Kymmenen lypsytammaa

Elina ja Juha Kylämäen vetämä Kylämäen Hevostila Marttilassa aikoo Suomen ensimmäiseksi päätuotteenaan tammanmaitoa tuottavaksi tilaksi. Lypsyasema tammoille laitetaan ensi keväänä.

"Jatkossa tammanmaito tulee olemaan päätuotteemme. Se on nyt lyönyt maailmalla itsensä läpi terveystuotteena”, Elina Kylämäki kertoo.

Hän kertoo, että Saksassa on useita sadan tamman maitotiloja.

”Joten kyllä Suomeenkin yksi tammanmaitotila mahtuu”, hän uskoo.

Saksassa tammanmaitoa käytetään esimerkiksi erilaisten allergioiden hoidossa ja jopa syövän tukihoitona, ja sen ajatellaan auttavan suolisto- ja muissa sisäelinongelmissa.

”Se on eri eläinten maidosta lähimpänä ihmisenmaitoa, ja siksi se on niin terveellistä. Lisäksi lypsylehmiltä otetaan vasikka pois, mikä vaikuttaa niihin hormoneihin, mitä lehmä erittää maitoon. Lypsettävillä tammoilla varsa pysyy alla, jolloin siinä on eri hormoneita”, Kylämäki selittää.

Maultaan tammanmaito on Hyla-maidon makeaa. Siinä on vähemmän valkuaista kuin lehmänmaidossa, enemmän sokeria ja vain vähän rasvaa.

Tammanmaito on ajatus myydä iskupakastettuna niin, että kuluttaja sulattaa sitä aina annoksen kerrallaan. Parhaimmillaan sen kerrotaan olevan otettuna aamulla tyhjään vatsaan.

Jatkossa tuoteperheeseen halutaan saada myös tammanmaitojogurtti.

”Kehitetään kunnon tuote, johon käytetään suomalaisia marjoja. Siitä tulee oikeaa superfoodia”, Kylämäki suunnittelee.

Kylämäessä ollaan oltu tammanmaidosta kiinnostuneita jo vuosia, ja siellä on pitkään valmistettu tammanmaitosaippuaa ja Hummeli-ihovoidetta. Sen myötä hevosten lypsäminen on tullut Elina Kylämäelle tutuksi.

Hän kertoo, että ensimmäisen kuukauden ajan varsa ja tamma saavat olla yhdessä niin, että varsa juo kaiken emänsä maidon. Kun varsa on kuukauden vanha, se aletaan jättää aina laitumelle muiden varsojen kanssa, ja tamma menee tallin lypsettäväksi. Lypsyn jälkeen tamma tulee takaisin varsansa luokse.

”Me ei tässä riistetä varsalta mitään, vaan otan vain sen kakkosvarsan osuuden”, Kylämäki painottaa.

Hän kertoo, että tammasta saa maitoa vain silloin, kun se sitä haluaa ihmisellekin antaa.

”Väkisin siinä ei onnistu. Kun lypsän, olen tammoille kuin niiden kakkosvarsa. Ne höpläävät minua turvallaan, ja puhuvat samalla matalalla äänellä, jolla tammat hörisevät varsalleen. Ne ovat siinä minua juottamassa, nostavat jalkaansa, että ota tuosta”, hän kuvailee.

Hänen kokemustensa mukaan suomentammasta saa maitoa noin litran kerralla. Tamman voi lypsää 1–3 kertaa päivässä.

”Eli mun 10 tammaa vastaavat maidontuotannoltaan yhtä lehmää, jos ne lypsetään kolmesti päivässä”, hän naurahtaa.

Hevosten joukossa suomenhevonen vaikuttaa kuitenkin olevan lypsyrotu.

”Siitä tulee litra hetkessä, kun taas Saksassa käytettävät poniristeytykset ja haflingerit lypsävät usein alle sen litran. Mutta näkeehän sen suomenhevosvarsoissakin, että ne ovat hyvin paksuja jo pienenä”, Kylämäki hymyilee.

Saksasta hän kuuli senkin, että kun varsan vierottaa, tamma ehtyy, vaikka maidontuotantoa pyrkisikin pidentämään jatkamalla lypsämistä vieroituksen jälkeen. Kylämäki kertoo kokeilleensa tätä kerran, ja silloin hänen suomentammansa vain lypsi ja lypsi, kunnes huhtikuu alkoi jo lähestyä.

”Sitten oli pakko pistää se umpeen, kun uusi varsa oli tulossa”, hän kertoo.

Maitotuotanto piti aloittaa jo tänä vuonna, mutta korona lykkäsi projektia vuodella, kun työmiehiäkään ei saanut. Nyt kymmenen tammaa on kantavana, ja tulevina vuosina määrää on tarkoitus lisätä. Tähän asti Kylämäessä on lypsetty käsin, mutta tilanne on muuttumassa. Lypsyasema rakennetaan ensi keväänä, ja sinne tulee tammanlypsykone, jossa on juuri hevosille sopiva imurytmi.

Tammanmaitohankkeen myötä Kylämäkeen rakentui viime vuonna iso, 80 metriä pitkä maneesi.

”Koronamaneesi. Se tuli juuri siihen samaan, eikä edes minkäänlaisia avajaisia olla saada pidettyä”, Kylämäki harmittelee.

Maneesi on tehty varsojen koulutusta varten, ja se on iso siksi, että siellä pystyy nyt myös ajamaan. Kylämäki haluaa, että kaikki varsat opetetaan ensin ajolle, sitten ratsastukseen.

”Varsat tulevat olemaan meille jatkossa sivutuote, positiivinen ongelma. Kun jatkossa astutetaan 20 tammaa vuosittain, ei varsojen kanssa voi jäädä miettimään, millaiset kelit on, kun ne pitäisi opettaa. Nyt meillä on olosuhteet, että varsoja pystyy käsittelemään mihin vuodenaikaan vain, koska jatkossa minun on saatava ne myytyä”, Kylämäki sanoo.

Kylämäen pihaa koristaa ravikuningas Petten patsas.