Ranskalaiset korot korvenraivaajahengessä – näin voisi kuvailla Timo Nurmoksen riemukasta tanssahtelua Vincennesin raviradalla sunnuntaina hetkellä, jolloin suomalaissyntyisen valmentajan nimi kirjoitettiin osaksi ylvästä, himoittua ja vain ani harvan saavuttamaa Prix d’Amériquen voittohistoriaa. Ensimmäisen kerran siihen historiaan saatiin ujutettua pala sinivalkoista Suomea, olkoonkin, että Readly Express on niin riikinruotsalainen kuin hevonen vain voi olla, O. Carlsson Ekonomi AB:n & AB Lavecin kasvatti.

Kauas on tultu Nurmoksen varhaisilta valmennusmaastoilta Torniosta, jossa treenipaikan virkaa toimitti peltotien pätkästä raivattu raitti ja kauas on tultu siitä 16-vuotiaasta, joka ensimmäisellä kaudellaan voitti Laivankankaan ajajaliigan. Ensi vuonna pyöreät 60 vuotta täyttävä Timo Nurmos on eittämättä tällä hetkellä Euroopan kuumin valmentajanimi. Prix d´Amérique -voitto ja kahdeksan kriteriumtäysosumaa eivät voi väittää muuta.

Nurmos avasi nousukiitonsa mahdollisia taustoja Hevosurheilu-lehdessä 2. lokakuuta 2017. Laajassa artikkelissa valmentaja kertoi viimeisten vuosien aikana panostaneensa ennen kaikkea siihen, ettei eläintä koskaan saa stressata. Stjärnhovin tilalla hevosia ei siis testata eikä viritellä, niillä ei ajeta kovavauhtisia hiittejä ja ne kävelevät paljon. Nurmos haluaa, että hevoset ovat mahdollisimman rentoja. Siksi niille ei saa huutaa eikä niitä saa repiä. Aukoton tosiasia Nurmoksen mukaan on se, että stressi on pahasta, eikä hän tahtoisi sitä tunnetta itselleen. Miksi siis hevosille? Toki paljon muutakin on hevosen menestyksen eteen tehtävä oikein, mutta tämä pärjäämisen tärkeä osatekijä ei ole rakettitiedettä ja on jokaisen valmentajan nopeasti omaksuttavissa.

Sillä samalla rauhan sanomalla on rakennettu Readly Express, joka tunnetaan julkisuudessa lunkina ja hyväntuulisena oriina. Sen hermot kestivät useat lähdönuusinnat, lopusta pitivät huolen sen poikkeuksellisen hieno kilpailupää ja ilmiömäinen fysiikka.

Jos viime vuoden Sykähdyttävintä urheiluhetkeä valittaessa ravivalmentaja jätettiinkin kärkikymmenikön hännänhuipuksi, tällä kertaa Nurmos latasi kovat piippuun heti tammikuussa. 450 000 euron ykköspalkinto maankolkan arvostetuimmassa ravilähdössä laittaisi kenet tahansa tanssahtelemaan, mutta hyvä urheiluvalmentaja kehittää myös itseään. Koreografiat olivat tällä kertaa vielä Villiamin kriteriumseremonioitakin taiteellisemmat.

Myös jotain juurevan tuttua voittajakehässä nähtiin.

”En pysty sanomaan mitään”, oli Nurmoksen kommentti haastattelijalle, kun tapahtunut todella tuntui iskostuvan miehen tajuntaan.

Se oli se supisuomalainen osuus.