Lähtöauto liikkeellä

Viimeinen päivä, kun Ilkka Salonen istahti Vermon lähtöauton rattiin, oli 26.10.2022. Hän oli täyttänyt 68 vuotta pari viikkoa aikaisemmin. Hippoksen sääntöjen mukaan toimihenkilöiden ikäraja on 70 vuotta, mutta Vermossa ikärajaksi on määritelty 68 vuotta. .”Vermo haluaa säilyttää tällaisen nuorekkaan ilmeen”, Salonen sanoo ja nauraa päälle. ”Rajat on määritelty, ja sen mukaan me olemme sitten Vermosta jääneet pois, kun 68 vuotta tuli täyteen.”.Ilkka Salosen kiinnostus raviurheiluun alkoi jo pikkupoikana, kun hän kävi Käpylän raveissa vanhempiensa kanssa. ”Kiersin raveja ensin vanhempien kanssa ja myöhemmin kavereiden kanssa.”.Raveissa tuppaa tulemaan tuttuja, ja niin kävi Salosellekin. Hän tutustui Raimo Juvoseen, joka houkutteli hänet myöhemmin Käpylään myös toimihenkilöksi..”Raimo Juvonen ja Keijo Lindström olivat kavereita keskenään ja monta kertaa kierrettiin kolmestaan näitä lähiraveja. Milloin lähdettiin Forssaan tai Poriin tai Kouvolaan, mihin milloinkin. Silloin ei ollut TotoTV:tä, piti lähteä joko ravibussilla tai omilla kyydeillä”, Salonen muistelee. ”Ne oli hauskoja ravimatkoja, vaikkei me mitään pelimiehiä oltu. Raimolla ja Keijolla oli itsellä myös hevosia, ja he ajoivat itse kilpaa.” .Käpylässä Salonen oli toimihenkilönä muutaman vuoden, kunnes armeijan harmaat katkaisivat työn. .”Seurasin kuitenkin muuten raveja ja kilpailin. Vuonna 1982 syyskuussa aloitin Vermossa. Käpylästä tunsin jo Veijo Peipisen. Peipiset olivat Vermon kantava voima, Veijo kenttähenkilökunnalle päälähettäjänä ja Jenny toimistossa. Veijon kanssa jossain Vermon raveissa moikattiin ja hän kysyi, ehtisinkö taas tulla toimihenkilöksi”, Salonen sanoo. ”Vastasin, että mikäs siinä.”.Sanotaan näin, että kaikki meni hyvin ja kaikki selvisi hengissä.Ilkka Salonen muistelee ensimmäistä kertaa, kun ajoi lähtöautoa..Salonen kertoo, että 80-luvun alussa iso osa lähdöistä oli volttilähtöjä ja raviurheilu oli muutenkin hyvin erilaista..”Meitä oli silloin kentällä 15–16 toimihenkilöä. Joka kurvissa oli kaarretarkkailijat, kun ei ollut videoita ja kaikki perustui ihmisten silmin näkemiselle. Radalla oli vähän avaruusraketin näköisessä pömpelissä sisäpuhelin, ja sen kautta kerrottiin, jos oli nostamista, painamista tai muuta hässäkkää.”.Vuonna 1983 tai 1984, Salonen ei ihan tarkkaan muista, Veijo Peipinen kysyi, alkaisiko Salonen ajaa lähtöautoa. Hänellä oli säännöllinen työ, ja mahdollisuus olla keskiviikkoiltaisin ja viikonloppuisin Vermossa. Ensimmäisen matkaan lähettämänsä lähdön Salonen muistaa..”Sanotaan näin, että kaikki meni hyvin ja kaikki selvisi hengissä”, Salonen nauraa..Lähes 40 vuoden uralta on mahdotonta nostaa yhtä lähtöä yli muiden. .”Niitä on ollut niin paljon. Olen ajanut joka vuosi Derbyt, Finlandia-ajot, Vermon kaikki kunkkarit eli vuonna 1992 ja 2017. Lisäksi on ollut U.E.T GP -karsintoja ja U.E.T GP -finaalikin oli pari vuotta sitten”, Salonen miettii. ”Ikimuistoisia ovat olleet varsinkin nämä kansainväliset kilpailut. Maailman huippuhevosia ja maailman huippukuskeja kun on siinä siipien takana, ja samalla pitää yrittää tehdä homma ajattelematta liikaa. Kova vastuuhan siinä on.” .Jatkossakin Salonen aikoo käydä Vermon raveissa aina, kun se vain on mahdollista..”Sanotaan, että äijä lähti Vermosta, mutta Vermo ei lähtenyt äijästä. Kun 40 vuotta on tottunut lähtemään suurin piirtein joka keskiviikko Vermoon, on tietysti vähän outoa, kun ei tarvitsekaan lähteä töihin.”.Salosen jälkeen Vermon lähtöauton puikoissa nähdään Jere Kallio, joka on itsekin ohjastanut kilpaa, kuten myös Salonen..”Tuollainen kaveri sen pitää ollakin, joka tietää, miten hevosilla on hyvä lähteä. Nopeudestahan siinä oikeastaan on kysymys. Se voi näyttää helpolta, että siitä vaan rojautetaan hevosten edellä. Mutta kun ajatellaan hitaita suomenhevosia tai kansainvälisen tason lämminverisiä, niin johan ne lähtevätkin pikkuisen eri vauhtia.”

Lähtöauto liikkeellä

Aiheeseen liittyvää