Tulevana viikonloppuna Niinisalossa starttaa yksi olympiaratsastaja ja toinen moninkertainen arvokisakävijä.

Sellaista se korona teettää. Elmo Jankari ja Sanna Siltakorpi sanovat suoraan, että olisivat mieluummin muualla, ratsastamassa itseään paremmassa seurassa. Silti Suomeen ja Niinisaloon palaaminen on osoittautunut juuri oikeaksi ratkaisuksi tähän erikoiseen maailmanhetkeen.

Myös valmentamisesta Jankari ja Siltakorpi puhuvat todella rohkeasti. He toteavat, että liika asiakaspalveluhenkisyys vähintään jarruttaa oppimista hyväksi ratsastajaksi, ellei jopa estä sitä. He innostuvat kuvailemaan, kuinka Suomessa hypätään 80 sentin luokkaa huippuvarusteissa ja vaakasuoraksi mitatulla geopat-kentällä, mutta ratsastajat huiskivat itse selässä vinoina minne sattuu ja purkkaa syöden. Saksan pikkukisoissa yleisilme on nuhjuinen, ja siellä saatetaan hypätä vinolla nurmella ja isoisältä perityllä satulalla. Mutta hevonen on hieno, ja nuori ratsastaja istuu juuri kuin pitää: istuinluilla, selkä suorana ja kädet vierekkäin. Istunta onkin se, joka jokaisen pitäisi oppia ensimmäisenä. Suomessa siitä puhutaan, mutta liiaksi asiakaspalveluun keskittyvät valmentajat eivät saa tylsää työnosaa tehdyksi.

”Suomessa keskitytään liian varhain siihen, miltä ratsastajasta tuntuu, tai miltä hevonen hänen mielestään tuntuu. Kun ratsastaja on alkuvaiheessa, hänen tunteensa ja johtopäätöksensä on harvemmin oikea, ja siksi sillä ei ole merkitystä. Jos et osaa seurata liikettä ja käyttää omaa kehoa ja keskivartaloa, ei ratsastuksesta vaan voi tulla mitään”, Siltakorpi ja Jankari sanovat.

Kakkosjutussa ollaan Savonlinnassa. Rautiaiset, tietenkin. He puhuvat seuratyön puolesta.

”Mitäs sitten tehdään, jos tapetaan seurojen talkooporukoilla järjestämät kisat, ja jäädään joksikin aikaa kaupallisten firmojen varaan, jonka jälkeen nämä kaupalliset tahot huomaavat, että ei sitä tuloa loppujen lopuksi niin paljoa tullutkaan, että toiminta olisi mielekästä. Ei niitä seuroja ole sen jälkeen välttämättä enää helppo yrittää enää motivoida kisojen järjestämiseen. Missä ne kisat sitten järjestetään? Lajiliiton toimistossako?” Pertti Rautiainen kysyy.

Uutisissa muun muassa suomenhevosten palkinnot ja ensi vuoden EM-kilpailut. Takasivulla taas Peggy Högsten, kouluratsastaja, josta tuli jalostusoriin pitäjä.

Hevosurheilun tilaus on nyt paitsi hyvä, myös halpa. 29.90 perjantain puolen vuoden numerot. Tilaa täältä!