Varsinainen vasta-alkaja!
59-vuotias espoolainen alkoi viime vuoden elokuussa harrastaa ratsastusta ratsastuskoulussa. Hän on juuri oppinut keventämään ravissa ja ilmoittautunut Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtajaehdokkaaksi.
Kallonen on epätavallinen sekoitus elämäntapaintiaania ja bisnesmiestä. Siinä, että hän kuuntelee enemmän intuitioitaan kuin kylmää järkeä, ei ole mitään epätavallista, niinhän monet yritysjohtajat nykyään kertovat tekevänsä. Eikä siinäkään, että uusi harrastus on osoittautunut niin merkitykselliseksi, että loppuelämän kietominen jollakin lailla sen ympärille ei tunnu ylimitoitetulta.
Hän on innostunut vauhtilajeista lännenratsastuksesta pole pendingiin. Mitä hän tuumaa ratsastuksen olympialajeista?
Lue lehdestä Kallosen mietteet!
Helsinki Horse Show'n järjestelyorganisaatiolle kuuluu hyvää. HIHS on kaksi kuukautta sitten muuttanut Helsingin Olympiastadionille.
Maailmancupin kisasarjassa sen sijaan on kylmää kyytiä. Mechelen, Leipzig, Basel ja Bordeaux sinnittelevät toistaiseksi vielä kalenterissa, mutta Tom Gordinia ei enää harmita se, että ensi viikonloppuna ei hypätä Jäähallissa. Hän on tyytyväinen siihen, että päätös siirtää kisat tehtiin ajoissa. Hän kertoo, että pääsponsori Longines ilmoitti FEI:n ja kisajärjestäjien yhteisessä tapaamisessa kuukausi sitten, että kellotalo puolittaa sponsoritukensa niissä tapahtumissa, joissa on rajoitettu yleisömäärä. Ilmoitus tuli kisajärjestäjille shokkina ja täytenä yllätyksenä. " Jengi oli ihan että what the heck", Gordin toteaa.
Ratsastuksen pääjutussa ollaan kuitenkin Oulussa ja tavataan Sonja Mäkelä. Tänä viikonloppuna hän on etelänmatkalla, ja esittää Ratsastuskeskus Ainossa Laatuarvostelussa toisen polven omakasvattinsa, FWB Tijuana S:n.Tijuanaa hän kuvaa rohkeaksi hevoseksi, joka on yksinkertainen ratsastaa. Jo kuukauden vanhana se juoksi laitumelta yksin talliin, kun emä jäi laitumelle, ja vähän vanhempana se tipsutti itse ja omatoimisesti ylös hevosautoon. Sieltä sen pois saaminen oli sitten parin tunnin projekti, mutta lopulta asiaa mietittyään, se tipsutti itse alas yhtä tyylikkäästi, kuin oli autoon mennytkin.
Siis ihan toista kuin E-Type, eli kotoisammin E-Tyyppi. Sen elämä on viime viikkoina mullistunut. Sille on nimittäin tullut uusi heinäautomaatti karsinan seinälle.
”Kun se asennettiin, ensin E-Tyyppiä ei meinannut saada lainkaan karsinaan", Mäkelä kertoo.
Ensin hän ajatteli, että kyllä se heinätuppo, jos jokin, opettaa suhtautumaan nopeasti positiivisesti laitteeseen. Mutta ei.
”Kyllä mun piti sitten mennä itse sinne heinäkasaan istumaan, että se uskalsi tulla katsomaan. Siitä on noin viikko. Vieläkin kun se menee karsinaan, sillä kestää 10 minuuttia, ennen kuin se uskaltaa alkaa napsia heiniä sieltä automaatin alta”, hän kertoo.
Kolumnissa kaihoisa HIHS-Elegia ja uutisissa mm. tunnelmia Pausta.'
Ja hei, siellä runkolehdessä on kengitysjuttua!
Tilatkaa täältä. Sitä ei kadu.
