustaa.

”Ninalla ei ollut silloin enää ikää ajaa A-poneilla kilpaa. Hän kysyi mitä sillä aion tehdä ja sanoin, että jos nuoremmat tytöt eivät sillä innostu ajamaan kilpaa, siitä tulee sitten siitostamma. Puolivuotiaana se meille tuli ja vaikka se on Oonan nimissä, niin Amandan poni siitä tuli, koska Oonalla oli jo Ihmemaan Hulahula”, Hänninen taustoittaa.

”Se on nuoresta asti vaikuttanut lahjakkaalta, se meni jo varsana tarhassa sellaisia vauhteja ja treenasi itseään. Amanda opetti sen kaverinsa kanssa silloin, kun poni oli kolmevuotias.”

Viime vuonna, nelivuotiskaudella, Stenbydal’s Castilla otti 10 voittoa. Hänninen kuvailee vuotta kuitenkin haastavaksi.

”Ensimmäinen kilpailuvuosi sen kanssa oli vähän hakemista, laukat sotkivat menoa jonkin verran. Se avasi sitä, että jokaiselle ponille pitää löytää oma treeniohjelma. Viime vuonna oli haasteita myös siinä, että Amanda mursi kätensä, kun oli sillä ratsastamassa ja lisäksi poni sai eri yhteydessä viiltohaavan. Miettiin jo, että tuleeko siitä vielä kilpaponia, mutta onneksi se tuli kuntoon. 2024 on tuonut balsamia viime vuoden harmeille.”

Stenbydal’s Castilla nähdään keskiviikkona Vermossa 1180 metrin paalulla.

”Tavoite on ensi vuodessa ja avoimelle tasolle nousemisessa. Pikku Humanterille tuskin vielä pystymme laittamaan vastaan, mutta Euforian lopetettua tammojen puolella on tilaa nousta kärkeen. Toivotaan, että poni tästä vielä kehittyy, sillä aina pitää olla jotain tavoiteltavaa”, Hänninen muistuttaa.

”Erityisesti meitä kiinnostaa Ponikuninkuusravit, ja niissä onkin päätähtäin, sillä tänä vuonna niistä jäi hampaankoloon. Lisäksi se on näyttänyt taitojaan myös montéssa, joten sekin kiinnostaa”, Hänninen sanoo. ”Tämän vuoden menestyksestä korkeimmalle nousee Ruotsin 5-vuotismestaruus. Myös ponkkareiden lähdöt ja Suomen mestaruuden neljäs sija olivat upeita juttuja.”

Amanda Hänninen päättää ponin valmennuksesta, ja myös treenaa sen itse.

”Poni on melkoinen houdini tarhasta karkaamisen suhteen, jos sitä ei ajeta tiheään. Amanda kuitenkin tykkää ajaa ja Stenbydal’s Castilla tykkää kun sitä ajetaan, joten se ei haittaa”, Mia Hänninen kertoo.

Kilpakaudella tammalla ajetaan 4–5 kertaa viikossa pitkä lenkki ja kilpakauden ulkopuolella pari kertaa viikossa.

”Se ei edes halua kääntyä kotiin, ennen kuin lenkki on tarpeeksi pitkä”, Mia Hänninen kertoo.

Hän antaa kiitosta ponin helppohoitoisuudesta. Joskus hieroja on käynyt etsimässä jumeja, mutta niitä ei ole löytynyt.

”Stenbydal’s Castillan päivään kuuluu paljon ulkoilua isossa laumassa, jossa se on oikea boss lady. Se on toimiva poni, kiltti hoitaa ja käsitellä eikä pelkää mitään, mikä tiellä liikkuu. Eteenpäin pyrkiva se toki on ja virkeä sekä älykäs, joka tosiaan saattaa välillä aiheuttaa sitä, että sen löytää aitalankojen väärältä puolelta”, Hänninen naurahtaa.

Tammana Stenbydal’s Castillalla siintää edessä myös siitosura. ”Todennäköisesti se siirtyy siitokseen siinä vaiheessa, kun Amandalla loppuu kilpailuikä A-ponien ajamiseen.”

Amanda Hänninen on nyt 11-vuotias, joka käy viidettä luokkaa. Kiirettä pitää välillä, mutta ponin valmentaminen, kilpailumatkat ja koulun käynti mahtuvat kaikki ohjelmaan.

”Ihan hyvin ehdin tehdä kaikkea. Välillä pitää lähteä koulusta aikaisemmin raveihin, jos se on mahdollista”, Amanda Hänninen kertoo.

”Viime vuonna ratsastin Stenbydal’s Castillalla myös kotona, mutta nyt sen treenit ovat olleet ajamista. Monté-startteja olen sillä ajanut kuitenkin tänä vuonna. Tamma on mukava ajaa, myös kilpailutilanteissa. Välillä se vetää aika paljon, mutta sitten sitä pitää vaan pidätellä.”

Hännisen omat tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeät. Hän aikoo jatkaa ponien parissa niin pitkään kuin jaksaa ja pystyy. Sen jälkeen odottaa siirtyminen hevosiin.

”Joskus Amanda sanoi, että aikoo jatkaa näissä hommissa yhtä pitkään kuin Pekka Korpi”, äiti Hänninen hymyilee.