Mitä yhteistä on Eveliina Talviolla, Lastun Lekalla ja Riitta Holopaisella? No esimerkiksi se, että he ovat kaikki perjantain 28.2. Hevosurheilun ratsastusliitteen tähtiä!

Helmikuun personal trainer Riitta Holopainen peräänkuuluttaa ratsastajalle monipuolista alkuvaihetta ja hevoselle oheisliikuntaa. Holopainen toteaa, että suuri osa ratsastuksesta ja ratsastusvalmennuksesta on asiaa, joka tulee kokemuksesta. Oikea neuvo ja apu tulevat selkäytimestä, ja joskus voi olla jopa vaikeaa suoraan luetella perusteita, miksi keino toimii. Juuri siksi ratsastuskoulu antaa valmentajalle hyvää silmää: siellä näkee satojen ratsastajien kehittyvän ensimmäisestä talutuskerrasta mahdollisesti kilparadoille saakka.
”Tässä on nähty aika monta erillistä ihmistä ihan alusta lähtien”, Holopainen hymyilee.
Ratsastuksessa asioiden omaksuminen ja oppiminen vievät aikaa, ja ratsastajan eri kehitysvaiheisiin tarvittava aika vaihtelee valtavasti ihmiskohtaisesti. Moni kohta lajissa vaatii kypsymistä. Siksi valmentajan on osattava nähdä, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä, ja ratsastajan kannattaa luottaa hänen näkemykseensä.
”Moni asia vaatii ajan ja kilometrit, ennen kuin se alkaa taittua”, Holopainen sanoo.

Esteratsastaja Eveliina Talvio on juuri siellä, missä haluaakin olla.
Oikeassa paikassa. Ja oikeaan aikaankin, sillä hevoshommissa vitsa on väännettävä nuorena.
BWG-talli on kuten kaikki kilpatallit maailmassa, töitä riittää. Aamuisin on herättävä aikaisin.
Tubbergen taas on pieni kylä Hollannissa.  Elämä siellä on kurinalaista, ja Talvio pitää siitä juuri sellaisena. Hänellä on missio, tulla paremmaksi, päästä maailman huipulle.

Lastun Leka, tuo hieno yksilö, on kuukauden suomenratsumme.

Mitä sanotte tästä luonnehdinnasta:

Tylsää Leevin kanssa ei ollut ikinä. Se oli energinen ja villi. Oltiin sitten kotona tai kilpailuissa, aina ratsastuksen alussa sen piti tehdä jonkinlainen levade tai pukki, ellei capriole.
”Se oli purskahteleva hevonen. Hurja poika välillä, mutta aina hieno ratsastaa”, Arto Heino kuvailee. ”En tainnut sen selästä kertaakaan pudota, mutta viittä vaille oli useamman kerran.”
Ori ei ollut nuorenakaan erityisen karjas, eikä se ikinä ollut säikky.
”Eikä se halunnut heittää ratsastajaa selästä, mutta se odotti, että jossain lintu aivastaa ja sitten se hyppäsi. Ja kun se teki sen, se oli niin notkea, että minä en enää tiennyt, missä on taivas ja missä maa”, Heino kuvailee.

Ja paljon, paljon on muuta mielenkiintoista ja ajankohtaista luettavaa, niin kuin hevosihmisten äänenkannattajassa tulee ollakin.  Pysy mukana menossa, ja tilaa perjantain digilehti täältä, aluksi vaikka kuukaudeksi! Neljällä eurolla.

ps. Yksi virhekin liitteessämme on. Nina Nilosaari ei sittenkään starttaa viikonloppuna kisoissa, sillä kotona Englannissa on käynyt,  ja on taas tulossa, paljon asiakkaita, ja Nilosaari joutui valitsemaan. Kom Ragdoll on kyllä mennyt hyvin, viimeisimmissä kansallisissa jopa superhyvin, joten katseet kohdistetaan seuraavaksi Keysoen CDI-kisoihin