Kanick vd Vosberg.
Kanick vd Vosberg.Kuva: Hanna Heinonen

Hevoskauppaan liittyvän riita-asian valmistelu johti kirjalliseen valitukseen HUJO:n puheenjohtaja Antti Linnasta

Ratsastajainliiton huippu-urheilun johtoryhmän HUJO:n puheenjohtaja, juristi Antti Linna joutui tänään tiistaina selvittämään SRL:n toiminnanjohtajalle hevoskauppaan liittyvän riita-asian valmisteluinnossa toukokuun 26. päivä antamiaan lausumia.

Asian kantaja, riidanalaisen hevosen ostaja Tarja Kallio, tuli maanantaina julkisuuteen kirjeellä, jonka lähetti toiminnanjohtaja Jukka Koivistolle ja medialle. Kirjeessä todetaan Linnan sanoneen valmisteluistunnossa tuomarille ja muille paikalla olijoille, että barraus ei ole kielletty Suomen lainsäädännössä.

Kirjeen lopussa Kallio kysyy Koivistolta, ”voiko Linna nauttia SRL:n luottamusta HUJO:n puheenjohtajana ja liiton asianajajana, kun eläinsuojelulliset asiat ovat hänen arvomaailmassaan näin vääristyneitä?”.

Linna puolestaan toteaa Kallion "käyvän marraskuussa käsittelyssä olevan riita-asiansa oikeutta etukäteen median välityksellä".

”Tässä hän mustamaalaa kaikkia oikeusriidan vastapuolia. Miten minun toimiminen HUJO:n puheenjohtajana liittyy kyseiseen hevoskauppa-asiaan?” Linna kysyy.

Koivisto sanoo, että Kallion väitteet ovat vakavia.

”Jotta asiaa päästään arvioimaan liiton näkökulmasta, meidän täytyy saada luotettavasti selville, että mitä tarkalleen on sanottu ja kenen toimesta. Käsitin Kallion kirjeestä, että asian keskiössä on oikeudenkäynti, jossa Kallio on osapuolena ja Linna vastapuolen asianajajana. En osaa vielä sanoa, että miten pystymme liiton tutkinnalla todentamaan keskeneräisen riita-asian valmisteluistunnossa suullisesti esille tuotuja asioita. Oikeudenkäynnissä asianajajan tehtävänä on argumentoida tiukastikin oman kantansa ja päämiehensä puolesta”, Koivisto sanoo. ”Pidän selvänä, että jos oikeudenkäynnin aikana on ”puhuttu halventavasti” tai toimittu rikollisesti tai valheellisesti, niin läsnä oleva tuomari on ensisijainen näihin puuttuva taho. Toiseksi, jos Linnan toimet asianajajan työtä tehdessään ovat olleet moitittavia tai hyvää asianajajatapaa on rikottu, niin oikea taho tätä tutkimaan on asianajajaliiton valvontalautakunta. Kallion kirjeestä ei ilmene mitään näihin liittyvää”, Koivisto päättää Hevosurheilulle.

Barraaminen nousi valmisteluistunnossa esiin, kun Kallio viittasi tiedossaan olleeseen, Ainossa lokakuussa 2017 sitten väitetysti tapahtuneeseen hevosen barraamiseen, johon olisivat liittyneet Stanislav Teder ja Elena Hietanen, Ainossa tuolloin toimineet ja riidan aiheena olevan Kanick VD Vosberg –ruunan Kalliolle lokakuussa 2017 myyneet hevoskauppiaat.

Väitetty barraustapaus uutisoitiin Hevosurheilussa vuoden 2018 alussa. Teder kielsi Hevosurheilun haastattelussa barraamisen tuolloin jyrkästi. Myöskään Ainosta ei myönnetty barraamista. Asia jäi silleen. Sittemmin on noussut esille, että tapauksesta saattaa olla valvontakameratallenne.

Ainon Katri Siltala toteaa mahdollisesta videosta Hevosurheilulle lyhykäisyydessään vain, että hänet on kutsuttu marraskuussa oikeuteen todistamaan, ja että ”todisteet tulevat oikeudessa esiin jos tulevat”.

Barraaminen on keskiössä, koska Kallio mainitsi nimenomaan barraamisen syyksi siihen, että vaikka vaatiikin kaupanpurkua, kaupparahojen palautusta ja kulukorvausta oikeudenkäynnistä sekä hevosen pitämisestä, hän ei kuitenkaan halua toimia kuten tavanomaisessa hevoskaupanpurussa, luovuttaa ostamaansa hevosta takaisin tai vaihtaa sitä, vaan haluaa lisäksi pitää hevosen itsellään.

Kallio kirjoittaa Koivistolle valmisteluistunnossa tapahtuneen seuraavaa.

”Käsittelimme barrausta, puhuimme kemikaalien käyttämisestä jalkoihin, sekä raipan käyttämisestä jaloille, jotta hevoset hyppäisivät paremmin. Tästä keskusteltiin siksi, että tuomari halusi tietää, miksi en halua antaa hevosta takaisin Hietaselle ja Tederille. Antti Linna varoitteli puhumasta tästä, etten saa haastetta kunnianloukkauksesta. Puhuin silti, koska barrauksen, joka tapahtui lokakuussa 2017 ratsastuskeskus Ainossa, tulee oikeuteen todistamaan Katri Siltala. Asia tallentui myös valvontakameran videokuvaan. Kysyin Antti Linnalta, väittääkö hän, ettei tiennyt Ainossa tapahtuneesta barrauksesta. Antti vastasi, että tiesi. Samaan hengenvetoon hän valehteli tuomarille, ja meille muille läsnäoleville, että barraus on Suomessa laillista. Hän puhui optisten harhojen tekemisestä esteisiin niin, että hevoset kolauttavat jalat puomeihin tai että puomeja nostetaan niin, että hevosen kaviot niihin osuvat. Hevonen tulee näin varovaisemmaksi. Antti Linna jatkoi vielä, että hevoset eivät tunne kipua tästä, niin ei ole eläinrääkkäystä.”

Linna väittää, ettei ottanut kantaa barrauksen oikeutukseen sinänsä, vaan avasi barrausta eri muotoineen tuomarille ilmiönä, sekä sitä, onko tämä SRL:n kilpailusäännöissä kielletty toiminta aina eläinsuojelurikos myös juridisesti. Hän sanoo myös, että tiesi barrausväitteestä, mutta ei ole koskaan nähnyt tapauksesta minkäänlaista tallennetta tai todistetta.

”Onko jossakin jokin video, se kuuluu SRL:lle. Tähän hevoskauppa-asiaan se ei liity”, Linna linjaa.

Kyseinen hevoskaupanpurku-hinnanalennusasia oli aluksi siviiliasia, mutta tapaus laajenee Linnan mukaan myös rikostutkintaan.

Linna myöntää, että oli istunnossa varoittanut Kalliota mahdollisista seuraamuksista.

”Nyt ne seuraamukset, joista Kalliota varoitin,  toteutuvat.  Teemme tutkintapyynnöt kunnianloukkauksesta päämiestäni Elena Hietasta kohtaan, ostotarkastuksen tehnyttä eläinlääkäri Timo Talviota kohtaan ja itseäni kohtaan”, Linna toteaa. ”Tällainen paheksuttava toimintatapa pitää saattaa päätökseen ihan esimerkin vuoksikin. Ei voi antaa tapahtua, että SRL:n luottamustoimen hoitajia maalitetaan tällä tavalla perättömiä väitteitä esittämällä.”

Varsinainen oikeudenkäynti tapahtuu vasta marraskuun lopulla.

Kaupanpurkuasiassa ostaja vetoaa vikaan, joka hänen väittämänsä mukaan oli hevosessa jo ostohetkellä, vaurioituneeseen sädeluuhun, joka aiheutti ontuman.

Elena Hietanen kertoo tuoneensa hevosen Suomeen ostajan kiinnostuttua siitä, ja että ostotarkastus teetettiin ostajan lukuun hänen haluamassaan laajuudessa.

Kallio teetätti ostotarkastuksen eläinlääkäri Timo Talviolla, joka kirjasi havaitsemansa seikat. Kaupat tehtiin ja hevonen vaihtoi omistajaa lokakuun alussa 2017.

11 kuukautta myöhemmin, vuonna 2018 Kallio reklamoi kaupasta ensimmäisen kerran.
”Meidän näkemyksemme on, että hevonen myytiin terveenä, sillä kilpailtiin aktiivisesti Suomessa noin vuosi ja joitakin kuukausia reklamaation jälkeenkin, yhteensä noin 40 starttia, ja jossain vaiheessa tämän kilpailukäytön aikana sille kehittyi kehäluuhun kysta, joka ei näkynyt ostotarkastuskuvissa, ja joka aiheuttaa ontumisen”, Linna valottaa päämiestensä näkemystä.
Röntgen- ja magneettikuvia ovat katsoneet ja niistä tiettävästi mielipiteensä antaneet useat eläinlääkärit, joista yksi Belgiassa.
”Se, mikä aiheuttaa ontuman ja milloin se on hevoseen tullut, tullaan käymään eläinlääketieteellisenä todisteluna oikeudessa sitten marraskuussa”, Linna toteaa.

Toim.huom. Barrauksella tarkoitetaan hevoseen eri keinoilla vaikuttamista, jotta se hyppäisi esteet varovaisemmin, koskematta jaloillaan puomeihin.  Tällainen lajiliiton säännöissä kielletty keino on esimerkiksi kepillä tai raipalla jaloille napauttaminen. Barrata voi myös tahtomattaan. Hevoselle vaikeasti hahmotettavan ylimmäisen puomin käyttäminen tai vaikkapa huonon lähestymisen ratsastaminen voivat toimia kuin barraus. 

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi