Hevosopiston valmentajaseminaari: Maajoukkuetoiminnan tavoite on kansainvälinen menestyminen

Maanantain valmentajaseminaarin iltapäiväluento Hevosopistolla käsitteli kolmen olympialajin kuulumisia maajoukkuevalmentajien näkökulmasta.  Ei uutta auringon alla, matka suuntautuu kohti kansainvälisiä ratoja heti alusta alkaen.  

Kuten Marko Björs kiteytti, maajoukkuetoiminnan tarkoitus on kansainvälinen menestys.

Kaikki valmentajat olivat Anu Korppoon ja Ainu Kangas-Heiskan vetämässä tilaisuudessa etänä, kuten luonnollisesti myös kuuntelijatkin. Teams-palaverointi toimi hyvin. Suorastaan niin hyvin, että tuli todettua, että koronasta on ollut jotakin hyötyäkin. Teams-etäpalaverit ja luennot ovat lyöneet kätevyydellään itsensä läpi.

Kikko Kalliokoski aloitti kouluratsastuksen nuorimpien kuulumisilla.

Kilparatsastaminen eikä aina harjoittelukaan eivät toistaiseksi etänä onnistu.

Helmikuussa on yhä näillä näkymin tarkoitus järjestää kansallinen Winter Dressage -koulukilpailu.

13.-14. maaliskuuta pidetään perinteinen kür-leiri jonkun huipputuomarin kanssa, ja suunnitteilla siihen on myös Liisa Harmon luento dopingasioissta. Pirkko Herd vetää eläinlääkäritarkastuskursseja. Tero Puustiselle  kaavaillaan lihaskunto-, liikkuvuus- ja kestävyystestejä.

Entinen urheilujohtaja, nykyinen valmentaja Aki Ylännekin oli langoilla. Hän kysyi,  onko kansainvälinen ratsastajainliitto FEI ilmoittanut ponien mittaamisesta mitään. Kaikilla ei mittaustodistusta kuulemma ole ja ponit saavat kisata 30.6.2021 asti ilman mittausta tämän hetken tiedon mukaan.

Marko Björs alusti junioreiden ja nuorten maajoukkueen pääsemisestä.

Björs esitteli osaamisen portaat, jotka johtavat lapsi- ja poniratsastajista aina kansainvälisen aikuisratsastajan uralle asti. Kaikilla ikäryhmillä on oltava urasuunnitelman lisäksi vuosi- ja viikkosuunnitelmat, tavoitesuunnitelma, budjetti, vastuuvalmentaja ja sopimus sitoutumisesta maajoukkuetoimintaan.

Jokaisella etapilla on osattava tietyt asiat ja hallittava tietty vähimmäistaso. Esimerkiksi 12-14 –vuotiaiden ratsastajien tulee hallita siirtymiset askellajien välillä.

14-16 –vuotiaat poni- ja junioriratsastajat ovat kouluratsastuksessa hevosella jo vaativa B-tasolla ja osaavat ratsastaa hyviä koottuja askellajeja laadukkain siirtymisin. Laukanvaihto askeleessa kuuluu vaatimustasoon.  Viimeistä ponivuottaan viettävä nähtäisiin mielellään kilpailevan myös jo junioriluokissa. Pyrkiminen maajoukkuerinkiin on suositeltavaa, samoin osallistuminen oman ikäryhmän SM-kisoihin. Osaamistaso kattaa laukan kokoamisen kohti piruetteja. Istunta ja apujen käyttö.

16-18-vuotiaan tavoite on SM:issä kolmen parhaan joukossa. Tässä vaiheessa tulee jo osata parantaa hevosen perusliikkumista, mennä vaativan A:nkin liikkeitä, kuten piruettilaukkaa, piruetteja ja sarjavaihtoja,  ja osata tehdä hyvä vapaaohjelma.  Päätavoite on ratsastaa nuorten ikäryhmien EM-kisoissa.

18-21-vuotias kisaa vaativa A-tasolla ja ratsastaa useita eri tasoisia hevosia viikoittain. Yksi hevonen ei riitä ammattimaiseksi harjoitteluksi. Kyse on suunnittelusta, sillä tässä vaiheessa haasteet koulunkäynnissäkin ovat kovat. Tässä ikäryhmässä tavoite on päästä U25-luokkiin. On osattava ylläpitää hevosen koulutustaso pyhässä yrjössä ja 20-21-vuotiaana aloittaa harjoitella puolikkaita askelia, ravin kokoamista kohti passagea ja vaihtoja joka askeleella.

Björs muistutti, että ulkomailla valmentauminen on erittäin arvokasta. ”On niin hyödyllistä nähdä miten joku Henri Ruoste tekee asioita.”

Alle 25-vuotiaat tavoittelevat CDI GP-luokkia. Yhdessä valmentajan kanssa opettaa hevoselle piafia ja passagea ja ylläpitää GP-taso.  He kilpailevat inter II ja U25 GP-luokissa ja osallistuvat mielellään senioreiden SM:iin.  Suositellaan myös kansainvälisen kilpaurheilijan elämäntavan suunnittelua ja toteutusta.  Tavoitteena on tietenkin kilpailla aikuisten arvokilpailuissa EM:issä, MM:issä ja olympialaisissa.

Aki Ylänne kiitteli osaamisen portaista.

”PTS-suunnitelma on tärkeä, vaikka maajoukkuevalmentajia arvotetaankin yleensä sen hetkisen pärjäämisen mukaan. Pitää myös tietää keitä maajoukkueratsastajia on vielä kolmenkin vuoden päästä mukana toiminnassa.”

Joskus jopa 8 vuoden päästä, sillä sen verran on aikaa siitä,  kun Kalliokoski ja Björs veikkasivat ketkä ovat vielä vuosien päästä mukana. Osa nuorista ratsastajista on mukana yhä tänään, 8 vuoden mentyä.

Janne Bergh kertoi senioriratsastajista.

Periaatteena on, että hollantilainen Rien van der Schaft valmentaa yhden maajoukkueratsukon ilmaiseksi ja toisen hevosen kanssa puoleen hintaan,  muut maksavat täyden hinnan.

Bergh muistutti, että  tuleviin EM-kisoihin halutaan joukkue.

"Siihen vaaditaan 2 x 65 % kv tuomarilta ja Suomessa 2 x 68 %."

FEI:n vaatimus on alempi, kuin Suomen, mutta kuten Bergh toteaa, 68 prosentin joukkueella voi tähdätä sijoille 10-12.

"65 % on eräänlainen minimivaatimus, joka takaa ehkä eniten sen, että kisat eivät veny kohtuuttoman pitkiksi", arveli SRL:n urheilujohtaja Jutta Koivula.

Myös muille senioreille on maksullista valmennusta tarjolla. SRL-valmennukseen voi hakea, jos pyhä yrjö-tasolla on vähintään 60 prosentin kilpailutuloksin, tai satulan alla on 6-8 vuotias lupaava hevonen. Tähän kategoriaan sopivia senioriratsastajia on Suomessa arviolta 30.

Maajoukkutoimintaan tulee myös sitoutua.  Björs kertoi renkaan jäsenten allekirjoittavan sopimuksen ja sitoutuvan näin sääntöihin.   ”He sitoutuvat olevansa käytettävissä joukkuevalintoja tehdessä eivätkä siinä vaiheessa vetäydy pois.”

Maajoukkuevalmentaja Marina Ehrnrooth aloitti esteratsastuksen poniratsastuksen vaatimuksista ja esitteli eräänlaisen valmennuspyramidin.

”Pyramidin alin osa on talentista kohti aluevalmennusta, eli se vaihe kun jatketaan ratsatuskoulusta kohti tavoitteellisempaa valmentautumisesta, mutta emme keskity nyt siihen”, hän aloitti.

Varsinainen valmentautuminen alkaa aluevalmennuksesta.

”Me nähdään Sannan (Backlund) kanssa paljon aluevalmentajia ja käydään heidän kanssaan paljon keskustelua. Esimerkiksi siitä, onko heidän alueillaan potentiaalisia ratsukoita.”

Aluerengas on alue- ja kansallisen tason kilpailutoimintaa. Täältä pyritään 1-2 vuodessa B-renkaaseen.

B-renkaassa ollaan kansallisella ja jopa SM-tasolla. Tavoite päästä 1-2 vuodessa oman ikäryhmän A- tai A-kehitysrenkaaseen.

A-kehitysrengas koostuu pääsääntöisesti jo ratsastajista, jotka ovat osallistuneet ”järkevällä tuloksella” SM:iin.

Ja A-rengas niistä, jotka ovat olleet mukana PM:issä tai EM:issä.

Sitten tulee maajoukkue ja A-rengas.  "Tästä lähtien ollaan minun ja Sannan toiminnassa. A-renkaassa seurataan jo enemmänkin kilpailutuloksia ja on tulosvaatimuksia. Valmennuksiin pääseminen edellyttää tuloksia edelliseltä vuodelta, pelkkä katsastus ei riitä", hän luetteli.

KV-valmennus (vake + ulkomaat) on kilpailijakohtaista valmennusta ikäryhmästä riippumatta.  Siihen voi kuulua kansainvälisten valmentajien valmennukset Suomessa kutsuttaessa tai valmennus ulkomailla.

Maajoukkueleireillä pidetään ratsastamisen lisäksi luentoja säännöistä, joita on ollut vetämässä vaikkapa Piude Myrskog, mutta ohjelmassa on myös antidoping ja eläinlääkintä, kuten koulupuolellakin.

"On todettu, että jo vuoden alussa on syytä perehtyä ihan koko radan ratsastamiseen, koska puitteet ovat paremmat kuin monella kotona."

Huhtikuussa pidetään perinteisesti ratatreenipäivä, jossa treenataan myös esimerkiksi vesihautaa.

Ehrnrooth kertoo, että tänä vuonna olisi haluttu joku ulkomainen tähtiratsastaja kertomaan minkälaista on ratsastaa ammatikseen. "Minkälaista elämää se on, ja miten siihen pisteeseen pääsee, mutta koronahan sen esti", Ehrnrooth kertoo.

Aki Ylänne kysyi Ehrnroothilta, voisiko hän vaikuttaa asiaan, jotta joka ikäryhmälle olisi sopivia kisoja.

”Kyllähän Jone Illi voittaa Jukka Rantasenkin, mutta se ei välttämättä kaikille ole samalla lailla mahdollista”, Ylänne perusteli.

”Juu ilman muuta. MiniGP:hän onkin jo osa sitä”, Ehrnrooth vastasi.

Juho Norilo, estekomitean uusi puheenjohtaja kertoi lasten ja nuorten kilpailemisen olevan estekomitealla erityistyön alla. ”Iso tavoite tälle vuodelle.”

Sanna Backlund onnistui jakamaan Teams-yleisölle livekuvan it-alan osaajamiehensä Ossi Backlundin suosiollisella avustuksella.

Backlund lähti täyttämään tyhjää kalenteria ja maalasi tulevaa kautta. Suunnitelmallisuus on avainasemassa.

”On mietittävä mihin haluaa pidemmällä tähtäimellä", hän aloitti. Backlund kertoi huomanneensa, että käytännössä ratsastajien viikonlopun luokkavalinnat ovat "joskus aika villejä".

"Kaikkea ei voi säännöillä rajoittaa, joten valmentajalla on iso rooli perheiden opastajana näissä asioissa. Eli kertoa, kuinka monta luokkaa viikonlopussa kannattaa hypätä ja minkälaisia.”

Toinen käytännön opettama huomio on valmentajan pitäminen mukana myös kilpailukaudella.  "Kun  tulokset alkavat laskea kuin lehmän häntä, voi käydä ilmi, että paljo kisaaminen ei olekaan sallinut aikaa valmentautumiselle.”

Tason nosto on oma prosessinsa.  "Jos nostetaan tasoa metristä metrikymppiin, on hyvä käväistä välillä tavoitetasolla, mutta myös palata vielä alemmalle tasolle, jotta taso vakiintuu kunnolla.  Ei vaan hypätä uudella tasolla,  meni syteen tai saveen."

Kengitysten,  hierontojen ja muiden vastaavien ajoittaminen kalenteriin, jotta ne tukevat päätavoitteita - tässä Backlund on huomannut usein petrattavaa.  "Siinä on paljon pieniä palasia, jotka ovat itsestään selviä itselle, mutta eivät välttämättä valmennettavalle tai hänen perheelleen."

Kuten muutkin valmentajat, myös Backlund kannustaa lähtemään ulkomaille, jos ei muuten, niin kilpailureissun muodossa. "Ja jos unohdetaan korona,  kannattaa mennä ennen niitä PM:iä tai EM:iä jo.  Muuten on kyllä tosi vaikea pärjätä. Ja mehän yritetäänkin tehdä tällainen avustettu kevätretki joka vuosi jonnekin."

Keväällä käydään Norjan Drammenissa.  "Se on hyvä paikka, koska sinne ei ole kauhea matka ja siellä on paljon luokkia kaikille. Nations cup-viikonloppu, CSIO Drammen, on 6.-9.5., mutta kisat alkaa jo 23.4."

Backlundin mielestä on hyvä olla kaksi viikkoa putkeen kilpailutourilla. Kolme viikkoa alkaa olla jo ehkä turhankin pitkä aika, jos kohta joskus sekin voi tulla kysymykseen.

Kansallinen kilpailukalenteri näyttää nyt siltä, että 30.4. on ensimmäiset ulkokisat, Ainossa.

Backlund toivoo joukkuetta PM-kisoihin Ypäjälle. "Ja iso valmisteleva kisa lähellä PM:ää Ypäjän nurmella on hyvä kalenterissa",  hän huomioi. Tämä valmisteleva kisa on 11.-13.6.  PM-viikonloppu on sitten juhannuksen jälkeen 2.-4.7.

Kenttäratsastuksesta alustivat Sanna Siltakorpi ja Seppo Laine. Laine ei tällä hetkellä toimi liiton valmennustehtävissä, vaan oli mukana HUJO:n jäsenen ominaisuudessa ja "takapiruna".

Sanna Siltakorpi on ainoa valmentaja eri ikäryhmissä, kunnes päästään senioreiden brittiläisen maajoukkuevalmentajan Lizzel Winterin osaamisalueeseen.

Winter vastaa huippuryhmän valmennuksesta, ja toimii kansainvälisen tiimin joukkueenjohtajana, mutta ohjaa kaikkea muutakin valmennusta.

Seppo Laine käytti tilaisuutta hyväkseen muistuttaakseen, että ulkomaille menemistä ei voi välttää.

”EM-kisoihin jos tähdätään, täytyy olla valmius lähteä ulkomaille kilpailemaan erityisesti meidän lajissa ja tämä on valmennettaville myös kerrottava”, hän totesi.

Senioreiden EM-kisat pidetään kentässä syyskuun lopulla tai lokakuun alussa. Kolme paikkakuntaa on hakenut.

"Suomella on kvaalautunut joukkue Sanna Siltakorpi,  Elmo Jankari ja Pauliina Swindells. Kolme on minimi, toki neljä haluttaisiin", Laine kertoi.

Lajissa tähdätään jo Pariisin olympialaisiin. Esiin on nostettu jo tässä vaiheessa nuoret Veera Manninen ja Hedwig Wikström.

Valmennusleireillä harjoitellaan tammikuussa koulua ja vähän esteitäkin.

"Lizzelin piti tulla paikalle jo helmikuussa, mutta eihän hän koronan takia sitä voi tehdä", Siltakorpi kertoo.  Winter työskentelee Hartpuryn hevoskeskuksessa, eikä pääse Iso-Britannian vaikean koronatilanteen takia lähtemään ulkomaille lainkaan.

On pärjättävä suomalaisten kesken.

Siltakorpi kertoi, että helmikuussa järjestetäään este- ja maastoesteleiri Ypäjän isossa maneesissa. "Meillä on täällä siihen hyvät puitteet."

Maaliskuun leirillä harjoitellaan kilpailunharjoitustyyppisesti jo. "Siinä me mielellään jutellaan ja suunnitellaan myös jo eläinlääkärinkin kanssa."

Sisä-laukkatreeneissä on vielä kehitettävää, sillä Haimihallissa tehdyissä treeneissä ei ole saatu laktaattitasoja riittävästi nousemaan.

Siltakorpi kertoo, että Suomen sisällä pystyy kouluttamaan aina kahden tähden tasolle asti.

"Kalenteria on yritetty saada paremmaksi, ettei aina tarvitsisi ihan heti lähteä ulkomaille", Siltakorpi kertoi.

Valmentajaseminaari jatkuu tiistaina 2.2.