Kansanedustaja Mika Lintilä siirtyy vuoden 2017 alkajaisiksi elinkeinoministerin paikalle puoluetoverinsa Olli Rehnin ottaessa vastaan paikan Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

Vaikka ministeri Rehn on puolisonsa kanssa tuttu näky raveissa, eritoten St Michelissä, siirtyy elinkeinoministerin paikalle nyt henkilö, joka tuntee hevostalouden ja sen haasteet paremmin kuin yksikään edeltäjänsä. Siihen joukkoon mahtuu sentään tukku muitakin hevosmiehiä.

Lintilä saa kantaakseen arvostetun ministerinsalkun, johon kuuluvat elinkeino-, innovaatio-, alue- sekä energia- ja ilmastopolitiikka. Tehtävä vaatii paitsi kansainvälisyyttä myös syvällistä kotimaan tuntemusta. Lintilällä on tulevassa tehtävässä pohdittavanaan asioita, joilla on merkittävä vaikutus suomalaisen hevostalouden tulevaisuuteen.

Osin historiallisista syistä raviurheilun asiat kuuluvat pääsääntöisesti maa- ja metsätalousministeriölle ja osa ratsastusta koskevasta päätöksenteosta opetusministeriölle. Koko hevostalouden tulevaisuuden kannalta tärkein ministerinpesti on kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoministerin tehtävä.

Mika Lintilä on toiminut Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtajana taloudellisesti vaikeina aikoina. Monet raviurheilun rakenteet ja käytännöt ovat syntyneet taloudellisen kasvun aikoina, niin myös lajin fyysiset puitteet.

Lintilä on lukuisissa haastatteluissa painottanut sisäsiistien käytöstapojen merkitystä niin lajiyhteisön sisällä kuin sen ulkopuolella.

”Ihmisillä on taipumus käyttää aikaansa siellä, missä toisia ihmisiä ja omaa työtä arvostetaan ja kunnioitetaan. Tämän asian puolesta ei voi tarpeeksi puhua. Jos on jokin asia, jossa me suomalaiset olemme muuta ravimaailmaa jäljessä, se on tämä.” Näin Lintilä totesi Hevosurheilun haastattelussa 26.6.2013.

Lintilän suureksi ansioksi voidaan lukea raviurheilun etujen ymmärrettäväksi tekeminen kansallisen peliyhtiömuutoksen eri vaiheissa. Laaja yhteiskunnallinen kontaktiverkosto ja kyky esittää asia kuulijan kannalta ymmärrettävin argumentein ovat olleet Lintilän ehdottomia vahvuuksia Hippoksen puheenjohtajana.

Pienen paikkakunnan ja pienen mutta toimeliaan maakunnan edustajana Lintilä ei ole koskaan voinut tukeutua urallaan suuriin massoihin, vaan järkevään päätöksentekoon. On tärkeää, että tuo ”Lintilän oppi” säilyy raviurheilun keskusjärjestössä myös tulevaisuudessa.

Suomalaisella raviurheilulla on vahva historia pompöösissä mahtailussa yhteiskunnallisen päätöksenteon käytävillä. Moinen pysyköön historiana.