God Hyperionilla on titaanin sydän – "Se ei tosipaikan tullen jätä hommaa kesken"

Hesiodoksen kirjoittaman eeppisen runoelman Jumalten synnyn mukaan Hyperion oli yksi kreikkalaisen mytologian titaaneista. Sisarensa Theian kanssa Hyperion synnytti Auringon, Kuun ja Aamunkoiton. Nimeä Hyperion käytetään usein myös auringosta..Aurinko ei pilviverhon takaa juuri näyttäytynyt syyskuun viimeisenä päivänä Tampereella, kun sen kaima God Hyperion kiri tuulispään lailla Teivon loppusuoraa Kriteriumin 90 000 euron arvoiseen voittoon. Ruuna oli väkevän karsintaesityksen jälkeen pelikansan silmissä kakkossuosikki, mutta sen valmentaja Timo Korvenheimo oli varma voitosta jo edeltävällä viikolla..”Karsinnan jälkeen tiesin, että se voittaa”, Korvenheimo paljastaa. Ei itseriittoisesti, vaan toteavasti. .”Kaikki oli mennyt niin hyvin putkeen kuin vain voi ne viime viikot. Oli vähän epätodellinen tunne ajatella, että juuri Kriterium-finaali on se lähtö, mistä olen aivan varma, että me voitamme.”.God Hyperionruuna, synt. 12.5.2020Brad De Veluwe – Pandora Girl, Alf PalemaOmistaja Protiimi OyKasvattaja Järviö Satu ja Konttinen MarjaanaValmentaja Timo Kor-venheimoHoitaja Anni UotilaOhjastaja Henri BollströmVoittosumma 104 660 euroa, ennätys 14,6akpStatistiikka 12: 5-2-3.God Hyperionin, lempinimeltään ’Viljon’, juuret ovat syvällä Pohjois-Karjalassa. Se on saanut alkunsa ja syntynyt Marjaana Konttisen Varsanvalmistuslaitoksella, ja myös omistaja Esa Mustonen on kotoisin Pohjois-Karjalasta..Marjaana Konttinen on God Hyperionin toinen kasvattaja, toinen on Satu Järviö. Emä Pandora Girl oli ensin Järviön kilpahevonen, mutta siitosuraa ystävykset ovat hallinnoineet yhdessä. Kaksikko tutkii sukuja ja pyrkii valitsemaan joka vuosi eri oriin, menemään kasvatuksessa eteenpäin..”Emme välttämättä päädy aina suosikkioriin tai muodikkaimpaan, vaan tavoite on tutkia sukuja vähän enemmän. Tosin Brad De Veluwen valitsimme siksi, että se on ollut aina minun suosikkihevoseni ja olin päättänyt, että siitä haluan varsan”, Järviö naurahtaa..Pikkuvarsana God Hyperion oli pirteä, iloinen ja vanttera ori. .”Siitä näki heti, että siinä on ainekset hyväksi kilpahevoseksi. Kaikki Pandoran varsat ovat omanlaisiaan, mutta emä jättää niihin paljon. Viljo on hyvä esimerkki: se tulee loppua todella kiukkuisesti, ihan kuin emänsä”, Järviö vertaa..Esa Mustosen Protiimi Oy:n omistukseen siirtynyt God Hyperion oli 1,5-vuotias, kun se saapui Korvenheimon talliin. Korvenheimolla oli tuolloin varsayksikkö Orimattilassa, ja sinne meni opetettavaksi myös God Hyperion. Mustosella oli ollut muutama kimppahevonen Korvenheimon valmennuksessa aikaisemmin, ja hän oli vakuuttunut erityisesti siitä, että Korvenheimo puhui omistajien kanssa avoimesti myös ikävämmistä asioista. Kun kauppa kasvattajien kanssa tehtiin, Mustonen lupasi heille, että God Hyperion saa kunnon mahdollisuuden..”Ajatus kuitenkin oli, että varsa saadaan sille mallille, että se pääsee suhteellisen nuorena jo kilpailemaan”, Mustonen kertaa..Korvenheimo ei ollut uudesta tulokkaasta varauksettoman innoissaan, mutta mieli kirkastui, kun hän näki varsan..”Meillä on ollut jokunen brädiläinen aikaisemmin, ja ne olivat olleet kaikki rakenteeltaan jotenkin painavia ja enemmän raskaita malliltaan. Mutta Viljo oli heti positiivisen näköinen, kevytrakenteinen ja hyväpaikkainen hevonen, jonka rakenteessa ei ollut mitään moitittavaa. Jalat olivat aivan suorat”, Korvenheimo muistaa. ”Silloin ajattelin, että tästähän voi tulla hyväkin, kun rakenne oli niin mieleinen. Enkä muista, että tätä olisi koskaan piikitetty. Se on ollut aina todella terve jaloistaan.”.God Hyperion oli heti alkuun treeneissä enemmän laiska ja heräteltävä kuin vauhtia ottava. .”Se ei niin sanotusti kasvattanut askelpituuttaan yhtään ylimääräistä, jos ei ollut ihan pakko. Hyvin se jo varsana liikkui ja meni, mutta oli todella laiska”, Korvenheimo sanoo. ”Se on yleensä ihan hyvä ominaisuus. Aina näistä on tullut pitkässä juoksussa parempia hevosia kuin liian terävistä.”.Koelähdön God Hyperion juoksi kaksivuotiaana Orimattilan paikallisraveissa, kun se helposti kotitallista onnistui. Starttaamiseen kaksivuotiaana se oli Korvenheimon mielestä vielä liian lapsellinen. Talvella se ruunattiin, ja keskittyminenkin parani..Joku kehui varsaansa, ja sanoin, että kyllä meilläkin on yksi varma kriteriumfinalisti.Timo Korvenheimo näki tulevaisuuteen God Hyperionin voitettua ensimmäisen starttinsa ajalla 21,3.Kilpaura alkoi kesäkuun lopulla Mikkelistä. Silloin Korvenheimosta alkoi tuntua, että valjaissa taitaakin olla ikäluokkavarsa..”Vaikkei se mennyt siinä kuin kahtakymmentä, mutta hyvä fiilis siitä oli heti. Puhuin ääneenkin siitä. Joku kehui varsaansa, ja sanoin, että kyllä meilläkin on yksi varma kriteriumfinalisti”, Korvenheimo sanoo..”Vaikka se on noin lunki ja laiska, se ei tosipaikan tullen jätä hommaa kesken”, Korvenheimo sanoo. ”Se on luotettava työmies. Vahvuus on iso juttu, sillä ei tarvitse ajaa sisärataa. Olen tämän hevosen kohdalla sanonut aina kuskille, että pitää vaan olla alussa maltilla, kyllä se tulee sitten lopussa.”.God Hyperionin läheisin ihminen on sen hoitaja Anni Uotila, joka on vastannut ruunan hyvinvoinnista puolen vuoden ajan..”Viljo on kiltti, mutta vähän sellainen vekkuli, joka keksii aina kaikennäköistä. Mutta kiva poika se on”, Uotila nauraa..Uotilan mukaan God Hyperionin päivät toistuvat aina samanlaisina. Se on yöt ulkona kaverin kanssa, tulee seitsemän aikaan sisälle ja saa ruoat. Päivän se lepäilee karsinassa ja jos on ajopäivä, se tapahtuu aamupäivällä ja jalkojenhoito ja muut ovat ohjelmassa iltapäivällä. Kolmen aikaan se viedään ulos ja saa ruoat tarhaan..”Treeni on kilpailukaudella aika köykäistä. Nyt kun startataan näinkin tiheästi, ajetaan sillä vain pari kertaa viikossa”, Korvenheimo kertoo. ”Sillä mennään mäkisessä maastossa 12 kilometrin lenkki, vähän sen mukaan ajetaan vauhtia, miten on startteja. Välillä ajetaan vain reipasta hölkkää ja välillä sitten vähän hiittiä.”.Kriteriumkarsinnan ja finaalin välissä mitään ei muutettu. Karsinnan jälkeisenä viikonloppuna Korvenheimon puoliso, hevoshierojana työskentelevä Sonja Korvenheimo hieroi hevosen läpi. Tiistaina sillä ajettiin hiitti, perjantaina viimeistelyt. Valmentaja ei istunut itse sen kärryille ollenkaan..”Anni ajoi. Totesin, ettei muuteta mitään.”.Finaalin lähtöradaksi valittiin yhdeksän. God Hyperionin taustavoimat saivat valita lähtöradan karsintavoittajista viimeisenä. ”Nostin väärän pallon, kun arvottiin valintavuoroja”, Korvenheimo naurahtaa..”Lähtöpaikka oli silti juuri se, minkä halusimme. Tämä ei ole mikään hirveä raketti alussa ja kakkosradalla oli lähdön suosikki, joten oli lähes optimaalinen paikka päästä lähtemään sen perästä. Oltais me tietysti kakkonen otettu, jos oltais se saatu valita, mutta tämä oli seuraava toive.”.God Hyperionissa on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta lähtönopeutta siinä ei vielä ole niin paljoa, että eturivin uloimmista paikoista olisi isoa hyötyä. Ajan myötä Korvenheimo uskoo tilanteen kehittyvän..”Tämä osaa lähteä kovaa, mutta se on vielä sen verran lapsellinen auton takana, että jos sitä rupeaa usuttelemaan, voi tulla laukka. Eiköhän rutiini auta ja vuoden päästä se lähtee jo paljon kovempaa.”.Loppuvuonna hevosen ohjelmassa on vielä Kasvattajakruunu. Sitten alkaa talvitauko, ja paluuta on suunniteltu kesän korvalle. Kuopio Stakes jätetään suosiolla väliin ja seuraava iso maali siintää Vermossa syyskesällä: Derby. Se on pidemmillä matkoilla viihtyvälle God Hyperionille luonteva tavoite. .Korvenheimon talli on niittänyt menestystä ikäluokkakilpailuista aiemminkin. Vuonna 2018 talliin tuli kaksoisvoitto Kymenlaakso-ajon finaalista Jolly Royn voittaessa ja Club Nord Easyn ollessa toinen. Kriteriumin voitto nousee silti merkitykseltään eri tasolle..”Kyllä näissä oli merkittävä ero, kun ajattelee omia fiiliksiä. Kriteriumvoitto oli kuin eri maailmasta. Takki oli tyhjä sen päivän jälkeen, ei meillä ole varmaan koskaan ollut niin hiljaista autossa paluumatkalla”, Korvenheimo sanoo ja katselee seinää. Vieressä Anni Uotila vahvistaa työnantajansa muistikuvan..Timo Korvenheimo karauttaa kurkkuaan. ”Kun etukäteen oli se fiilis, että meillä on tänään hyvä päivä, ja se kävi toteen, tuli jotenkin tosi tyhjä olo, kun ensin pääsi tunteet valloilleen.”.Korvenheimo katsoi finaalin tallikurvissa..”Viljo oli siinä 400 metriä ennen maalia ihan kärjen rinnalla ja näin kaarteesta, että korvat ovat vielä kiinni. Se eteni niin halukkaasti, että tuli todella jännä fiilis. Melkein aloin jo siinä tuulettelemaan, että voitettiin tämä lähtö. Olin ihan varma, että ei tässä muilla ole mitään jakoa”, Korvenheimo tunnustaa. ”Hevoseen on vaan tullut jokin jännä luotto. Se tekee aina parhaansa, eikä jätä hommaa kesken. Hyvä tai huono päivä, aina se yrittää parhaansa.”.Sitten hän on hetken aikaa hiljaa..”Tai kyllä mä myönnän, että taisin mä tuulettaakin jo ihan äänekkäästi siinä. Yleensä en hirveästi tuulettele, mutta siinä pääsi tunteet valloilleen.”

God Hyperionilla on titaanin sydän – "Se ei tosipaikan tullen jätä hommaa kesken"

Aiheeseen liittyvää