Hevosurheilu uutisoi elokuussa, että Jonna Irri muuttaa lokakuun aikana toimintansa Tukholman seudulta pohjoiseen ja aloittaa Uumajassa 1. marraskuuta.Irri arvioi, että Uumajassa on hyvät treenipaikat, eikä menestys tule jäämään ainakaan siitä kiinni. Uumajan ravirata laittaa paikkoja kuntoon, ja muun muassa uudistaa tarhoja Irrille. Rata onkin hyvin innoissaan saadessaan uuden valmentajan sinne.”Toivomme, että Uumajaan muutto lisäisi kysyntää, kokeilla kilpailemista Ruotsin puolella sekä mahdollisesti toisi myös ruotsalaisia hevosenomistajia. Toivomme myös saavamme kylmäverisiä treeniin, sillä kaksivuotias Wera tarvitsisi treenikaverin”, Irri sanoo.Jonna Irri kertoo miettineensä Taneli Säteen kanssa paljon myös Suomeen palaamista. Uutiset kotimaisen raviurheilun taloustilanteen kehityksestä kuitenkin jarruttavat paluuta.”Me olemme suomalaisia, ja Suomi on meille kotimaa, eikä ole aina niin helppo asua ulkomailla. Kilpailijoilla voi olla miljoonabudjetit käytössään, minkä takia yritystoiminnan ylläpitäminen ei ole ulkomailla senkään suhteen ihan helppoa.”Joulukuun alussa tulee kuluneeksi jo neljä vuotta, kun he ovat Säteen kanssa pitäneet tallia Ruotsissa. Ammattivalmentajana Irri aloitti puoli vuotta aiemmin.”Olen sitä monelle sanonutkin, kuinka hankalaa on ollut laittaa yritystoiminta käytännössä pystyyn Ruotsissa. Siihen liittyy niin monenlaista muuttujaa.”.Ajatus ammattimaisesta toiminnasta syntyi, kun Irri oli ollut edellisen talven Ranskassa Björn Goopin tallilla Majestic Manin kanssa. Sieltä palattuaan Irri ajatteli, että sen tuomaa menestystä pitää ruveta käyttämään hyväksi, ja samaan aikaan hevosia alettiin tarjota valmennukseen.Samoihin aikoihin myös veli Joni-Petteri Irri aloitteli omaa valmennustoimintaansa Suomessa, ja sen myötä Jonnalle kehittyi myös ajatus oman toiminnan alullepanemiseen. Aiemmin he olivat tehneet paljon porukalla, mutta siinä kohtaa se ei enää ollut realistinen vaihtoehto.Irrin kotipaikalla ei myöskään ollut tilaa kaikille, ja Jonnan alkuperäinen tarkoitus olikin olla Ruotsissa vain ensimmäinen talvi.”Meidän piti ensimmäisen talven jälkeen silloin keväällä miettiä, mitä tehdään. Päätimme kuitenkin jäädä Ruotsiin, sillä Suomessa olisi pitänyt investoida isosti, emmekä löytäneet muuta ratkaisua”, Irri kertoo.Irrin hevoset kilpailevat paljon sekä Suomessa että Ruotsissa, ja se on ollut ihan tarkoituskin. Tosin kääntöpuolena on ollut ajoittain raskasta Irrille ja Säteelle mennä koko ajan edestakaisin maiden välillä. Järjestely vaatii heiltä paljon, eikä heidän tarvitse hirveästi lomia pitää kesällä. He ovat kuitenkin saaneet paljon apua perheiltään ja ystäviltään, ja homma on saatu toimivaksi.”Iso kiitos siitä kaikille, ketkä ovat auttaneet meitä näissä järjestelyissä. Ilman apua tämä ei olisi mahdollista”, Irri kiittelee.Tänä kesänä Irriä on kuitenkin harmittanut, kun hevoset Suomessa ovat sairastelleet eivätkä he ole päässeet kilpailemaan toivotulla tavalla.”Tämä kesä meni vähän vihkoon sen suhteen, mutta osittain se kuuluu myös lajiin. Määräänsä enempää emme edes pysty siihen vaikuttamaan”, Irri harmittelee..Valmennusfilosofian suurimmaksi vaikuttajakseen Jonna Irri nimeää äitinsä Tuija Irrin. Oppeja on ammennettu myös muun muassa Pekka Korvelta ja Markku Niemiseltä. Irri ja Säde keskustelevat paljon keskenään ja pohtivat asioita yhdessä.”Minulla on ollut jo hyvin nuoresta asti vahva ajatus omaan tekemiseen, ja siihen on vuosien saatossa oppinut luottamaan”, Irri kertoo.Perusajatus Irrin valmennuksessa on, että nuorten hevosten pitää saada kilometrejä ja toistot ovat tärkeitä. Välillä nuoria hevosia pitää puskea äärirajoille, jotta ne voivat kehittyä. Irri painottaa sitä, kun hevosia treenataan, niitä treenataan kunnolla. Muuten hevoset saavat olla paljon ulkona ja viettää hevosen elämää.”Meillä keskitytään siihen, että hevoset voivat hyvin, mahat ovat kunnossa, hevoset ovat hyvässä karvassa ja saavat olla muiden kanssa ulkona. Kyllä meillä myös kääritään jalkoja ja muuta, mutta se ei välttämättä ole kuitenkaan se kaikista tärkein juttu ainakaan meillä”, Irri kertoo.Myös ajatusmalli hevosten opettamisesta ja muusta on muuttunut vuosien saatossa. ”Kun on päässyt tekemään itse alusta saakka, omilla systeemeillä niin kuin itse haluaa, on lopputulos ollut itselle miellyttävä.”Valmennuspaikat Julmyrassa ovat hyvin monipuoliset, ja valmentajilla on mahdollisuudet valmentaa hevosia juuri omien mieltymyksien mukaan. Siinä piilee myös uhkakuva.”Fakta on se, että ei yksi valmentaja tarvitse tätä kaikkea, mitä täällä on. Metsälenkki ja hyvässä kunnossa oleva pehmeämpi suora ovat aivan riittävästi, eikä minun mielestäni tarvita muuta. Kun paikat ovat tällaiset, täällä ajaa helposti liikaa, ja ajatus pitää olla koko ajan, mitä tekee ja miten tekee”, Irri toteaa.Pehmeä suora on ollut Irrille mieleinen varsinkin kesäisin, sillä hevoset käyttävät siellä hyvin itseään, eivätkä ne vaivaannu siellä niin helposti, kun treenivauhdit pysyvät maltillisina. Myös radasta on ollut hyötyä.”Totta kai rata on siinä mielessä hyvä, että varsat ovat helpompi opettaa radalla ja pääsemme ajamaan ratahiittiä milloin vain. Tosin vastaavasti varsan voi opettaa melkein missä vain.”.Tulevana viikonloppuna Irrin tallista nähdään valmennettava Pilvenmäellä. Irrin valmentama Over My Shoulder kilpailee Forssan Tammavaltikassa perjantaina ja lauantaina. Perjantain mailin avausmatkalle tamma sai radan 8 ja lauantain pitkälle matkalle radan 2.”Olemme tulossa Forssaan hyvillä fiiliksillä. Tammalla on kaikki kunnossa, ja se on tuntunut treeneissä vielä tavallaan normaalia paremmalta. Pitkä matka on meille vahvuus, mutta mailille tuli vähän huono lähtöpaikka”, Irri arvioi.Lyhyen tähtäimen tavoitteekseen Irri nimeää Tammavaltikan voittamisen. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena olisi voittaa jokin ikäluokkakilpailu tai muu iso lähtö Suomessa tai Ruotsissa. Mahdollisuudet siihen on olemassa kummassakin maassa..Jonna Irri35-vuotias raviurheilun ammattilainenValmentajana tänä vuonna startteja 106 totosijoin 6-13-9 ja 878 979 kruunuaPitänyt tallia Taneli Säteen kanssa Julmyrassa neljä vuotta, 1.11. alkaen valmentaa Uumajassa.Kokemuksia kahdesta maastaJonna Irri näkee raviurheilun rutiinien olevan Suomessa ja Ruotsissa samanlaisia, mutta Ruotsissa toiminta on muuten ammattimaisempaa.Sekä Suomen että Ruotsin raviurheilu on tullut Irrille tutuksi, ja eroja ja yhtäläisyyksiä on havaittavissa. Ruotsissa resurssit ovat erilaiset, ja asiat toimivat siellä osittain siitä syystä eri tavalla. Ruotsissa hevosille on omat karsinat, ja pesupaikkoja on käytössä enemmän. Lisäksi jokaisella radalla on mahdollisuus pestä varusteet ja kärryt, ja monella radalla tähän on ihan erilliset paikat.”Välillä tuntuu, että Suomessa tehdään ihan perusasioita erikoisen vaikeasti. Välillä tuntuu, että maalaisjärjenkin käyttö olisi sallittua tai jopa toivottavaa”, Irri toteaa..”Myös kilvanajo on erilaista maiden välillä, ja esimerkiksi suosikkeja ei kunnioiteta Suomessa samalla tavalla kuin Ruotsissa. Onko se sitten hyvä vai huono asia, on vähän jokaisen oma mielipide.”Ruotsissa myös naisvalmentajia arvostetaan Irrin mukaan enemmän kuin Suomessa, tosin tämä on mennyt parempaan suuntaan vuosien aikana myös Suomessa. Tällä hetkellä naisvalmentajilla on vetovoimaa, ja he ovat pärjänneet hyvin.”Minulla kesti kauan aikaa, että pystyin aloittamaan oman valmennustoiminnan, koska ala on kuitenkin miesvaltainen. Äitini toimi pitkään valmentajana. Kotona aina tsempattiin tekemään mitä itse haluaa, ja tuki on ollut tärkeä tässä asiassa”, Irri kertoo..Suomalaisille hevosenomistajille Irri haluaa antaa miettimisen aihetta siinä, millaisilla hevosilla kokeiltaisiin kilpailemista Ruotsissa. Irri kokee, että kynnys yrittää Ruotsissa on liian iso, ja monesti hevoset tulevat sinne 50 000–70 000 euron voittosummalla.”Täällä pitäisi kokeilla hevosilla, joilla on alle 10 000 € rahaa, sillä suomalaisilla hevosilla on usein isompi rutiini lähdöistä. Jos hevoset menevät kengät jalassa 15–16 vauhteja, riittävät ne talvella myös Ruotsin puolella. Ruotsissa on mahdollista tienata myös muilla sijoilla kuin pelkällä voitolla”, Irri kertoo..Jonna Irrin talli vaihtaa maisemaa – ”Raha on samaa siellä pohjoisessa”
Hevosurheilu uutisoi elokuussa, että Jonna Irri muuttaa lokakuun aikana toimintansa Tukholman seudulta pohjoiseen ja aloittaa Uumajassa 1. marraskuuta.Irri arvioi, että Uumajassa on hyvät treenipaikat, eikä menestys tule jäämään ainakaan siitä kiinni. Uumajan ravirata laittaa paikkoja kuntoon, ja muun muassa uudistaa tarhoja Irrille. Rata onkin hyvin innoissaan saadessaan uuden valmentajan sinne.”Toivomme, että Uumajaan muutto lisäisi kysyntää, kokeilla kilpailemista Ruotsin puolella sekä mahdollisesti toisi myös ruotsalaisia hevosenomistajia. Toivomme myös saavamme kylmäverisiä treeniin, sillä kaksivuotias Wera tarvitsisi treenikaverin”, Irri sanoo.Jonna Irri kertoo miettineensä Taneli Säteen kanssa paljon myös Suomeen palaamista. Uutiset kotimaisen raviurheilun taloustilanteen kehityksestä kuitenkin jarruttavat paluuta.”Me olemme suomalaisia, ja Suomi on meille kotimaa, eikä ole aina niin helppo asua ulkomailla. Kilpailijoilla voi olla miljoonabudjetit käytössään, minkä takia yritystoiminnan ylläpitäminen ei ole ulkomailla senkään suhteen ihan helppoa.”Joulukuun alussa tulee kuluneeksi jo neljä vuotta, kun he ovat Säteen kanssa pitäneet tallia Ruotsissa. Ammattivalmentajana Irri aloitti puoli vuotta aiemmin.”Olen sitä monelle sanonutkin, kuinka hankalaa on ollut laittaa yritystoiminta käytännössä pystyyn Ruotsissa. Siihen liittyy niin monenlaista muuttujaa.”.Ajatus ammattimaisesta toiminnasta syntyi, kun Irri oli ollut edellisen talven Ranskassa Björn Goopin tallilla Majestic Manin kanssa. Sieltä palattuaan Irri ajatteli, että sen tuomaa menestystä pitää ruveta käyttämään hyväksi, ja samaan aikaan hevosia alettiin tarjota valmennukseen.Samoihin aikoihin myös veli Joni-Petteri Irri aloitteli omaa valmennustoimintaansa Suomessa, ja sen myötä Jonnalle kehittyi myös ajatus oman toiminnan alullepanemiseen. Aiemmin he olivat tehneet paljon porukalla, mutta siinä kohtaa se ei enää ollut realistinen vaihtoehto.Irrin kotipaikalla ei myöskään ollut tilaa kaikille, ja Jonnan alkuperäinen tarkoitus olikin olla Ruotsissa vain ensimmäinen talvi.”Meidän piti ensimmäisen talven jälkeen silloin keväällä miettiä, mitä tehdään. Päätimme kuitenkin jäädä Ruotsiin, sillä Suomessa olisi pitänyt investoida isosti, emmekä löytäneet muuta ratkaisua”, Irri kertoo.Irrin hevoset kilpailevat paljon sekä Suomessa että Ruotsissa, ja se on ollut ihan tarkoituskin. Tosin kääntöpuolena on ollut ajoittain raskasta Irrille ja Säteelle mennä koko ajan edestakaisin maiden välillä. Järjestely vaatii heiltä paljon, eikä heidän tarvitse hirveästi lomia pitää kesällä. He ovat kuitenkin saaneet paljon apua perheiltään ja ystäviltään, ja homma on saatu toimivaksi.”Iso kiitos siitä kaikille, ketkä ovat auttaneet meitä näissä järjestelyissä. Ilman apua tämä ei olisi mahdollista”, Irri kiittelee.Tänä kesänä Irriä on kuitenkin harmittanut, kun hevoset Suomessa ovat sairastelleet eivätkä he ole päässeet kilpailemaan toivotulla tavalla.”Tämä kesä meni vähän vihkoon sen suhteen, mutta osittain se kuuluu myös lajiin. Määräänsä enempää emme edes pysty siihen vaikuttamaan”, Irri harmittelee..Valmennusfilosofian suurimmaksi vaikuttajakseen Jonna Irri nimeää äitinsä Tuija Irrin. Oppeja on ammennettu myös muun muassa Pekka Korvelta ja Markku Niemiseltä. Irri ja Säde keskustelevat paljon keskenään ja pohtivat asioita yhdessä.”Minulla on ollut jo hyvin nuoresta asti vahva ajatus omaan tekemiseen, ja siihen on vuosien saatossa oppinut luottamaan”, Irri kertoo.Perusajatus Irrin valmennuksessa on, että nuorten hevosten pitää saada kilometrejä ja toistot ovat tärkeitä. Välillä nuoria hevosia pitää puskea äärirajoille, jotta ne voivat kehittyä. Irri painottaa sitä, kun hevosia treenataan, niitä treenataan kunnolla. Muuten hevoset saavat olla paljon ulkona ja viettää hevosen elämää.”Meillä keskitytään siihen, että hevoset voivat hyvin, mahat ovat kunnossa, hevoset ovat hyvässä karvassa ja saavat olla muiden kanssa ulkona. Kyllä meillä myös kääritään jalkoja ja muuta, mutta se ei välttämättä ole kuitenkaan se kaikista tärkein juttu ainakaan meillä”, Irri kertoo.Myös ajatusmalli hevosten opettamisesta ja muusta on muuttunut vuosien saatossa. ”Kun on päässyt tekemään itse alusta saakka, omilla systeemeillä niin kuin itse haluaa, on lopputulos ollut itselle miellyttävä.”Valmennuspaikat Julmyrassa ovat hyvin monipuoliset, ja valmentajilla on mahdollisuudet valmentaa hevosia juuri omien mieltymyksien mukaan. Siinä piilee myös uhkakuva.”Fakta on se, että ei yksi valmentaja tarvitse tätä kaikkea, mitä täällä on. Metsälenkki ja hyvässä kunnossa oleva pehmeämpi suora ovat aivan riittävästi, eikä minun mielestäni tarvita muuta. Kun paikat ovat tällaiset, täällä ajaa helposti liikaa, ja ajatus pitää olla koko ajan, mitä tekee ja miten tekee”, Irri toteaa.Pehmeä suora on ollut Irrille mieleinen varsinkin kesäisin, sillä hevoset käyttävät siellä hyvin itseään, eivätkä ne vaivaannu siellä niin helposti, kun treenivauhdit pysyvät maltillisina. Myös radasta on ollut hyötyä.”Totta kai rata on siinä mielessä hyvä, että varsat ovat helpompi opettaa radalla ja pääsemme ajamaan ratahiittiä milloin vain. Tosin vastaavasti varsan voi opettaa melkein missä vain.”.Tulevana viikonloppuna Irrin tallista nähdään valmennettava Pilvenmäellä. Irrin valmentama Over My Shoulder kilpailee Forssan Tammavaltikassa perjantaina ja lauantaina. Perjantain mailin avausmatkalle tamma sai radan 8 ja lauantain pitkälle matkalle radan 2.”Olemme tulossa Forssaan hyvillä fiiliksillä. Tammalla on kaikki kunnossa, ja se on tuntunut treeneissä vielä tavallaan normaalia paremmalta. Pitkä matka on meille vahvuus, mutta mailille tuli vähän huono lähtöpaikka”, Irri arvioi.Lyhyen tähtäimen tavoitteekseen Irri nimeää Tammavaltikan voittamisen. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena olisi voittaa jokin ikäluokkakilpailu tai muu iso lähtö Suomessa tai Ruotsissa. Mahdollisuudet siihen on olemassa kummassakin maassa..Jonna Irri35-vuotias raviurheilun ammattilainenValmentajana tänä vuonna startteja 106 totosijoin 6-13-9 ja 878 979 kruunuaPitänyt tallia Taneli Säteen kanssa Julmyrassa neljä vuotta, 1.11. alkaen valmentaa Uumajassa.Kokemuksia kahdesta maastaJonna Irri näkee raviurheilun rutiinien olevan Suomessa ja Ruotsissa samanlaisia, mutta Ruotsissa toiminta on muuten ammattimaisempaa.Sekä Suomen että Ruotsin raviurheilu on tullut Irrille tutuksi, ja eroja ja yhtäläisyyksiä on havaittavissa. Ruotsissa resurssit ovat erilaiset, ja asiat toimivat siellä osittain siitä syystä eri tavalla. Ruotsissa hevosille on omat karsinat, ja pesupaikkoja on käytössä enemmän. Lisäksi jokaisella radalla on mahdollisuus pestä varusteet ja kärryt, ja monella radalla tähän on ihan erilliset paikat.”Välillä tuntuu, että Suomessa tehdään ihan perusasioita erikoisen vaikeasti. Välillä tuntuu, että maalaisjärjenkin käyttö olisi sallittua tai jopa toivottavaa”, Irri toteaa..”Myös kilvanajo on erilaista maiden välillä, ja esimerkiksi suosikkeja ei kunnioiteta Suomessa samalla tavalla kuin Ruotsissa. Onko se sitten hyvä vai huono asia, on vähän jokaisen oma mielipide.”Ruotsissa myös naisvalmentajia arvostetaan Irrin mukaan enemmän kuin Suomessa, tosin tämä on mennyt parempaan suuntaan vuosien aikana myös Suomessa. Tällä hetkellä naisvalmentajilla on vetovoimaa, ja he ovat pärjänneet hyvin.”Minulla kesti kauan aikaa, että pystyin aloittamaan oman valmennustoiminnan, koska ala on kuitenkin miesvaltainen. Äitini toimi pitkään valmentajana. Kotona aina tsempattiin tekemään mitä itse haluaa, ja tuki on ollut tärkeä tässä asiassa”, Irri kertoo..Suomalaisille hevosenomistajille Irri haluaa antaa miettimisen aihetta siinä, millaisilla hevosilla kokeiltaisiin kilpailemista Ruotsissa. Irri kokee, että kynnys yrittää Ruotsissa on liian iso, ja monesti hevoset tulevat sinne 50 000–70 000 euron voittosummalla.”Täällä pitäisi kokeilla hevosilla, joilla on alle 10 000 € rahaa, sillä suomalaisilla hevosilla on usein isompi rutiini lähdöistä. Jos hevoset menevät kengät jalassa 15–16 vauhteja, riittävät ne talvella myös Ruotsin puolella. Ruotsissa on mahdollista tienata myös muilla sijoilla kuin pelkällä voitolla”, Irri kertoo..Jonna Irrin talli vaihtaa maisemaa – ”Raha on samaa siellä pohjoisessa”
