Velfe de la vie on Solbackan hieman jo roikkovatsainen kuningatar.
Velfe de la vie on Solbackan hieman jo roikkovatsainen kuningatar.Kuva: Miia Lahtinen

Nuoret yrittäjät, vanhat periaatteet

Ratsastuksen pääjutussa esitellään Cecilia Gundersby ja Valtteri Reilin, jotka pitävät Klaukkalassa Stal Solbackaa, jossa halutaan tehdä ratsastajista myös hevosihmisiä.

Ajatus on, että ratsastuskoulussakin ihmisten pitää oppia tuntemaan hevonen eläimenä, ja siksi heidän kuuluu taitojensa mukaan myös hoitaa opetushevosia ja huolehtia niistä.

”Meidän tallissa ei ole konseptia, jossa asiakkaalle talutetaan eteen valmiiksi laitettu hevonen. Eikä sitä pitäisi olla koko lajissakaan, vaikka kansainvälisessä kilparatsastuksessa sellaista paljon nykyään näkeekin”, Valtteri Reilin painottaa.

”Kyllä hevosen kanssa olemisen pitäisi olla lähtökohta koko lajille.”

Cecilia Gundersby on se, joka on tallilla, ja katsoo oppilaiden perään. Jos oppilas sanoo, että tämä on niin puhdas, että ei varmaan tarvi harjata, niin Gundersby sanoo, että jospa kuitenkin harjattaisiin.

”Minä yritän opastaa, että se on samalla lihashuoltoa ja vaikka mitä muuta. Pyydän myös oppilaita kiinnittämään huomiota esimerkiksi siihen, onko hevosen kupissa kakkaa, että ne ovat varmasti saaneet juoda. Kaikille asioille on syy, miksi ne tehdään, ja tallilla kaikki osallistuvat hevosen hyvinvoinnista huolehtimiseen”, hän selittää.

Kakkosjutussa puhuu kokemus. 60 on uusi 40, mietti toimittaja vieraillessaan Annilan tilalla Hauholla.

Siellä asuu tietenkin Eeva-Liisa Penttilä, ka hänen kanssaan puhutaan tietenkin hevosista: Mormegista, Köningin´s Sohnista, Konstantinoksesta ja kaikista uudemmista. Yksi ylätyskin on saadaan kuulla: Penttilällä on nyt kaksi omaa ravitammaa kantavana hänen tallissaan tänä vuonna astuneesta raviori Solvatosta.

Sivun jutussa ratsastajainliiton puheenjohtaja Mikael Forstén kertoo näkemyksiään nykytilanteesta. Molemmat vuosikokoukset ovat tänä tuloillaan - ja jälkimmäisessä päätetään siitä, kuka on liiton puheenjohtaja vuodet 2021 - 2023.

Helppoa ei ensimmäinen 3-vuotinen ole ollut, hän sanoo.

”En ole kovin hyvä nukkuja, jos asiat painavat”, Forstén kuvaa.

Hän osasi odottaa myllerrystä, sillä muutosta hän oli tullut tekemään, eikä muutos koskaan ole helppoa. Se kuitenkin yllätti rajuudellaan, kuinka henkilökohtaisiksi asiat menivät puolin ja toisin.

”Alun temmellyksessä olin lähellä luovuttaakin, mutta lopulta päätin, että katsotaan tämä loppuun asti ja tarvittaessa kaadutaan saappaat jalassa”, hän sanoo.

Tilaa hevosurheilu, täältä!

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi