Timo Leivolla on varsinainen kultakimpale Jaqueline Mon Amissa. Se palasi Vermon 76:ssä vastoinkäymisten jälkeen framille.

Jaqueline Mon Amilla oli viime vuonna vastoinkäymisiä pahan jalkavamman muodossa, ja uusi vuosi alkoi flunssassa. Silti Leivon tamma on yleensä ollut valmis menestymään, kun se on radoilla nähty. Näin oli tänä lauantaina Vermossakin: lähdön parhaasta ei jäänyt epäselvää.

Jaqueline Mon Ami jäi juoksupaikkaruletin jälkeen ilman vetoapua toiselle radalle, mutta se ei ole aiemmin haitannut. Eikä haitannut nytkään.

“En odota jatkolta mitään, katsotaan mitä se tuo tullessaan”, sanoi herrasmies Timo Leivo vaatimattomasti.

Kuolemanpaikka oli valttia 76-kierroksen alkuun, sillä myös Nu I Nu nakersi toista rataa ilman vetoapua ravanneena ratkaisumetreillä kärkeen ohi rehdisti tsempanneen keulan Shadoomin. Esa Holopainen ajoi Risto Airaksisen  valmennettavalla taiten erittäin tasaista tahtia eteenpäin kohti kärkeä, ja voimien säätely onnistui nappiin.

“En halunnut ajaa ykköseksi liian aikaisin, sillä joskus Nu I Nu on luullut leikin olevan ohi siinä vaiheessa”, Holopainen perusteli.