Valoa seuraten – Issakan Valon kasvattaja on kova suomenhevos- ja jääkiekkomies

Kovaa vauhtia kohti suomenhevoshuippua ravaava Issakan Valo tienasi viime vuonna reilusti yli 40 000 euroa ja oli vakiomenestyjä 75-tasollakin. Nykyään hevonen on valmentaja Leo Mönttisen omistuksessa, mutta minkälainen on Issakan Valon kasvattaneen Talli Issakan tarina?.Siihen parhaiten osaa vastata Imatralla koko ikänsä asunut Jouni Hallikas, mies kasvattajatallin takaa..Juuret juontuvat 90-luvulle. Maatalon isäntänä Rauno Hallikkaalla, Jounin isoisällä, oli monen aikalaisensa tapaan läheinen suhde hevosiin..”Hän ajoi rahtia, kuten varmaan kaikki sen ajan maatilan isännät. Hänelle hevonen on aina ollut tärkeä”, Hallikas kertoo..90-luvulla hevosten merkitys maatilan töissä oli vähentynyt, mutta Rauno Hallikkaan kiintymys ja kiinnostus niihin ei. Hän päätti hankkia suomenhevostamman, jolla pääsisi harrastamaan raviurheilua. Vuonna 1995 kaupat tehtiin 9-vuotiaasta Hipakasta. Sen menestys kilparadoilla jäi vaatimattomaksi, mutta Rauno Hallikas halusi astuttaa tamman. Oriksi valikoitui Rikhart, ja seuraavana vuonna syntyi hänen ensimmäinen kasvattinsa: Rikun Tyttö. Kaikkiaan Hipakka teki viimeisimmälle omistajalleen kolme tammavarsaa, joista menestynein on vuonna 1997 syntynyt Aatamin Tähti. Se kilpaili peräti 205 kertaa totosijoin 16-17-24. Voittosummakin nousi reiluun 56 000 euroon. Kolmas Hipakan jälkeläinen on Hiparilla...Omia kasvatteja alettiin treenaamaan kotitilalla, ja Rauno Hallikkaan laitellessa suomenhevostammoja, kiinnostui raviurheilusta myös nuori Jouni Hallikas. .”Kyllä se kiinnostus syttyi heti, kun tuli ensimmäiset varsat, ja rupesimme Aatamin Tähteä ja Rikun Tyttöä treenaamaan. Olen aina ollut ankaran kilpailuhenkinen ja harrastanut urheilulajeja laidasta laitaan. Heti se sytytti, että näillä pitäisi päästä ajamaan kilpaa. Ja tietysti vanhempieni kanssa on käyty ihan pienestä saakka Lappeenrannan raveissa”, Hallikas muistelee..90-luvun lopulla Jouni Hallikas lähti armeijaan. Sieltä palattuaan hän otti vastuun sukunsa tilasta. Samalla hän otti enemmän vastuuta myös hevostoiminnasta. Aina A-junioreihin asti jatkunut jääkiekkoharrastus sai jäädä, kun kotitilan työt haukkasivat valtaosan ajasta. ”Nykyisin teen hevostiloille heinää, se on selvä ykkösjuttu. Vähän tietenkin viljaa siinä pyöritellään, että saadaan aina uusia nurmia ja kierrätetään niitä. Vähän syysviljoja, lähinnä kauraa kevätviljasta.”.Tilan omat kasvatit tarjosivat mainion mahdollisuuden kilpailuvietin ruokkimiseen. Ja kun menestystäkin tuli, roihahti kipinä täyteen liekkiin..”Siinä oli hyviä tammoja, jotka olivat ihan kuningatarkilvan kynnyksellä. Varmaan tänä päivänä pääsisimme kuningatarkilpaan, jos saisi samat tammat treeniin. Mutta silloin sattui olemaan tosi hyvä taso tammoissa.”.Kilpailemisesta kasvattamiseen.2000-luvun puolivälissä Hallikas valmensi hevosia jo käytännössä ammattimaisesti. Tallissa oli kaikkiaan noin 15 hevosta, pääasiassa nuoria suomenhevosia. Opetukseen tuli mukava määrä muiden omistamia hevosia, mutta papan suomenhevostammojen kilpaura alkoi lähestyä loppuaan. Jouni Hallikas ei alkuun ollut erityisen innokas astuttamaan niitä kilpauran jälkeen, mutta lopulta hänen päänsä kääntyi..”Itselle se kasvattaminen ei oikein koskaan ollut se juttu, vaan kilpaileminen. Rouva rupesi kuitenkin puhumaan, että astutetaan ja teetetään varsoja. Ideana oli, että laitetaan ne sitten myyntiin, ettei niitä jäisi kotiin.”.Niinpä tilalle alkoi syntymään Issakan-etuliitettä kantavia hevosia. Ensimmäinen kasvatti Issakan Taika syntyi vuonna 2005. Sen jälkeen niitä syntyi lähes vuosittain aina vuoteen 2015 saakka. Silloin maailmaan putkahti Talli Issakan 22. kasvatti: Issakan Valo. Seuraavana vuonna Issakan Valolle syntyi vielä pikkusisko Tas Onnekkaasta. Nimekseen Issakan Pimpo saanut tamma oli Issakka Tallin ja Maisa Hautalan yhteinen kasvatti. Mutta sen jälkeen Issakka Tallille ei ole kasvatteja syntynyt..”Kyllähän ne kaupaksi menivät, mutta tappiollista se oli. Ei niistä oikein tahtonut saada minkäänlaista hintaa. Se ei ainakaan siihen aikaan ollut paras yhdistelmä, että itse treenasi varsoja ja yritti myös myydä niitä. Yleensä aina ensimmäinen kysymys oli, että mikä vika tässä on, kun et itse pidä. Kaupankäynti ei ollut kauhean helppoa”, Hallikas perustelee kasvatustoiminnan lopettamista..”Varsalle tulee aika paljon kuluja ennen kuin se on myynti-ikäinen. Ja etenkin suomenhevosvarsan kanssa, jos sen myy puolitoistavuotiaana, saati sitten kesällisenä varsana, tie on aika pitkä myös ostajalle. Kasvatustoiminnan kannattavuus on varmaan sellainen ikuisuuskysymys. Siitä on keskusteltu samalla tavalla ainakin niin kauan kuin itse olen ollut ravihommissa. Siihen on vaikea keksiä sopivaa lääkettä.”.Suuri merkitys oli myös sillä, että ensimmäiset kasvatit jättäneet tammat alkoivat ikääntyä, ja kun varsat oli suurelta osin myyty, ei suvuille ollut jatkajaa..Samaan aikaan kasvatustoiminnan kanssa alkoi hiipua myös aktiivinen valmennustoiminta..”Pikkuhiljaa määrä rupesi vähenemään ja ehkä innostuskin vähän laski. Etenkin kun ei ollut enää työntekijää, en ottanut enää varsoja edes opetukseen. Otin vain aikuisia hevosia, joita oli muutama.”.Kiinnostus raviurheiluun ei kuitenkaan sammunut, vaikka viimeinenkin valmennettava lähti tilalta vuonna 2021..”Joskus on heikkoina hetkinä tullut tutkittua, missä tämän sukuisia tammoja on, jos niitä olisi myytävänä. Jollain tavalla se kiehtoisi jatkaa tuota sukua. Sen verta tässä pääsee seuraamaan, että tässä on Aatamin Tähden ensimmäisestä varsasta camrilainen 3-vuotias. Se asustaa siinä meillä. Auttelin sen opetuksessa, mutta omistaja itse treenaa sitä. Sen verran sitä sukua vielä tässä talossa pyörii, vaikkei omistuksessa olekaan.”.Kasvattien edesottamuksia seurataan tietysti tarkasti. Hallikas sanoo, ettei yksikään Issakan Valon startti ole jäänyt näkemättä. Jokainen kisa on nähty paikan päällä, suorana televisiosta, tai viimeistään videokirjastosta. Ja tietysti oriin otteet ovat herättäneet mielihyvää kasvattajassa..”Silloin, kun se myytiin, sen ostaneet ihmiset toivat aina meille kesäksi orivarsoja, minkä jälkeen ne vielä opetettiin. Muistan, kun Issakan Valo tuli takaisin seuraavana keväänä ja oli kesän orivarsojen kanssa laitumella. Kesän jälkeen opetin sen ja ajelin vähän hölkkää. Jo silloin tuntui, että tässä hevosessa on jotain erikoista, sillä oli niin hyvät askeleet. Sillä on ollut vain pieniä ongelmia ravin kanssa, mutta nyt se näyttää menevän aika hyvännäköisesti. Toivottavasti jatkaa samaa malliin. Mukavaltahan se tuntuu, kun se noin hyvin pärjää.”.Ainakin itsestä tuntui, että suomenhevosille piti aina keksiä erilaisia juttuja ja jippoja, että ne sai menemään.Jouni Hallikas näkee suomenhevosten olevan lämminverisiä persoonallisempia.Persoonallinen suomenhevonen.Hallikas tunnustautuu suomenhevosmieheksi. Usein puhutaan, että lämminveriset ovat nykyään juoksijoita jo syntyessään. Mutta on siinä toinenkin puoli, sanoo Hallikas..”Jollain tavalla tuntui, että suomenhevosiin pystyi enemmän vaikuttamaan reenipuolella, vaikka se voi olla vain tuntumaa. Mitä lämminverisiä oli, niin ne tuntuivat olevan sellaisia kuin oli. Suomenhevonen on enemmän sellainen persoona, että yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle. Niitä ei ehkä voi niin robottimaisesti treenata”, Hallikas miettii. ”Ainakin itsestä tuntui, että suomenhevosille piti aina keksiä erilaisia juttuja ja jippoja, että ne sai menemään. Ja kun sattuu hyvä suomenhevonen, sillä saa yleensä pitkään ajella kilpaa.”.Suomenhevosmiehenä Hallikkaalla on se sama unelma kuin muillakin kansallisrodun ihailijoilla: Kuninkuusravit. Issakan Valo on vasta 9-vuotias, joten sen jatkaessa kehitystään, ei ole aivan utopistinen ajatus, että se toteuttaisi kasvattajansa unelman. Kerran se on ollut jo lähellä toteutua. Aatamin Tähti oli vuoden 2008 kuningatarkilvassa ensimmäinen varahevonen. .Hallikkaan kotiradalla Lappeenrannassa ravataan Kuninkuusravit vuonna 2027. Ja tietysti Hallikas näkisi mielellään kasvattinsa kotiradan kuninkuuskilvassa. ”Tuo sukukin on sellaista, että siellä ei ole koskaan ollut mitään junioritähtiä, vaan ne aina parantavat iän myötä. Emäkin paransi joka vuosi. Jotenkin Issakan Valossa on sellaiset elkeet, että uskon sen vielä parantavan”, Hallikas toivoo..”Uskon, että tuolle hevoselle se kilpailu sopisi, kunhan saa vielä vähän vauhtia lisää. Se on jaksava ja rehti menemään. Ei tarvitsisi olla pelkkänä turistina mukana.”.Talli IssakkaNimen taakse kätkeytyy 43-vuotias Jouni HallikasKasvatit tunnetaan Issakan-etuliitteestäKaikkiaan 22 kasvattia, joista menestynein on Issakan Valo

Valoa seuraten – Issakan Valon kasvattaja on kova suomenhevos- ja jääkiekkomies

Aiheeseen liittyvää