Kirkkonummen Masalassa pientä mutta laadukasta harrastetallia pitävä Jukka Mattila on virittänyt joukkueensa hienoon vireeseen, joka on oikeastaan kestänyt läpi vuoden. Lauantaina hän hakee Vermossa valmentajauransa suurinta voittoa, kun Tuurin Tuli kilpailee haastajadivisioonafinaalissa, jonka voittaja kuittaa kymppitonnin ensipalkinnon..Kuitenkin autolähtö ja noin iso palkinto. Tulin siihen lopputulokseen, että ajan itse oman mersuni metsään.Jukka Mattila hakee lauantaina valmentaja- ja ohjastajauransa suurinta voittoa.Mattila on viime aikoina paistatellut otsikoissa suomenhevosten kanssa, sillä hänen joukkueensa rakentuu tällä hetkellä Tuurin Tulen lisäksi hienosti menestyneestä Korven Liideristä ja 5-vuotiaasta costellolaisesta ruuna Lossipojasta, jonka Mattila omistaa yhdessä Suvi Ruposen kanssa.Suomenhevoset eivät ole kuitenkaan aina ollut ykkösjuttu Mattilaille, sillä nuorempana lämminveriset olivat hänelle huomattavasti tutumpia, vaikka hänen hevoskauppaa tehneellä isällään olikin molempia rotuja. Erityisen tutuiksi lämminveriravurit tulivat Mattilan työskennellessä Heikki Korvella.”Olin hänellä töissä Amerikassa, Orimattilassa ja Vermossa. Heikin kanssa pidämme edelleen yhteyttä. Vuodesta 1985 alkoi pitkäaikainen ystävyyssuhde”, Mattila toteaa.Pohjois-Amerikan reissusta hänelle jäi paljon hyviä muistoja.”Oli hienoja, hyviä hevosia paljon. Olihan siellä kiva treenata lämpimässä ja oppia tuli paljon, jos vain otti vastaan.”Myös Mattilan ainoa oma kasvatti, vuonna 1974 syntynyt ruuna Frans Tel oli lämminverinen. Kauppiashenkisyys lienee periytynyt isältä pojalle, sillä nykyään kuorma-auto- ja vaihtolavakauppaa tekevä Mattila myi kasvattinsa ennen kuin se ehti startatakaan.”Ostin seuraavan hevoseni 80-luvun vaihteessa. Se oli sellainen kuin Hela Song, jolla aloin itse ajamaan kilpaa. Sen jälkeen saattoi olla 10 tai jopa 15 vuotta taukoa, ettei ollut hevosia lainkaan”, Mattila muistelee.Hevoseton mies Mattila oli vuoteen vuoden 2001 loppupuolelle asti.”Tulin yhtenä iltana lumenajosta, mitä teimme siihen aikaan paljon. Tie oli sellainen tosi hyvännäköinen ja sanoin yhdelle kyydissäni olleelle hevosihmiselle, että olisipa mukava ajaa hevosella, kun on niin hyvä talvi. Seuraavana päivänä olin tehnyt kaupat, kun ostin puhelimitse Kontion Jormalta sellaisen hevosen kuin Rubert Pride. Siitä lähtien hevosia on ollut koko ajan 1–4.””Monta lämpöistä oli peräkanaa, sitten tuli Röhinä, ja suomenhevonen tuli uudestaan kuvioihin. Seuraava oli Korven Liideri, jonka jälkeen suomenhevosia on ollut useampia.”Mattilan oikea käsi hevoshommissa on kaikkien tallin hevosten hoitajana toimiva Pentti Hurskainen. Vuonna 1939 syntynyt helsinkiläinen on reissannut Mattilan kaverina raveissa jo toistakymmentä vuotta.”Hän on tärkeä lenkki hommassani. Hän on aina hiitillä mukana, aina auttamassa raveissa, kuten on myös lauantaina.”.Ravitekniikka ihastutti.Vajaat 20 000 euroa ennen tätä vuotta tienannut Tuurin Tuli siirtyi Mattilan omistukseen pari vuotta sitten ”sopivalla hinnalla”. ”Kun peilaa sen menestykseen. Kallishan se olisi ollut, jos se ei olisi mihinkään mennyt”, Mattila tarkentaa.”Menin varta vasten Jokimaalle (23.9.2021) katsomaan hevosta. Olin nähnyt sen edellisen Kouvolan startin ja kiinnitin huomiota sen ravitekniikkaan. Se laukkaili, mutta vauhtia tuli hyvin. Ulkoisesti se oli sopivan kokoinen ja kiltin näköinen. Mikään ei vastustanut kauppaa, joka syntyi lopulta muutama päivä Jokimaan startin jälkeen Suomisen Jussin tallilla.”Ennen kauppaa Tuurin Tuli oli laukannut jokaisessa uran neljässä startissaan. Hyppyjä tuli jatkossakin, mutta nyt ne alkavat olla unholaan jääneitä. Mattilan mukaan syy alku-uran laukkoihin löytyi kokemattomuudesta.”Kummallakin, vaikka en olekaan enää nuori. Kumpikin oppi toisistaan paljon, sitten homma lähti luonaamaan.”.Taktiikka selvillä.Tänä vuonna 15 startistaan totosijat 3-4-2 kerännyt ja reilut 12 000 euroa tienannut ruuna palasi neljän viikon starttitauolta toissa viikolla Teivon raveissa. Startti vahvisti Tuurin Tulen olevan iskussa, sillä se heitti toiselta ilman vetoapua hyvän haasteen keulassa ravanneelle suosikille Vapasille, vaikka ei ohi päässytkään.Rekitreeniin luottava Mattila on itsekin ollut yllättynyt suojattinsa otteista. Mutta enää menestys ei yllätä, eikä tekisi niin lauantainakaan.”Hevosella on kaikki kunnossa. Kyllä se mun mielestä pystyy pärjäämään. Sen mukaan määräytyy taktiikkakin. Mutta tietysti se hämärtyy hyvin nopeasti auton takana. Katoksella se saattaa vielä tuntua ihan selkeältä, miten tämä kannattaa ajaa, mutta siinä vaiheessa, kun lippu lyödään alas, kyllä siinä musta aukko tulee, ja sitten sitä lähtee posottamaan. Niin minulla ainakin käy”, Mattila nauraa. ”Jos kaadutaan, kaadutaan saappaat jalassa. Tosissamme lähdemme tähän kisaan.”Kolmosradalta 2120 metrin kisaan starttaava Tuurin Tuli on Ohitellan jälkeen finaalin toiseksi eniten tienannut. Hyvä onni rata-arvonnassa tiesi sitä, että taktiikka lukittiin heti lähtölistojen julkaisun jälkeen. Eikä taktiikka liene yllätys edellisen sitaatin perusteella.”Aina kun on eturivi, minulla on vain yksi taktiikka: eteenpäin.”Mattila jatkaa itse suojattinsa rattailla, vaikka ammattikuskin hyödyntäminen oli pitkään harkinnassa.”Kuitenkin autolähtö ja noin iso palkinto. Tulin siihen lopputulokseen, että ajan itse oman mersuni metsään. Harvoin tällaisiin pääsee mukaan.”.Lähes virheetön hevonen.Lauantaina Mattilan ja Tuurin Tulen suunta on selvä heti auton irrottua, mutta kotimaisemissa suoritetuilla harjoituslenkeillä kaksikolla on välillä lieviä erimielisyyksiä reitistä.”Vaikka aina lähdemme lenkille tiettyyn suuntaan, Tuurin Tuli lähtee joka kerta eri suuntaan, talon pihaan tai jonnekin. Ja sama hetken kuluttua uudessa mutkassa. Se ei riitele tai mitään, mutta se vain haluaa eri suuntaan. Mutta tosi kiva hevonen se on ja ilmeikäs. Katoksilla se seisoo rauhassa ja katselee, se on hyvä ajaa, eikä tee virheitä. Melkeinpä ne virheet mitä tulee, tulee sieltä valjakon toisesta päästä.”Lauantain finaalilähtö saattaa hyvinkin olla 6-vuotiaan Tuurin Tulen kauden viimeinen startti.”Kelit vaikuttavat siihen paljon, koska kovat kelit rajoittavat treenaamista paljon. Omalla pellolla ja omalla tiellä ei saa paljoakaan ajettua, joten täytyy ajaa muiden teillä. Siksi treenipaikkojen pitäminen pehmeänä ei tahdo aina olla helppoa.”Mikäli talven treenijakso sujuu suunnitellusti, on mielenkiintoista nähdä, mihin Tuurin Tuli ensi vuonna yltää. Mattila uskoo, että korkealle.”Se on niin hyvä hevonen, hirmunopea, äärettömän hyvä juoksutekniikka, se myös pääsee kovaa. Siinä voisi olla pitkäksi aikaa hyvä hevonen, jos vain osaisi ja oivaltaisi viedä sitä oikein eteenpäin.”Mattilan saappaissa olisi helppo paukutella henkseleitä omilla valmennustaidoillaan, mutta kokenut hevosmies ei tällaiseen ryhdy. Päinvastoin. Hän jopa vähättelee omaa osuuttaan ja kiittelee tuurien olleen suotuisia, kun tallliin on osunut kyvykkäitä ravureita.”Mutta ainakaan en ole pilannut niitä.”.Tuurin TuliTuli-Viesker – Pintelin Suikku 25,7aly, Suikku6-vuotias suomenhevonen kilpailee lauantaina haastajadivisioonafinaalissa numerolla kolmeOmistaja ja valmentaja Jukka Mattila, kasvattaja Tuulia Metsälä47 starttia totosijoin 9-10-5, voittosumma 32 361 euroa.Raviraportti: Juoksunkulku oli tiedossa jo etukäteen - "Sataprosenttista työtä niin hevoselta kuin mieheltä"
Kirkkonummen Masalassa pientä mutta laadukasta harrastetallia pitävä Jukka Mattila on virittänyt joukkueensa hienoon vireeseen, joka on oikeastaan kestänyt läpi vuoden. Lauantaina hän hakee Vermossa valmentajauransa suurinta voittoa, kun Tuurin Tuli kilpailee haastajadivisioonafinaalissa, jonka voittaja kuittaa kymppitonnin ensipalkinnon..Kuitenkin autolähtö ja noin iso palkinto. Tulin siihen lopputulokseen, että ajan itse oman mersuni metsään.Jukka Mattila hakee lauantaina valmentaja- ja ohjastajauransa suurinta voittoa.Mattila on viime aikoina paistatellut otsikoissa suomenhevosten kanssa, sillä hänen joukkueensa rakentuu tällä hetkellä Tuurin Tulen lisäksi hienosti menestyneestä Korven Liideristä ja 5-vuotiaasta costellolaisesta ruuna Lossipojasta, jonka Mattila omistaa yhdessä Suvi Ruposen kanssa.Suomenhevoset eivät ole kuitenkaan aina ollut ykkösjuttu Mattilaille, sillä nuorempana lämminveriset olivat hänelle huomattavasti tutumpia, vaikka hänen hevoskauppaa tehneellä isällään olikin molempia rotuja. Erityisen tutuiksi lämminveriravurit tulivat Mattilan työskennellessä Heikki Korvella.”Olin hänellä töissä Amerikassa, Orimattilassa ja Vermossa. Heikin kanssa pidämme edelleen yhteyttä. Vuodesta 1985 alkoi pitkäaikainen ystävyyssuhde”, Mattila toteaa.Pohjois-Amerikan reissusta hänelle jäi paljon hyviä muistoja.”Oli hienoja, hyviä hevosia paljon. Olihan siellä kiva treenata lämpimässä ja oppia tuli paljon, jos vain otti vastaan.”Myös Mattilan ainoa oma kasvatti, vuonna 1974 syntynyt ruuna Frans Tel oli lämminverinen. Kauppiashenkisyys lienee periytynyt isältä pojalle, sillä nykyään kuorma-auto- ja vaihtolavakauppaa tekevä Mattila myi kasvattinsa ennen kuin se ehti startatakaan.”Ostin seuraavan hevoseni 80-luvun vaihteessa. Se oli sellainen kuin Hela Song, jolla aloin itse ajamaan kilpaa. Sen jälkeen saattoi olla 10 tai jopa 15 vuotta taukoa, ettei ollut hevosia lainkaan”, Mattila muistelee.Hevoseton mies Mattila oli vuoteen vuoden 2001 loppupuolelle asti.”Tulin yhtenä iltana lumenajosta, mitä teimme siihen aikaan paljon. Tie oli sellainen tosi hyvännäköinen ja sanoin yhdelle kyydissäni olleelle hevosihmiselle, että olisipa mukava ajaa hevosella, kun on niin hyvä talvi. Seuraavana päivänä olin tehnyt kaupat, kun ostin puhelimitse Kontion Jormalta sellaisen hevosen kuin Rubert Pride. Siitä lähtien hevosia on ollut koko ajan 1–4.””Monta lämpöistä oli peräkanaa, sitten tuli Röhinä, ja suomenhevonen tuli uudestaan kuvioihin. Seuraava oli Korven Liideri, jonka jälkeen suomenhevosia on ollut useampia.”Mattilan oikea käsi hevoshommissa on kaikkien tallin hevosten hoitajana toimiva Pentti Hurskainen. Vuonna 1939 syntynyt helsinkiläinen on reissannut Mattilan kaverina raveissa jo toistakymmentä vuotta.”Hän on tärkeä lenkki hommassani. Hän on aina hiitillä mukana, aina auttamassa raveissa, kuten on myös lauantaina.”.Ravitekniikka ihastutti.Vajaat 20 000 euroa ennen tätä vuotta tienannut Tuurin Tuli siirtyi Mattilan omistukseen pari vuotta sitten ”sopivalla hinnalla”. ”Kun peilaa sen menestykseen. Kallishan se olisi ollut, jos se ei olisi mihinkään mennyt”, Mattila tarkentaa.”Menin varta vasten Jokimaalle (23.9.2021) katsomaan hevosta. Olin nähnyt sen edellisen Kouvolan startin ja kiinnitin huomiota sen ravitekniikkaan. Se laukkaili, mutta vauhtia tuli hyvin. Ulkoisesti se oli sopivan kokoinen ja kiltin näköinen. Mikään ei vastustanut kauppaa, joka syntyi lopulta muutama päivä Jokimaan startin jälkeen Suomisen Jussin tallilla.”Ennen kauppaa Tuurin Tuli oli laukannut jokaisessa uran neljässä startissaan. Hyppyjä tuli jatkossakin, mutta nyt ne alkavat olla unholaan jääneitä. Mattilan mukaan syy alku-uran laukkoihin löytyi kokemattomuudesta.”Kummallakin, vaikka en olekaan enää nuori. Kumpikin oppi toisistaan paljon, sitten homma lähti luonaamaan.”.Taktiikka selvillä.Tänä vuonna 15 startistaan totosijat 3-4-2 kerännyt ja reilut 12 000 euroa tienannut ruuna palasi neljän viikon starttitauolta toissa viikolla Teivon raveissa. Startti vahvisti Tuurin Tulen olevan iskussa, sillä se heitti toiselta ilman vetoapua hyvän haasteen keulassa ravanneelle suosikille Vapasille, vaikka ei ohi päässytkään.Rekitreeniin luottava Mattila on itsekin ollut yllättynyt suojattinsa otteista. Mutta enää menestys ei yllätä, eikä tekisi niin lauantainakaan.”Hevosella on kaikki kunnossa. Kyllä se mun mielestä pystyy pärjäämään. Sen mukaan määräytyy taktiikkakin. Mutta tietysti se hämärtyy hyvin nopeasti auton takana. Katoksella se saattaa vielä tuntua ihan selkeältä, miten tämä kannattaa ajaa, mutta siinä vaiheessa, kun lippu lyödään alas, kyllä siinä musta aukko tulee, ja sitten sitä lähtee posottamaan. Niin minulla ainakin käy”, Mattila nauraa. ”Jos kaadutaan, kaadutaan saappaat jalassa. Tosissamme lähdemme tähän kisaan.”Kolmosradalta 2120 metrin kisaan starttaava Tuurin Tuli on Ohitellan jälkeen finaalin toiseksi eniten tienannut. Hyvä onni rata-arvonnassa tiesi sitä, että taktiikka lukittiin heti lähtölistojen julkaisun jälkeen. Eikä taktiikka liene yllätys edellisen sitaatin perusteella.”Aina kun on eturivi, minulla on vain yksi taktiikka: eteenpäin.”Mattila jatkaa itse suojattinsa rattailla, vaikka ammattikuskin hyödyntäminen oli pitkään harkinnassa.”Kuitenkin autolähtö ja noin iso palkinto. Tulin siihen lopputulokseen, että ajan itse oman mersuni metsään. Harvoin tällaisiin pääsee mukaan.”.Lähes virheetön hevonen.Lauantaina Mattilan ja Tuurin Tulen suunta on selvä heti auton irrottua, mutta kotimaisemissa suoritetuilla harjoituslenkeillä kaksikolla on välillä lieviä erimielisyyksiä reitistä.”Vaikka aina lähdemme lenkille tiettyyn suuntaan, Tuurin Tuli lähtee joka kerta eri suuntaan, talon pihaan tai jonnekin. Ja sama hetken kuluttua uudessa mutkassa. Se ei riitele tai mitään, mutta se vain haluaa eri suuntaan. Mutta tosi kiva hevonen se on ja ilmeikäs. Katoksilla se seisoo rauhassa ja katselee, se on hyvä ajaa, eikä tee virheitä. Melkeinpä ne virheet mitä tulee, tulee sieltä valjakon toisesta päästä.”Lauantain finaalilähtö saattaa hyvinkin olla 6-vuotiaan Tuurin Tulen kauden viimeinen startti.”Kelit vaikuttavat siihen paljon, koska kovat kelit rajoittavat treenaamista paljon. Omalla pellolla ja omalla tiellä ei saa paljoakaan ajettua, joten täytyy ajaa muiden teillä. Siksi treenipaikkojen pitäminen pehmeänä ei tahdo aina olla helppoa.”Mikäli talven treenijakso sujuu suunnitellusti, on mielenkiintoista nähdä, mihin Tuurin Tuli ensi vuonna yltää. Mattila uskoo, että korkealle.”Se on niin hyvä hevonen, hirmunopea, äärettömän hyvä juoksutekniikka, se myös pääsee kovaa. Siinä voisi olla pitkäksi aikaa hyvä hevonen, jos vain osaisi ja oivaltaisi viedä sitä oikein eteenpäin.”Mattilan saappaissa olisi helppo paukutella henkseleitä omilla valmennustaidoillaan, mutta kokenut hevosmies ei tällaiseen ryhdy. Päinvastoin. Hän jopa vähättelee omaa osuuttaan ja kiittelee tuurien olleen suotuisia, kun tallliin on osunut kyvykkäitä ravureita.”Mutta ainakaan en ole pilannut niitä.”.Tuurin TuliTuli-Viesker – Pintelin Suikku 25,7aly, Suikku6-vuotias suomenhevonen kilpailee lauantaina haastajadivisioonafinaalissa numerolla kolmeOmistaja ja valmentaja Jukka Mattila, kasvattaja Tuulia Metsälä47 starttia totosijoin 9-10-5, voittosumma 32 361 euroa.Raviraportti: Juoksunkulku oli tiedossa jo etukäteen - "Sataprosenttista työtä niin hevoselta kuin mieheltä"