Horse & Rider in Motion -viikonloppu Ainossa alkoi perjantai-illan kahdella luennolla.

Saksalainen fysioterapeutti ja ratsastaja Susanne von Dietze kertoi, että hyvä ratsastus auttaa hevosta kantamaan itsensä ja ratsastajan, löytämään ideaalisen tasapainon, balanssin. Ratsastaja käyttää apuja, kuten paino- ja pohjeapuja. Niiden nimi ei turhaan ole “apu”, ei vaikkapa “voima” tai jotakin muuta – niiden tarkoitus on auttaa hevosta.

Apu on annettava oikealla hetkellä. Apujen oikeaan ajoitukseen oppii ajan kanssa, ratsastamalla hevosta vaihtelevassa rytmissä ja tasapainossa. Ajoituksen pointin taas ymmärtää, jos miettii tilannetta, jossa antaa keinuvalle lapselle vauhtia. Vauhdin annolle on olemassa vain yksi ainoa, optimaalinen hetki siinä vaiheessa, kun keinun heilurimainen liikerata on kääntymässä toiseen suuntaan. Kaikki muu oikeastaan vain häiritsee.

Professori-eläinlääkäri Hilary Clayton alusti biomekaniikasta. Miksi ratsuhevonen liikkuu niin kuin se liikkuu, ja miksi se kuluu tietyistä kehonsa osista? Ja mitä voimme tehdä?

Porkkanajumppa, hevosen pään, kaulan ja koko ylälinjan mobilisoiminen porkkanalla houkuttelemalla, on kaikille tuttua. Mutta kuinka moni tiesi, että sen perimmäinen hyöty onkin aktivoida selkärankaa stabiloivia pieniä multifiduslihaksia, ei niinkään venyttää?

Porkkanajumppa on kaiken lisäksi tehokasta, kunhan sitä tehdään monta kertaa viikossa, useamman liikkeen sarjoissa. Jo alle kahdessa kuukaudessa multifidukset olivat saneet merkittävästi lisää voimaa ja kokoa. Ja siitähän hevosen selkä kiittää. Erityisen hyödyllinen porkkanajumppa on ennen varsinaista treeniä, jolloin selkäranka aktivoidaan jo valmiiksi.

Horse and Rider in Motion -viikonloppu jatkuu lauantaina. Päivä alkaa klo 9 von Dietzen ratsastusvalmennuksen parissa ja päättyy Claytonin luentoon varusteiden vaikutuksesta ratsukon biomekaniikkaan.  Myös faskiaekspertti Tuulia Luomalaa ja brittitohtori Sarah Jane Hobbsia kuullaan.   Hevosurheilu raportoi viikonlopun annista ensi viikolla verkko- ja paperilehdessä.