SRL:n kevätkokous 2021: Talous hyvä, jäsenmäärä voisi olla parempikin

Kokous kesti kolmisen tuntia ja se järjestettiin etänä. Teams-yhteys oli varsinaisille kokousjäsenille, mutta kokous oli katsottavissa Havenin kautta vapaasti.  

Taloudellisesti menee pikemminkin hyvin, kun SRL:n tilikauden tulos on noin 352 000 euroa ylijäämäinen.

Puheenjohtaja Marjukka Manninen totesi, että lajiliiton jäsenkehitys ei sen sijaan ole ollut paras mahdollinen. Jäsenmäärä on tällä hetkellä 45 000. Tähän on useita syitä. Yksi niistä on jäsenvakuutus.

"Kehitystyötä tehdään ja mietitään tarvitaanko tulevaisuudessa erilaisia jäsenyyksiä", Manninen sanoi, mutta lisäsi myös, että vakuutuksen ehdot eivät kuitenkaan olisi voineet olla samat kuin ennen. Syy tähän oli muun muassa se, että vahinkoja ilmoitettiin aikaisemman vakuutuksen aikana hyvin paljon ja korvauspyynnöissä mentiin "harmaalla alueella".

Mutta talouspuoli siis kunnossa. "Tasapainottamiset ja liikkeet joita teimme varsin etukynnessä, kantoivat hedelmää ja taloudellisesti selvittiin hyvinkin kuivin jaloin.  Sukanvarressa on hyvä rahaa ollakin."

Manninen mainitsi myös Hevosopiston, jonka kaikki viestintä käydään tästedes uuden, maaliskuussa aloittaneen hallituksen kautta.  "Hevosopiston hallitus kantaa nyt vastuun ja hallituksella on SRL:n täysi tuki. Hevosopistolla tehdään tällä hetkellä auditointia."

Tapani Peltonen valittiin kevätkokouksen puheenjohtajaksi.

Kevätkokouksessa oli 49 seuraa ja yhteisöjäseniä 14, joista saadaan yhteensä 181 ääntä. Äänestyksiin ei kuitenkaan jouduttu.

Keskustelua syntyi siitä, miten toimitaan sähköisen äänestyksen kanssa, jos valtakirjan haltijalla on erilaisia äänestysohjeita. Todettiin tarve voida äänestää eri tavoin sen mukaan, mitä ohjeistuksia valtakirjan haltija on miltäkin seuralta saanut.

Käytössä oli ensimmäistä kertaa sähköinen äänestysjärjestelmä, joka koeajettiin. Tulevaisuudessa käytössä tulee olemaan hybridimalli, jossa kokouksiin voi osallistua sekä paikan päällä että etänä.

Tuloslaskelmassa näkyi 100-vuotisjuhlavuoden peruuntuminen ja toimiston säästökuuri.

Toiminnanjohtaja Jukka Koivisto avasi numeroita. Varsinaisen toiminnan kulut laskivat koronavuonna puolella miljoonalla eurolla.

Lomautukset ja etätyöt näkyvät monin eri tavoin.

Etätoiminta näkyi henkilökunnan ja toimihenkilöiden matkakulujen pienentymisenä lähes 200 000 eurolla.

Palkoissa on pudotusta 160 000 euroa (519 218 vs 682 750).  Koulutustoiminnassa kulupuoli on laskenut jopa 30 prosenttia.

Tilinpäätöksen suurin momentti, noin 1300 000 euron ulkopuoliset palvelut kattaa paljon kaikenlaista.  Siellä on muun muassa valmennukset, joka on tippunut totutusta yli 400 000 eurosta noin 330 000 euroon.  Toinen iso kuluerä, 300 000 euroa on mennyt IT-palveluihin, muun muassa Equipeen ja Kipaan ja sähköiseen jäsenhuoneeseen. Tässä sarakkeessa on myös jäsenlehti Hippoksen kulut 235 000 euroa.

Päivi Savilahti-Bäckman Friskalan ratsastajista halusi nähdä korjatut erät tilanteessa, jossa kokouskutsun liitteenä ollutta tilinpäätöstä muutettiin jälkikäteen.  Tulkintaeroja oli erityisesti toiminta-avustuksissa, joista yksi 30 000 euron erä oli kirjattu virheellisesti vuodelle 2020, kun se piti kohdistaa tilikauteen 2021. Toinen virheellisesti kirjattu erä oli 28 000 euroa uuden maksuvälittäjän Stripen Kipa-tuloja.

Tilintarkastajana pitkään toiminut Savilahti-Bäckman patisti liittoa tarkempaan ja erilliseen tuottojen ja kulujen kirjaamiseen, jotta starttikohtainen hinta saadaan muodostettua.

Aisa Aarnio-Wihuri moitti lajiliiton kirjanpidon viivästymistä ja kysyi syytä sille, miksi aikataulussa ei pysytä. ”Maaliskuun 15. päivä ei kuitenkaan ole hirveän aikainen.”

Koivisto myönteli, mutta totesi, että esimerkiksi matkalaskuja toimitetaan hyvin myöhään.

Vuosikertomus käytiin läpi kohta kohdalta. Nopeasti, niin kuin yleensäkin.

Vaalivaliokunnassa Satu Väihkönen jatkaa puheenjohtajana, samoin jäsenistä Päivi Tammela. Titta Ahola valittiin uutena.

Hallitus esitti, että ennakkoilmoittautumisvaade liittokokouksiin otettaisiin käyttöön säännöissä senkin jälkeen, kun poikkeusaika on ohi. Tämä muutos on käsiteltävä vielä syyskokouksessa.

Savilahti-Bäckman toivoi SRL:ltä myös AVIn koronamääräysten aktiivista seurantaa ja määräysten ja ohjeiden jalkauttamista jäsenille, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin.

”Ei niin, että me kaikki toimijat yksitellen ahdistellaan viranomaisia. Ei se ole maineenkaan kannalta järkevää.”

Manninen rekisteröi toiveen.

”Ollaanhan me jo toimittukin noin ja yhteydet viranomaisiin ovat kohtuullisen hyvätkin. Viranomainen ei vaan itsekään pysty aina kovin tarkasti yksilöimään määräyksiä, kun on olemassa erilaisia kantoja, eikä ole aina itsestään selvää sekään, kuka päättää mistäkin”, hän kertoi.

SRL:n kannatusyhdistyksen vuosikokous jatkui heti perään, samalla kokoonpanolla ja -toisin kuin viime vuonna, jolloin Hevosopiston tapaus nousi otsikoihin- se oli tällä kertaa nuijittu muutamassa minuutissa valmiiksi.  Tilikauden ylijäämäksi todettiin vaatimattomat noin 130 euroa.

Koivisto viittasi Ypäjäänkin –kuten Hevosopistoa ratsastuspiireissä kutsutaan. Hän totesi laitoksen taloudellisen tilanteen olevan ”koronankin takia” vaikea, herkkä ja keskeneräinen. ”Mutta siellä on paljon kisoja tällä kaudella ja se on matkalla kohti vakaata tulevaisuutta”.

Hallitus puolsi kultaista ansiomerkkiä, jota Lahnuksen ratsastajat hakivat ansiomerkkiä Anneli Kivelälle, joka on opettanut ratsastusta 45 vuotta ja pitänyt tyttäriensä avustuksella pystyssä myös seuraa. Hän on kolminkertainen PM-kultamitalisti lännenratsastuksessa ja lajin pioneeri Suomessa.