James Bond, Sherlock Holmes, Ritva Lampinen ja viikon muut tärkeät
Ritva Lampinen on kesän ratsastusjulkkis numero yksi.
Hänen vaelluksestaan Hangosta Nuorgamiin kirjoitettiin kymmenissä medioissa. Hevosurheilu kävi katsomassa Lampista reissun jälkeen hänen kotonaan Jämsänkoskella.
Retken ajatus oli näyttää, että vanhoissa on voimaa. Pontta päätökseen antoi ärsytys siitä, että esimerkiksi Lampisen oman urheilukellon ikäasetukset päättyivät 65:een.
Ja hyvinhän reissu meni.
"Minulla on aina ollut vähän jäykät nivelet, eikä oikea käsi oikein nouse. Mutta nyt olen notkeampi ja nöyrempi kuin pitkään aikaan. Kaikki jäykät mummot vain pitkälle vaellukselle, niin nivelet rasvaantuu. Kun mennään rauhallista käyntiä ja pientä ravia 6 - 12 tuntia päivässä, siinä saa pidempiaikaista hellävaraista liikuntaa, joka on tärkeää varsinkin tällä iällä”, Lampinen hymyilee.
Yllättäen hän kertoo myös oman mielipiteensä ratsastuksen taannoisesta raippakohusta.
Ratsastuksen aloitusjutussa meillä on tuore kouluratsastuksen suomenmestari Anna von Wendt. Hän kertoo, millainen peli on Sir Fashion, millainen Denzel ja millainen leikkuupuimuri.
Sikäli Denzel on hevosista aina ykkönen, että se oli ensin. Ja jos ruskeaa ruunaa ei olisi ollut, ei olisi voinut ikinä tulla mustaa oriakaan.
”Ei siitä mitään olisi tullut. Sir Fashion ei ole silleen ihan helppo, ja jos en oli päässyt Denzelin kanssa niin pitkälle kuin pääsin, en varmasti osaisi ratsastaa Fasua. Saan olla todella kiitollinen siitä, että olen Denzelin kanssa oppinut ratsastamaan”, von Wendt sanoo.
Lisäksi tutustumme Kavioliitossa-poncastin tekemiseen. Katja Ståhlin ja Teemu Ahteen ohjelmalla on kuulijoita 3000 - 4000 per jakso.
"Kun Katja keväällä soitti mulle ja aloitti sanomalla, että mä olen ratkaisu hänen ongelmaansa, kyllähän mä innostuin saman tien", Teemu Ahtee kertoo.
Ståhl kertoo, että asetelmasta hyvän tekee juontajaparin erilaiset lähtökohdat
"Teemu on viisas ja järkevä, mä en ole. No joo, jotkut asiat on sillekin vaikeita, kuten esimerkiksi puolipidäte, joka nyt vaan on asiana hähmäinen."
Runkolehden puolella tavataan julkisnaiset, triathlonia treenaava Martina Aitolehti ja ringetteosaaja Essi Vanhala, jotka treenaavat myös montea. Molemmilla oli juttupäivänä sykemittarit ranteissa, eivätkä he olleet uskoa silmiään nähdessään suorituksen jälkeen lukemat. Aitolehdellä 214 ja Vanhalla 211.
”Eihän tässä iässä pitäis edes pystyä tollasiin sykkeisiin”, Vanhala nauraa. ”En mä tollasia sykkeitä saa lähellekään jossain lätkässä tai ringetessä, esimerkiksi kun viime viikonloppuna olin pelaamassa sykkeet olivat maksimissaankin alle 190.”
”Onhan muakin testattu vaikka missä ja vedetty ihan äärirajoille, mutta en ole päässyt ikinä ennen lähellekään noita lukemia”, Aitolehti kertoo.
”Se on sekoitus fyysistä rasitusta, koska tollasen montelähdön jälkeen sä et enää pysty kahtasataa lisämetriä siellä olemaan, sillä sun jalat tilttaa. Ja siis ihan silkkaa kuolemanpelkoa, koska tilanteesta ei juuri sillä hetkellä pääse pois, vaan on vaan kestettävä, vaikka reidet huutaa hoosiannaa”, Vanhala tuumaa.
Mutta onko monte ratsastusta? Siitä toimittaja Leena Alérinilla on pääkirjoituksessa vankka kanta.
Ratsastuksen uutisissa käydään läpi korona-asioita, kokousasioita ja saadaan vastaus kysymykseen, onko tänään perjantaina kansainvälisesti starttaava Henri Ruoste vuoden aikana treenannut sateessa vai ei.
Tilaa lehti täältä, niin tiedät, mistä puhutaan.
