Suomenhevosen rooli muuttuu Hevosopistolla, linjaa Hevosopiston hallituksen puheenjohtaja Tomas Stenius.

”Hevosopiston opetustoimi on ollut perinteisesti hyvin voimakkaasti suomenhevosiin pohjautuva, mutta nyt Valmennuskeskuksen aikaan suomenhevonen ei sovi mukaan. Opetukseen tarvitaan urheiluhevosia, puoliverisiä. Suomenhevosia myydään pois, ja ensi vuonna aletaan hankkia uusia, valmennuskeskukselle sopivia hevosia. Aloitamme myös Nuorten Hevosten Akatemian, jonne pyritään saamaan ulkopuolisten hevosia”, sanoo Stenius, joka on myös Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsen.

Valmennuskeskuksen idea on, että valmennettavat koulutetaan samalla hevosalan ammattilaisiksi, joiden tähtäin on kansainvälisellä tasolla.

”Urheilijoiden koulutukseen suomenhevonen ei sovi”, Stenius linjaa.

Hevosopiston ratsastuskoulu tulee jatkamaan toimintaansa, ja siellä Stenius näkee käyttöä suomenhevosillekin.

Perusopetus hänen mukaansa on ja pysyy Ypäjällä, mutta muuttuu toisen asteen reformin mukaisesti.

”Kaikista alan oppilaitoksista Hevosopistolle on eniten hakijoita”, hän muistuttaa.

Hevosopistolla ovat käynnissä YT-neuvottelut, mutta Hevosurheilun tietojen mukaan työilmapiiri Hevosopistolla on jo pitkään ollut huono ja jopa pelonsekainen. Opettajat eivät uskalla tulla esiin omalla nimillään, mutta he ovat huolissaan, mitä Suomen ratsastukselle tapahtuu, jos koulutus keskittyy huipputasoon. Tavallisen tasoiselle nuorelle laadukas suomenhevonen on havaittu erinomaiseksi opetushevoseksi. Iso kysymys on myös se, mistä löytyy iso määrä valmiiksi osaavia ratsastajia, jotka haluavat kouluttautua hevosalalle ja tehdä sen nimenomaan Ypäjällä. Ulkomaisiakin opiskelijoita on tiettävästi kosiskeltu, mutta moni ei usko, että suomalainen kilpailutarjonta houkuttelisi urheilusuuntautuneita oppilaita Suomeen ohi Keski-Euroopan.

Opettajat miettivät myös sitä, kuka järjestää kaikki tapahtumat, jos koululla ei ole oppilaita, jotka toimivat toimihenkilöinä, eikä opettajia, jotka vetävät joukkoa ja luovat innostusta.

Suomenhevosen alasajo näyttää tapahtuvan nopeasti. Myyntiin tai lopetukseen on menossa eri lähteiden mukaan jopa 30 ratsusuomenhevosta. Ensimmäinen esimerkki mullistuksesta on koulumestari Rosmon jättäneen Montsaana-tamman 3-vuotias jälkeläinen Ypäjä Missi. Se sairasti viime talvena lievän kaviokuumeen, mutta aloitti koulutusjakson syksyllä ilman ongelmia liikkumisessa. Opettajat olivat kyllä laittaneet sen vaaditulle noin 20 hevosen poistolistalle, mutta yllätys oli, että se lopetettiin viime viikolla. Huippusukuiselle tammalle olisi ollut useita ostajaehdokkaita, nyt sen geeniperimä menetettiin.

”Se lähti melkein suoraan remonttitunneilta. Maailma ei yhteen hevoseen kaadu, mutta jos tyyli on tämä, niin kyllä hirvittää”, koko Hevosopiston historian ajan yrityksessä työskennellyt Päivi Laine sanoo.

Hän toivoo, että muutosta ei tehdä ainakaan ilman kansalaiskeskustelua. Laine ei niele sitä, että suomenhevosen hävittäminen Ypäjältä olisi Ratsastajainliiton jäsenien kanta.

”Tämä mäki on kuitenkin rakennettu pääosin valtion budjettirahoilla ja köyhän kansan toto-varoilla. On syytä kysyä, ketä se palvelee, jos Ypäjälle puuhataan pelkkää huippu-urheilua. Tänne mahtuvat sekä kilpaurheilu että suomenhevonen, jonka kiinnostavuudesta kertoo Suomenratsujen Kuninkaalliset -instituutio”, Laine painottaa.

Hän muistuttaa, että kyse ei ole harrastelusta, vaan että suomenhevosen ympärillä pyörii iso bisnes.

”Hyvä tässä on se, että sen työn ansiosta, mitä me Ypäjällä olemme vuosikymmenet tehneet, suomenratsu pärjää jo ilman Ypäjää.”

Laine muistuttaa siitä, että SRL:n kanssa yhdessä on rakennettu suomalainen ratsastuskouluverkosto, joka on koulutuksen menestystarinoita ja lajin vahva pohja.

Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen istuu Hevosopiston hallituksessa.

”Hevosopiston toimintaympäristö on muuttumassa vahvasti tuetusta koulutuksen järjestämisestä muun muassa tapahtumajärjestäjäksi. Hevosopistolla on myös uusi strategia, ja nyt tehdään sen vaatimia toimenpiteitä”, Mäkinen sanoo.

Ratsusuomenhevosen tilanteeseen hän ei osaa ottaa kantaa.

”Suomenhevosella pitää olla erityinen rooli koko Suomessa, koska se on meidän oma rotumme, ja sitä pitää arvostaa kaikkialla. Mutta sen roolista nimenomaan Ypäjällä en osaa sanoa.”