Anna-Julia Kontio on juhannusviikonlopun uuden, ison hevoskaartinsa kanssa Kronenbergin Peelbergenin kisakeskuksessa. 

Neljä hevosta mahtui mukaan. Ornellaia, Casey, Stayburn ja Stardust. Avauspäivä-torstain ilta päättyi 140-rataan, jonka hän hyppäsi John Whitakerin entisellä huipputammalla Ornellaialla. Puhtaasti, mutta yhdellä aikavirheellä.

13-vuotias Ornellaia on sen tason hevonen, että sen tähtäin ei ole 140-luokissa ylipäätään, vaan huomattavasti isommilla radoilla. Sitä sisäänajetaan Kontion satulan alle. Torstain rata oli ratsukon ensimmäinen yhteinen.

Ornellaia on hypännyt Whitakerin kanssa vuoden 2015 alusta, joten jonkin verran aikaa Kontio arvelee menevän, ennen kuin harmonia löytyy.  Hän tunnistaa tammassa legendaarisen Whitakerin ratsastustyylin.

“Se on aika uskomatonta, että tässä mä nyt ratsastan John Whitakerin hevosta”, Kontio toteaa.

Kontio on enemmän kuin onnellinen työpaikasta Team Harmonylla.

Ja syystä. Nyt hän pääsee kisaamaan, ja kuten tiedetään, se on Kontiolle tärkeää. Hän ei sano itse, että taivas on rajana, mutta niin se asia on.

“Mä en sano, että kaikki on nyt valmista, mutta nyt tilanne on se, että ei ole enää resursseista kiinni, vaan omasta itsestä”, Kontio itse muotoilee.

Onnekseen hän tunnistaa uuden Team Harmony -valmentajansa Markus Fuchsin valmennustyylissä itselleen ennestään niin tutun Stal Fuchsin filosofian. Veljeksillä Markuksella ja Thomasilla on lähes identtiset ajatukset siitä, miten esteratsastusta opitaan.

“Ihan kotonani olen.”

Kaikki on lopulta tapahtunut niin nopeasti, että Tryonin MM-kisat on kuitenkin hylätty mahdottomina.

“Puoli vuotta kun olisi ollut aikaa, se olisi riittänyt siihen, että olisi ollut järkeä lähteä”, Kontio naurahtaa.

Samoissa Peelbergenin 2* kisoissa hyppää, ja saman juhannuskokon ympärille kokoontuu, muitakin Suomen Keski-Euroopan huippuja.  Nina Fagerström hyppää samat luokat kuin Kontiokin. GP-kvaalin kumpikin hyppäsi nollalla aiemmin päivällä. Kontiolla oli allaan Stayburn ja Fagerströmillä Fiero.

Paikalla on myös Suomen uunituore hollantilainen maajoukkuevalmentaja Bert Romp, joka asuu aivan lähellä Eindhovenissa. Rompilla on paikalla omia valmennettavia, mutta hän tarkkailee nyt myös suomalaisia.

Kysymykseen, katsastaako hän Kontiota ja Fagerströmiä sanan varsinaisessa merkityksessä lajiliiton vastuuhenkilönä, Romp vastaa, ettei hänen tarvitse.

“Kummallakaan se ei ole kiinni omasta osaamisesta, vaan siitä, mistä ja milloin he saavat alleen huippuhevoset”, Romp toteaa.

140-luokan tulokset