Ei paineita. Näin ajatteli Tatu Ek siihen saakka, kun ponilähtöjä oli takana 40, eikä tilille ollut tullut vielä ainuttakaan ykkössijaa. Moni yläasteikäinen poika olisi vaihtanut lennosta lajia..”Vuosi 2021 meni ilman menestyspaineita, kun sitä odotti aina vain seuraavia kilpailuja. Ehkä silloin vuoden 2022 kesällä sitä ensimmäisen kerran mietti vähän, että saisi kohta jo se nappionnistuminen tulla”, Ek muistelee..Samaan aikaan hänen äitinsä Marjo Ek odotti kauhulla, milloin poika alkaa vaatimaan talliin kilpailukykyisempää ponia, jolla olisi mahdollista voittaa lähtöjä. Ylimääräistä ponirahaa ei ollut, joten tuolloin 14-vuotias nestori Leijonamielen Leo olisi joka tapauksessa jatkanut samanikäisen Tatun treenikaverina..Kauaa pojan ei tarvinnut enää odottaa. Sinnikkyys palkittiin ja pattitilanne laukesi, kun 52. kilpailu rikkoi vihdoin kuparisen. Päivämäärä 10.10.2022 oli juhlapäivä. Leijonamielen Leo kirmasi Rovaniemellä koko matkan johdon jälkeen ykköseksi..”Leijonamielen Leo, aja-komennosta alkaen, ja Tatu Ek ottaa uransa ensimmäisen voiton”, kaikui Antti Pylkkäsen hehkuttamana Mäntyvaaran maisemissa..Tatu Ek15-vuotias koululainen OulustaEnsimmäiset 51 ponilähtöä ilman ykkössijaaSeuraavat 58 starttia toivat 15 napakymppiäPäässyt jo ysiluokalla huippuvalmentajien oppiin.Leo syttynyt loistoonsaReilu vuosi on kulunut, ja asetelma ponilähdöissä on muuttunut päälaelleen. Marraskuussa Tatu Ek voitti kaikki neljä järjestettyä ponilähtöä Rovaniemellä. Päättyvän vuoden tilasto näyttää muutenkin ”hieman” erilaiselta. Takana on 54 starttia totosijoin 15-9-11. Leijonamielen Leo on 15-vuotiaana syttynyt loistoonsa ja voittanut kauden aikana kahdeksan kertaa. Jokimäen Ilona on tuonut Ekille kuusi tolppaa ja Aarteen Hosuli yhden..On suorastaan pakko tutustua tähän sankariin tarkemmin. Tatun ukki ja mummu, Paavo ja Mirja Komulainen touhuavat edelleen Muhoksella ravureiden kanssa. Äiti, Marjo Ek, on voittanut ravilähdön 18 kertaa, pääosa ykkösistä on tullut montéssa. Iskä ja pikkusisko elävät hekin täysillä Tatun raviharrastuksen tukena..Tatu muistelee, että heti kun hän oppi kävelemään, hevoset olivat olennainen osa elämää..”Silloin ihan pienestä aina seitsemänvuotiaaksi saakka olin muka tekemässä ukin, mummin tai äidin kanssa tallihommia. Sitten iski paha hevosallergia, ja jouduin useamman kerran käymään Oysin päivystyksessä, kun meni henget tukkoon. Kuvioihin tulivat urheilu- ja pallopelit, ja hevoset jäivät taka-alalle.”.Meni viisi vuotta, kun Ek ajautui sattumalta takaisin raviurheilun pariin..”Se oli yksi päivä, kun vuonna 2020 meni hermot jalkapalloon, ja vähän vahingossa lähdin äidin kanssa raveihin. Siitä saakka hevoset ovat jääkiekon ohella kiinnostaneet tosi paljon.”.Se oli menoa. Ek ehti ajaa kymmenisen kertaa perheen omalla hevosella yksin, kun urheilunainen antoi nuorelle urheilumiehelle mahdollisuuden..”Janita Luttuselle iso kiitos, hän antoi tuosta vain mahdollisuuden ajaa heidän tallillaan täysin vieraita hevosia. Se oli kesä 2021”, Ek täsmentää..Jääkiekko jäiRatkaiseva muutos tapahtui viime keväänä, kun Ek ripusti luistimet naulaan..”Lopetin jääkiekon, koska homma alkoi mennä liian totiseksi. Oli neljät treenit Kärpissä, kahdet koulun kanssa ja vielä aina viikonloppuisin pelireissut. Se oli tosi rajua hommaa. Jos jätit torstain tai perjantain treenit väliin, istuit pelireissuilla vaihtopenkillä.”.”En vaihtanut jääkiekkoa raveihin, vaan olisin halunnut olla molemmissa mukana, mutta jääkiekossa kohtuudella.”.Tuolloin 14-vuotias Ek teki päätöksen, jota moni jahkailee eläkeikään saakka. Hän lähti sopimaan työpaikasta kesän ajaksi Mauri Jaaran tallille. Vastaus oli myönteinen..”Kun lopetin lätkän, päätin panostaa 110-prosenttisesti raviurheiluun. Olin käynyt muutaman kerran Ruukissa ajamassa Jaaran kaverina hevosia, ja pääsin sitten Äimärautiolle koko kesäksi ihan oikeisiin töihin. Kuusi viikkoa kävin Jaaran tallilla ajamassa hevosia niin, että aina kaksi viikkoa töitä ja viikko lomaa. Samalla pääsin useammin ravireissuille mukaan. Olin palosammuttimen kokoinen, kun Jaarasta tuli sellainen idolini. Silloin hän pärjäsi aina.”.Kesän jälkeen vauhti on vain kiihtynyt..”Syksyllä piti Kastellin koulun yläasteen urheilulinjalla tehdä samalla muutoksia aikatauluihin. Kävin sopimassa rehtorin kanssa, että kun muut luokalla menevät oheisharjoituksiin ja jäille tiistaisin, niin käyn kello 8–12 ajamassa Jaaran tallilla neljä tuntia kaverina hevosia. Sieltä ehdin 12.15 sitten oppitunneille”, Ek selvittää..Oppia monesta paikastaKoulussa ysiluokkalaisella menee hyvin, mutta ajatukset harhailevat aina välillä ravihommissa. Sitä puolta on päästy muutamaan otteeseen toteuttamaan oikein huolella..”Heli Alajärvi ja Per Lundqvist ostivat minulle rippilahjaksi reissun Sundsvall Open Trotiin. Siihen kuului kahden päivän tutustuminen Daniel Wäjersternin valmennustoimintaan. Pääsin ajamaan pariksi päiväksi hevosia. Oppia olen saanut myös Ojanperän tallilla Pihtiputaalla, jossa olen käynyt muutaman kerran. Olen näistä mahdollisuuksista tosi kiitollinen.”.Paljon motivaatiosta kertoo sekin, että omat rahat sijoitetaan jo yläasteella raviurheiluun..”Lahjaksi saaduilla rippirahoilla luokkakaverit ostavat luistimia ja muita pelivälineitä, mutta itse olen laittanut uutta ajopukua ja kypärää”, Ek nauraa..Myös koulussa on löytynyt ymmärrystä pojan kiinnostuksen suhteen niissä muutamissa tilanteissa, joissa sitä on tarvittu..”Olen kiitollinen koululle, että siellä suhtaudutaan poissaoloihin avomielisesti, jos pitää päästä raveihin.”.Sundsvallin reissun jälkeen piti alkaa miettimään, miten saisi ysiluokalla sauman livahtaa ravitallille. Ek täräytti hihasta sellaisen työharjoittelupaikan, joka muilta ikätovereilta jäisi hakematta. .”Olin syksyllä tet-harjoittelussa Tapio Perttusella. En tuntenut häntä yhtään ennestään, mutta ajattelin, että kokeillaan kuitenkin kysyä tet-paikkaa, kun kävin ajamassa poni-Kriteriumissa Tampereella. Ohjastajien pukukopissa kysyin asiaa Tapsalta, ja hän näytti vihreää valoa. Suvin (Perttunen) kanssa hoidettiin käytännön asiat kuntoon.”.Äidille oli poikaa jännittävämpi paikka, kun Tatu suuntasi yksin kohti Orimattilaa. Kun joku asia kiinnostaa, niin silloin sitä kohti on mentävä, jos ei halua harmitella jälkikäteen..Reissua ei ole pojan tarvinnut katua. Ek pyrkii imemään kaiken tiedon lajista ja sen eri vivahteista. Hän pääsi suoraa mestarin oppiin..”Perttusella oli kivaa, ja pääsi näkemään taas erilaista treeniä. Siellä hevoset saivat latua, tallilla oli tekemisen meninki. Kaikki Perttuset olivat minua kohtaan mukavia. Tet-lappua en muistanut ottaa Orimattilaan mukaan, mutta olin suulliseen palautteeseen tosi tyytyväinen. Olihan se jännä käydä yksin reissussa”, Ek myöntää..”Pakko sanoa, että nykyään arki pyörii aika lailla Hippoksen kilpailukalenterin ympärillä. Kun kaksi vuotta sitten palasin lajin pariin, niin melkein joka päivä hevoset ovat tavalla tai toisella elämässä mukana.”.Korttikurssille menossaTuleva vuosi antaa nuorelle miehelle aivan uusia mahdollisuuksia. Opiskelupaikkaa hän ei ole vielä yläasteen jälkeen päättänyt, mutta sen lisäksi vuosi 2024 tuo toisenkin muutoksen, jota voi jo nyt makustella..”Kesän lopussa konkretisoitui, että uran ensimmäinen startti lähestyy. Vuoden alusta pääsen osallistumaan korttikurssille, kun sellainen vain jossain sopivassa paikassa järjestetään. Sitten kun tulee 16 vuotta täyteen 16. heinäkuuta, on se ensimmäinen mahdollinen päivä ajaa kilpaa.”.Jos arvata pitää, niin kovin kauaksi tuosta päivästä ei uran avausstartti mene. Sen verran asia on ollut jo mielessä..”Olen nähnyt viisi kertaa saman unen urani ensimmäisestä startista. Siinä on kaksi variaatiota. Ensimmäisessä pääsen kolmosradalta hakemaan kärkipaikan, ja vetämään keulassa. Toisessa vaihtoehdossa saan vitosnumerolla paikan toisesta ulkoa. Siitä pääsen kääntämään 350 ennen maalia kiriin ja vedän hevoselta laput. Sanotaanko, että lopputulos ei ole ihan varma, mutta siinä toton nurkilla pyöritään”, Ek nauraa..”Olen tuota synttäripäivää pari vuotta nyt odottanut, ja siitä on tullut vähän pakkomielle. Pitkästä kammasta otetaan aina lasketaan päiviä pois, 231, 230, 229 ja niin edelleen. Nyt päivä lähestyy, mutta aika kauan joutuu vielä odottamaan.” .Päivitetty 13.12. kello 22.15: Poistettu ylimääräinen tekstilohko, vaihdettu faktalaatikon ja kuvan paikkaa tekstissä sekä lisätty väliotsikoita.
Ei paineita. Näin ajatteli Tatu Ek siihen saakka, kun ponilähtöjä oli takana 40, eikä tilille ollut tullut vielä ainuttakaan ykkössijaa. Moni yläasteikäinen poika olisi vaihtanut lennosta lajia..”Vuosi 2021 meni ilman menestyspaineita, kun sitä odotti aina vain seuraavia kilpailuja. Ehkä silloin vuoden 2022 kesällä sitä ensimmäisen kerran mietti vähän, että saisi kohta jo se nappionnistuminen tulla”, Ek muistelee..Samaan aikaan hänen äitinsä Marjo Ek odotti kauhulla, milloin poika alkaa vaatimaan talliin kilpailukykyisempää ponia, jolla olisi mahdollista voittaa lähtöjä. Ylimääräistä ponirahaa ei ollut, joten tuolloin 14-vuotias nestori Leijonamielen Leo olisi joka tapauksessa jatkanut samanikäisen Tatun treenikaverina..Kauaa pojan ei tarvinnut enää odottaa. Sinnikkyys palkittiin ja pattitilanne laukesi, kun 52. kilpailu rikkoi vihdoin kuparisen. Päivämäärä 10.10.2022 oli juhlapäivä. Leijonamielen Leo kirmasi Rovaniemellä koko matkan johdon jälkeen ykköseksi..”Leijonamielen Leo, aja-komennosta alkaen, ja Tatu Ek ottaa uransa ensimmäisen voiton”, kaikui Antti Pylkkäsen hehkuttamana Mäntyvaaran maisemissa..Tatu Ek15-vuotias koululainen OulustaEnsimmäiset 51 ponilähtöä ilman ykkössijaaSeuraavat 58 starttia toivat 15 napakymppiäPäässyt jo ysiluokalla huippuvalmentajien oppiin.Leo syttynyt loistoonsaReilu vuosi on kulunut, ja asetelma ponilähdöissä on muuttunut päälaelleen. Marraskuussa Tatu Ek voitti kaikki neljä järjestettyä ponilähtöä Rovaniemellä. Päättyvän vuoden tilasto näyttää muutenkin ”hieman” erilaiselta. Takana on 54 starttia totosijoin 15-9-11. Leijonamielen Leo on 15-vuotiaana syttynyt loistoonsa ja voittanut kauden aikana kahdeksan kertaa. Jokimäen Ilona on tuonut Ekille kuusi tolppaa ja Aarteen Hosuli yhden..On suorastaan pakko tutustua tähän sankariin tarkemmin. Tatun ukki ja mummu, Paavo ja Mirja Komulainen touhuavat edelleen Muhoksella ravureiden kanssa. Äiti, Marjo Ek, on voittanut ravilähdön 18 kertaa, pääosa ykkösistä on tullut montéssa. Iskä ja pikkusisko elävät hekin täysillä Tatun raviharrastuksen tukena..Tatu muistelee, että heti kun hän oppi kävelemään, hevoset olivat olennainen osa elämää..”Silloin ihan pienestä aina seitsemänvuotiaaksi saakka olin muka tekemässä ukin, mummin tai äidin kanssa tallihommia. Sitten iski paha hevosallergia, ja jouduin useamman kerran käymään Oysin päivystyksessä, kun meni henget tukkoon. Kuvioihin tulivat urheilu- ja pallopelit, ja hevoset jäivät taka-alalle.”.Meni viisi vuotta, kun Ek ajautui sattumalta takaisin raviurheilun pariin..”Se oli yksi päivä, kun vuonna 2020 meni hermot jalkapalloon, ja vähän vahingossa lähdin äidin kanssa raveihin. Siitä saakka hevoset ovat jääkiekon ohella kiinnostaneet tosi paljon.”.Se oli menoa. Ek ehti ajaa kymmenisen kertaa perheen omalla hevosella yksin, kun urheilunainen antoi nuorelle urheilumiehelle mahdollisuuden..”Janita Luttuselle iso kiitos, hän antoi tuosta vain mahdollisuuden ajaa heidän tallillaan täysin vieraita hevosia. Se oli kesä 2021”, Ek täsmentää..Jääkiekko jäiRatkaiseva muutos tapahtui viime keväänä, kun Ek ripusti luistimet naulaan..”Lopetin jääkiekon, koska homma alkoi mennä liian totiseksi. Oli neljät treenit Kärpissä, kahdet koulun kanssa ja vielä aina viikonloppuisin pelireissut. Se oli tosi rajua hommaa. Jos jätit torstain tai perjantain treenit väliin, istuit pelireissuilla vaihtopenkillä.”.”En vaihtanut jääkiekkoa raveihin, vaan olisin halunnut olla molemmissa mukana, mutta jääkiekossa kohtuudella.”.Tuolloin 14-vuotias Ek teki päätöksen, jota moni jahkailee eläkeikään saakka. Hän lähti sopimaan työpaikasta kesän ajaksi Mauri Jaaran tallille. Vastaus oli myönteinen..”Kun lopetin lätkän, päätin panostaa 110-prosenttisesti raviurheiluun. Olin käynyt muutaman kerran Ruukissa ajamassa Jaaran kaverina hevosia, ja pääsin sitten Äimärautiolle koko kesäksi ihan oikeisiin töihin. Kuusi viikkoa kävin Jaaran tallilla ajamassa hevosia niin, että aina kaksi viikkoa töitä ja viikko lomaa. Samalla pääsin useammin ravireissuille mukaan. Olin palosammuttimen kokoinen, kun Jaarasta tuli sellainen idolini. Silloin hän pärjäsi aina.”.Kesän jälkeen vauhti on vain kiihtynyt..”Syksyllä piti Kastellin koulun yläasteen urheilulinjalla tehdä samalla muutoksia aikatauluihin. Kävin sopimassa rehtorin kanssa, että kun muut luokalla menevät oheisharjoituksiin ja jäille tiistaisin, niin käyn kello 8–12 ajamassa Jaaran tallilla neljä tuntia kaverina hevosia. Sieltä ehdin 12.15 sitten oppitunneille”, Ek selvittää..Oppia monesta paikastaKoulussa ysiluokkalaisella menee hyvin, mutta ajatukset harhailevat aina välillä ravihommissa. Sitä puolta on päästy muutamaan otteeseen toteuttamaan oikein huolella..”Heli Alajärvi ja Per Lundqvist ostivat minulle rippilahjaksi reissun Sundsvall Open Trotiin. Siihen kuului kahden päivän tutustuminen Daniel Wäjersternin valmennustoimintaan. Pääsin ajamaan pariksi päiväksi hevosia. Oppia olen saanut myös Ojanperän tallilla Pihtiputaalla, jossa olen käynyt muutaman kerran. Olen näistä mahdollisuuksista tosi kiitollinen.”.Paljon motivaatiosta kertoo sekin, että omat rahat sijoitetaan jo yläasteella raviurheiluun..”Lahjaksi saaduilla rippirahoilla luokkakaverit ostavat luistimia ja muita pelivälineitä, mutta itse olen laittanut uutta ajopukua ja kypärää”, Ek nauraa..Myös koulussa on löytynyt ymmärrystä pojan kiinnostuksen suhteen niissä muutamissa tilanteissa, joissa sitä on tarvittu..”Olen kiitollinen koululle, että siellä suhtaudutaan poissaoloihin avomielisesti, jos pitää päästä raveihin.”.Sundsvallin reissun jälkeen piti alkaa miettimään, miten saisi ysiluokalla sauman livahtaa ravitallille. Ek täräytti hihasta sellaisen työharjoittelupaikan, joka muilta ikätovereilta jäisi hakematta. .”Olin syksyllä tet-harjoittelussa Tapio Perttusella. En tuntenut häntä yhtään ennestään, mutta ajattelin, että kokeillaan kuitenkin kysyä tet-paikkaa, kun kävin ajamassa poni-Kriteriumissa Tampereella. Ohjastajien pukukopissa kysyin asiaa Tapsalta, ja hän näytti vihreää valoa. Suvin (Perttunen) kanssa hoidettiin käytännön asiat kuntoon.”.Äidille oli poikaa jännittävämpi paikka, kun Tatu suuntasi yksin kohti Orimattilaa. Kun joku asia kiinnostaa, niin silloin sitä kohti on mentävä, jos ei halua harmitella jälkikäteen..Reissua ei ole pojan tarvinnut katua. Ek pyrkii imemään kaiken tiedon lajista ja sen eri vivahteista. Hän pääsi suoraa mestarin oppiin..”Perttusella oli kivaa, ja pääsi näkemään taas erilaista treeniä. Siellä hevoset saivat latua, tallilla oli tekemisen meninki. Kaikki Perttuset olivat minua kohtaan mukavia. Tet-lappua en muistanut ottaa Orimattilaan mukaan, mutta olin suulliseen palautteeseen tosi tyytyväinen. Olihan se jännä käydä yksin reissussa”, Ek myöntää..”Pakko sanoa, että nykyään arki pyörii aika lailla Hippoksen kilpailukalenterin ympärillä. Kun kaksi vuotta sitten palasin lajin pariin, niin melkein joka päivä hevoset ovat tavalla tai toisella elämässä mukana.”.Korttikurssille menossaTuleva vuosi antaa nuorelle miehelle aivan uusia mahdollisuuksia. Opiskelupaikkaa hän ei ole vielä yläasteen jälkeen päättänyt, mutta sen lisäksi vuosi 2024 tuo toisenkin muutoksen, jota voi jo nyt makustella..”Kesän lopussa konkretisoitui, että uran ensimmäinen startti lähestyy. Vuoden alusta pääsen osallistumaan korttikurssille, kun sellainen vain jossain sopivassa paikassa järjestetään. Sitten kun tulee 16 vuotta täyteen 16. heinäkuuta, on se ensimmäinen mahdollinen päivä ajaa kilpaa.”.Jos arvata pitää, niin kovin kauaksi tuosta päivästä ei uran avausstartti mene. Sen verran asia on ollut jo mielessä..”Olen nähnyt viisi kertaa saman unen urani ensimmäisestä startista. Siinä on kaksi variaatiota. Ensimmäisessä pääsen kolmosradalta hakemaan kärkipaikan, ja vetämään keulassa. Toisessa vaihtoehdossa saan vitosnumerolla paikan toisesta ulkoa. Siitä pääsen kääntämään 350 ennen maalia kiriin ja vedän hevoselta laput. Sanotaanko, että lopputulos ei ole ihan varma, mutta siinä toton nurkilla pyöritään”, Ek nauraa..”Olen tuota synttäripäivää pari vuotta nyt odottanut, ja siitä on tullut vähän pakkomielle. Pitkästä kammasta otetaan aina lasketaan päiviä pois, 231, 230, 229 ja niin edelleen. Nyt päivä lähestyy, mutta aika kauan joutuu vielä odottamaan.” .Päivitetty 13.12. kello 22.15: Poistettu ylimääräinen tekstilohko, vaihdettu faktalaatikon ja kuvan paikkaa tekstissä sekä lisätty väliotsikoita.