Vaulammilla, Ypäjän vieressä, asuva Hannu Vähämäki on miettinyt asioita. Sekä ratsukasvatuksen tilannetta, että hevosalan oppilaitosten tilannetta.  Kummatkin huolettavat.

Vähämäki kertoo olevansa taas ilman työntekijää. Tallityöntekijää hän ei tarvitse, sillä hoitaa ne hommat itse. Ratsuttajalle olisi käyttöä, mutta Vähämäki sanoo, että Suomesta sellaista on vaikea löytää.

”Ei vaan löydy, jolla ensinnäkin riittäisi taidot ja toisekseen, jolla olisi omat elämänhallinta-asiat kunnossa, eikä pelata vaan joidenkin sosiaalitukien kanssa”, hän tuskailee.

Tytär Taru auttaa ratsutuksissa sen, minkä muilta töiltään kerkiää, mutta Vähämäki on alkanut miettiä, olisiko kasvattien kanssa toimittava vastaisuudessa niin, että ne lähetetään ratsutettaviksi ja myytäviksi kaksivuotiaina Saksaan.

Hevosala on Vähämäen mielestä ylikuumentunut. Vähän niin kuin muutaman kilometrin päässä sijaitseva Hevosopisto, jonne Vähämäen mielestä melko turhaan innostuttiin rakentamaan maneesia maneesin perään.

”Takavuosina ei korjattu, rakennettiin vaan uutta. Vitostalli, Haimi-halli, uudet vuokra-asunnot. Nyt on sitten sitä korjausvelkaa. Ja paljon turhaa tilaa.”

Vähämäki penää oppilaitoksen toimintaperiaatteita. Hän toteaa, että oppilaitoksen tehtävä on opettaa alalle uusia ihmisiä, ei toimia hevosalan bisneksenä.

”Ei se saisi olla niin, että koska on oppilaitoksen ratsastuskoulu, se tappaa kaikki hevosalan yritykset 50 kilometrin säteellä. Ei siitä ole kauaa, kun sillä alueella oli vielä 50 pientä ratsastuskoulua. Nyt on alle kymmenen.”

 

Hevosurheilun Ratsastuksen kakkosjutussa taas käydään Kusaksessa, Sanna Suomisen ja Ville Vaurion paikassa, joka rakentuu hyvin lähelle kehäkolmosta.

Suominen on ammatiltaan hammaslääkäri, harrastukseltaan kouluratsastaja. Ja nyt myös tallinpitäjä.

Jonkin aikaa hän piti omat hevosensa eri talleilla pääkaupunkiseudun lähellä, mutta huomasi haluavansa itsensä näköisen paikan ratsastamistaan varten. Koska sellaista ei ollut valmiina, sellainen oli rakennettava. Ja jo siinä vaiheessa hän sanoo halunneensa Vaurion ehdottomasti mukaan tallinsa käytännön pyörittämiseen

Nyt Vauriolla on kuitenkin enemmän aikaa suunnitella myös omaa uraansa. Se on Vauriolla Kusaksen kokonaisuudessa se kolmas tärkeä fasetti, valmennusten ja hevoskaupan ohella.

”Senioreiden maajoukkueessa mä haluan jonakin päivänä ratsastaa”, Vaurio paljastaa.

 

Uutispuolella tutustutaan ratsastusterapian kansainväliseen kongressiin, hevosen kauppariita-asiaan ja tietenkin viikonloppuna starttaaviin Pohjola-sarjoihin. Eikä unohdeta Teemu Ahteen kolumnia!

Jos haluat  tietää, mitä hevosalalla tapahtuu, tilaa Hevosurheilu. Täältä.