Siirin Valtsu jatkoi tappiottomana Pikkuprinssissäkin

Parvelan Retun myötä valokeilaan nousseella Petri Laineella on käsissään toinenkin kultakimpale.

Lauantain Toto75-peli avattiin nelivuotiaiden suomenhevosten Pikkuprinssillä. Kisan ja koko 75-kierroksen suurimpana suosikkina matkaan lähti Siirin Valtsu, joka ei ole vielä tappiota kokenut.

Oriin luottokuski Hannu Torvinen otti alun varman päälle ja haki paikan parijonosta. Kovinta kyytiä kiihtyivät eturivin uloimmilta kaistoilta lähteneet hevoset. Keulapaikan valtasi Fransson, jonka rinnalta ensimmäisessä kurvissa kärkeen painui Vieskoff.

700 metriä juostuna Torvinen reissutti Siirin Valtsun kolmannesta ulkoa toisen radan veturiksi. Ensimmäisen kilometrin väliaika oli 26,5.

Kolmas puolikas mentiin vielä rauhallisempaa vauhtia, sillä johtavan rinnalla ravanneella Siirin Valtsulla ja Torvisella näytti olevan kova luotto maalisuoraan. Päätöspuolikkaalla Laineen valmentama ori murensikin johtohevosen vastarinnan ja karkasi jo kymmenenteen peräkkäiseen voittoon. Samalla syntyi Siirin Valtsun uusi ennätys 26,7ake.

”Sitä on ajettu pikkuhiljaa varsasta asti. Vähän on ollut mutkia matkassa, jouduimme jäämään Kaustisen karsinnoista pois, ja hevosta hoidettiin vähän. Näköjään se kannatti, hevonen oli tosi hyvä tänään”, Laine kertoi voittajakehässä kisaan valmistautumisesta. ”Periaatteessa olisimme voineet ajaa karsinnankin, mutta en halua riskeerata mitään tämän hevosen kanssa, kuten en halua Retunkaan kanssa.”

Siirin Valtsun meno on ollut niin vakuuttavaa, että valmentajakin on oppinut täysin luottamaan hevosen kykyihin. Hän sanoi olleensa jo muutaman viikon luottavainen Siirin Valtsun menestystä ajatellen.

Vertailu tallikaverien välillä käy kuumana. Parvelan Retu on hämmästyttänyt ravikansaa etenemällä lähes voitosta voittoon koko uransa, ja nyt Siirin Valtsu on aloittanut uransa kymmenellä peräkkäisellä täysosumalla.

”Olen aina sanonut, että tämä on lahjakkaampi hevonen kuin Retu, mutta eihän sen saavutuksiin voi päästä. Joku hevonen voi tietysti päästä, mutta samasta tallista, niin onhan se aivan älytöntä. Tähän asti on kaikki mennyt putkeen.”

Laine kertoi saaneensa ensimmäiset oppinsa isoisältään. Sen jälkeen hän on omatoimisesti kartuttanut tietotaitoaan.

”Mitään kouluja en ole käynyt, mutta hyvin näyttää menevän, vaikka ajetaan vähän perstuntumalla.”

Vaikka tallissa on kaksi todellista superjuoksijaa, ei Laine rupea paukuttelemaan henkseleitään.

”Pistetään kiviä taskuun sen verran, että jalat pysyvät maassa. Pakkohan se on näiden kanssa pysyä, kun ei koskaan tiedä, koska on huono päivä. Täytyy vain nauttia näistä hetkistä, kun on saavutettu tällaisia hienoja voittoja", Laine tunnelmoi. "Kyllä sen tuntee, kun metsässä ajelee, niin erottaa, mikä on juoksija, ja mikä ei ole ihan niin kauhean hyvä.”

Tallin menestys henkilöityy usein juuri valmentajaan, mutta Laine muistutti voittajaseremonioissa, että taustajoukkoihin kuuluu henkilöitä, joiden työpanoksella on suuri merkitys, vaikka he eivät otsikoissa paistattele.

”Menestys ei ole yksinään minun ansiota. Minulla on todella hieno taustatiimi, joka tekee isoa työtä. Iso kiitos heille”, herkistynyt Laine jakoi tunnustusta myös muulle tiimille.