Mediaan liittyy paljon kummallisuuksia. Yksi ikävimmistä on se, että tiedotusvälineet ovat hyvin kärkkäitä kostamaan esiin erilaisia epäkohtia. Sitten kun tikunnokkaan nostettu asia on aikanaan saatu kuntoon, ovat toimittajat paljon kiinnostuneempia kertomaan muista epäkohdista.

Korjataanpa tämä asia edes hetkeksi.

Olen omissa kirjoituksissani ottanut toistuvasti vahvasti kantaa maan pääradan Vermon katsomoravintolassa tarjolla olleen ruuan ja palvelun laatuun. Olen ollut vihainen, mutta ennen kaikkea surullinen. Raviurheilua tuntemattomalle ihmiselle lautaselle asetettu annos kertoo lajin arvostusta paitsi häntä itseään myös yleisiä laatukäsityksiä kohtaan. Lajista on jäänyt heille suuhun paha maku.

Onneksi Suomessa on useita raviratoja, jossa asia on ainakin kohtuullisella tasolla ja muutama, jossa on mukava poiketa ihan herkuttelun itsensä takia. Varsinkin Kuninkuusraveissa on viime vuosina panostettu ruokaelämyksiin ilahduttavalla tavalla.

Suurin osa suomalaista raviurheilua tuntemattomista ihmisistä asuu kuitenkin Vermon vaikutuspiirissä ja olen joutunut monesti kiertelemään ja kaartelemaan sanoissani kun ihmiset ovat kertoneet halustaan tulla Vermoon tutustumaan lajiin ja siinä samassa yhteydessä heillä on ollut luonnollinen tarve ruokailla.

Näillä miettein astelin viime keskiviikkona uuteen ravintolaan aterioimaan. Kokemus oli erinomainen. Hintataso on ennallaan, mutta ruuan taso on sellainen, ettei kotimaasta tai maailmalta löydy mahdollista vierasta, jota ei hyvin mielin voisi Vermoon kutsua.

Olen vuosien mittaan kuullut suomalaiselta raviväeltä merkittävän määrän Vermon ravintolatoimintaa koskevaa mutta-puhetta. Noissa puheenvuoroissa on pohdittu, miten mukavaa olisi kutsua tuttuja Vermoon, mutta. Mutta kun se ruoka ja mutta kun se palvelu.

Muttien aika vaikuttaisi olevan ohi. Henkilökunnan asenne oli lämmin ja välitön. Aivan kuin kylmässä pakkassäässä koko rakennuksessa olisi vallinnut erityinen lämpö.
Muttien jälkeisessä ajassa toivon näkeväni mahdollisimman monet muttapuheiden pitäjistä lähiviikkojen aikana Vermon ravintolassa sinne keräämiensä ystäväporukaiden kanssa syömässä. Raviurheilun olosuhteiden muutos kun on tältäkin osin meistä itsestämme kiinni.

Toivon Vermon uuden ravintolan onnistuvan. Kyse on koko suomalaisen raviurheilun onnistumisesta. Toivon Vermon onnistuvan myös siksi, että se rohkaisisi muita raviratoja mukaan sisäiseen kilvoitteluun.

En tiedä Suomessa tällä hetkellä toista yhdenkään urheilulajin areenaa, jossa voisi syödä niin hyvin kuin Vermossa.