Tilu Lilun ja Elli-Noora Romppasen ravatessa maalipaalulle Jämsän 6.7. lauantairavien ensimmäisen lähdön voittajina vettä ropisi Kilpakorven radan pintaan. Moni ehkä jo huokaisi, että aina Jämsän kesäravien aikana sataa.Sateet olivat onneksi ohimeneviä, ja aurinko voitti lopulta pilvet. Tunnelma koheni ja ihmiset siirtyivät katsomosta lähemmäs rataa.Jämsän kaksipäiväisissä raveissa kokeiltiin tänä vuonna uutta konseptia, joka näytti toimivan. Päivän ensimmäiset tunnit oli suunnattu etenkin perheille, lapsille ja nuorille. Heti kun portit aukesivat, alueelle alkoi saapua runsaasti ihmisiä. Päivä alkoi avajaiskulkueella, jonka jälkeen estradin valtasivat ponit ja keppihevoset. Hevoslähdöt starttasivat vasta kello 15.Ponit ihastuttivat, mutta keppihevoslähtö osoitti suosionsa. Kahteen eri ryhmään jaetut osallistujat kirmasivat maalisuoraa harjat hulmuten ja jokaiselle ojennettiin runsas palkinto.”Pieni värityskirja, puuvärit, karkkia, tikkari ja pomppupallo”, 11-vuotias Venla Teivas luettelee.Neljänneksi omassa lähdössään sijoittunut nuori harmitteli, että hän lähti alussa hitaasti matkaan. ”Vähän jäi kismittämään. Rico käyttäytyi hyvin, se on kiltti, mutta todella reipas”, hän kuvailee tummaa, Joensuusta suoraan kasvattajalta ostettua keppihevostaan.Venla ja hänen pikkusiskonsa Vanessa nauttivat Jämsän ravien oheisohjelmasta. He leiskauttelivat keppareillaan esteiden yli ja selvittivät paikallisen suunnistusseuran järjestämän hevossuunnistuksen tyylipuhtaasti maaliin.”Rastisuunnistuksen vaikein kysymys oli se, missä kysyttiin Jämsän ravien maskottiponin nimeä. Se piti googlata”, Venla paljastaa.Vaikka kepparit ovat ihania, sekä Venla että Vanessa pitivät eläviä hevosia kuitenkin ravien parhaana juttuna..Markku ja Anna Kesämaa kuuluvat Jämsän ravien vakiovieraisiin. He kertovat pelaamisen, tuttujen tapaamisen ja eväiden nauttimisen kuuluvan päivän ohjelmaan. Markku Kesämaa muisteli lapsuutensa ravikokemuksia ja suurta voittoaan, kun hän pelasi Tauno Tupamäen Eri-Mustaa kahdella markalla ja voitti 2,5 markkaa.Hän kertoo aloittaneensa toton pelaamisen heti, kun kädet ylettivät tiskille.2,5 markan voitto kalpeni serkkutytön onnistumiselle. Hän nappasi kerran yli tuhannen markan potin.”Mä ja velipoika oltiin olevinamme suurimpia asiantuntijoita. Oltiin seurattu vihjeitä ja sitten serkkutyttö pelasi kahdella markalla kaksaria, koska toisella hevosella oli ihana laukki ja toisella ihanat sukat. Me naureskeltiin, että ei tolleen hevosia pelata. Olimme pojat aika hiljaisia lähdön jälkeen, eikä serkkutyttö pitänyt voittoaan vakan alla.”Kesämaat kehuvat Jämsän ravien tunnelmaa ja he arvostavat, että perheet ja nuoret on huomioitu ohjelmassa. "Ehkä se tuo lajin pariin uusia harrastajia", he toivovat..Lihapiirakka nakeilla on Jämsän perinteinen ravieväs, mutta niin ovat myös lätyt. Äiti ja tyttäret, eli Hilkka Rantanen sekä hänen lapsensa Mervi Valta ja Maaret Rantanen paistavat rinnakkain lättyjä ruokkiakseen nälkäiset suut, joita saapuu teltalle tuon tuosta.Taikinaa on mennyt ensimmäisten tuntien aikana jo pian kaksi ämpäriä. Päivässä taikinaa valutetaan pannulle arviolta seitsemän ämpärillistä, parhaimpina päivinä jopa kymmenen.”Täällä on hyvä tunnelma ja iloista porukkaa. Raveja emme ehdi katsoa, lettuja väännetään, mikä keritään, mutta kavion kopsetta kuunnellaan”, he nauravat..Jämsän ravien talkooporukka koostuu noin 100 vapaaehtoisesta. Paikallisen ratsastusjousiammuntayhdistyksen, Hurjan, toimintaa raveissa esittelevä Iisa Orell kiittää alueen hyvää yhteishenkeä.”Olen tutustunut oman seuran kautta Jämsän alueen eri hevosgenreihin. Täällä tehdään todella mielellään yhteistyötä lajirajojen yli, se on todella hienoa yhteisöllisyyttä”, Orell sanoo.Orell opastaa halukkaita jousiammunnan saloihin..Yhteisöllisyyttä kehuu myös viikko sitten Jämsän Ämmän tuohikruunun kutreilleen saanut ja lauantaina raviyleisölle laulanut Marjo Örn. Jämsässä valitaan vuosittain Jämsän Äijä ja Ämmä, ja samaa nimeä kantavat lähdöt ravataan sunnuntaina.Örnin perheellä on ollut aikoinaan ravihevosia Nummi-Pusulassa. Hän on kolunnut raviratoja siellä täällä ja nauttii lajista. Etenkin Jämsässä, jossa tunnelma on kohdallaan.”Tämä on sopivan pieni paikka. Raveissa tulee lämmin olo, kun näkee hevosia, etenkin suomenhevosia.”Örn aikoo olla paikalla molemmat päivät. Sunnuntaina Jämsän Ämmä kohtaa suomenhevosten Ämmä-ajon sankarin voittajakehässä. ”Toivottavasti ne ämmät eivät tule muhun, ettei niilläkin lähde ihan laukalle”, hän nauraa.
Tilu Lilun ja Elli-Noora Romppasen ravatessa maalipaalulle Jämsän 6.7. lauantairavien ensimmäisen lähdön voittajina vettä ropisi Kilpakorven radan pintaan. Moni ehkä jo huokaisi, että aina Jämsän kesäravien aikana sataa.Sateet olivat onneksi ohimeneviä, ja aurinko voitti lopulta pilvet. Tunnelma koheni ja ihmiset siirtyivät katsomosta lähemmäs rataa.Jämsän kaksipäiväisissä raveissa kokeiltiin tänä vuonna uutta konseptia, joka näytti toimivan. Päivän ensimmäiset tunnit oli suunnattu etenkin perheille, lapsille ja nuorille. Heti kun portit aukesivat, alueelle alkoi saapua runsaasti ihmisiä. Päivä alkoi avajaiskulkueella, jonka jälkeen estradin valtasivat ponit ja keppihevoset. Hevoslähdöt starttasivat vasta kello 15.Ponit ihastuttivat, mutta keppihevoslähtö osoitti suosionsa. Kahteen eri ryhmään jaetut osallistujat kirmasivat maalisuoraa harjat hulmuten ja jokaiselle ojennettiin runsas palkinto.”Pieni värityskirja, puuvärit, karkkia, tikkari ja pomppupallo”, 11-vuotias Venla Teivas luettelee.Neljänneksi omassa lähdössään sijoittunut nuori harmitteli, että hän lähti alussa hitaasti matkaan. ”Vähän jäi kismittämään. Rico käyttäytyi hyvin, se on kiltti, mutta todella reipas”, hän kuvailee tummaa, Joensuusta suoraan kasvattajalta ostettua keppihevostaan.Venla ja hänen pikkusiskonsa Vanessa nauttivat Jämsän ravien oheisohjelmasta. He leiskauttelivat keppareillaan esteiden yli ja selvittivät paikallisen suunnistusseuran järjestämän hevossuunnistuksen tyylipuhtaasti maaliin.”Rastisuunnistuksen vaikein kysymys oli se, missä kysyttiin Jämsän ravien maskottiponin nimeä. Se piti googlata”, Venla paljastaa.Vaikka kepparit ovat ihania, sekä Venla että Vanessa pitivät eläviä hevosia kuitenkin ravien parhaana juttuna..Markku ja Anna Kesämaa kuuluvat Jämsän ravien vakiovieraisiin. He kertovat pelaamisen, tuttujen tapaamisen ja eväiden nauttimisen kuuluvan päivän ohjelmaan. Markku Kesämaa muisteli lapsuutensa ravikokemuksia ja suurta voittoaan, kun hän pelasi Tauno Tupamäen Eri-Mustaa kahdella markalla ja voitti 2,5 markkaa.Hän kertoo aloittaneensa toton pelaamisen heti, kun kädet ylettivät tiskille.2,5 markan voitto kalpeni serkkutytön onnistumiselle. Hän nappasi kerran yli tuhannen markan potin.”Mä ja velipoika oltiin olevinamme suurimpia asiantuntijoita. Oltiin seurattu vihjeitä ja sitten serkkutyttö pelasi kahdella markalla kaksaria, koska toisella hevosella oli ihana laukki ja toisella ihanat sukat. Me naureskeltiin, että ei tolleen hevosia pelata. Olimme pojat aika hiljaisia lähdön jälkeen, eikä serkkutyttö pitänyt voittoaan vakan alla.”Kesämaat kehuvat Jämsän ravien tunnelmaa ja he arvostavat, että perheet ja nuoret on huomioitu ohjelmassa. "Ehkä se tuo lajin pariin uusia harrastajia", he toivovat..Lihapiirakka nakeilla on Jämsän perinteinen ravieväs, mutta niin ovat myös lätyt. Äiti ja tyttäret, eli Hilkka Rantanen sekä hänen lapsensa Mervi Valta ja Maaret Rantanen paistavat rinnakkain lättyjä ruokkiakseen nälkäiset suut, joita saapuu teltalle tuon tuosta.Taikinaa on mennyt ensimmäisten tuntien aikana jo pian kaksi ämpäriä. Päivässä taikinaa valutetaan pannulle arviolta seitsemän ämpärillistä, parhaimpina päivinä jopa kymmenen.”Täällä on hyvä tunnelma ja iloista porukkaa. Raveja emme ehdi katsoa, lettuja väännetään, mikä keritään, mutta kavion kopsetta kuunnellaan”, he nauravat..Jämsän ravien talkooporukka koostuu noin 100 vapaaehtoisesta. Paikallisen ratsastusjousiammuntayhdistyksen, Hurjan, toimintaa raveissa esittelevä Iisa Orell kiittää alueen hyvää yhteishenkeä.”Olen tutustunut oman seuran kautta Jämsän alueen eri hevosgenreihin. Täällä tehdään todella mielellään yhteistyötä lajirajojen yli, se on todella hienoa yhteisöllisyyttä”, Orell sanoo.Orell opastaa halukkaita jousiammunnan saloihin..Yhteisöllisyyttä kehuu myös viikko sitten Jämsän Ämmän tuohikruunun kutreilleen saanut ja lauantaina raviyleisölle laulanut Marjo Örn. Jämsässä valitaan vuosittain Jämsän Äijä ja Ämmä, ja samaa nimeä kantavat lähdöt ravataan sunnuntaina.Örnin perheellä on ollut aikoinaan ravihevosia Nummi-Pusulassa. Hän on kolunnut raviratoja siellä täällä ja nauttii lajista. Etenkin Jämsässä, jossa tunnelma on kohdallaan.”Tämä on sopivan pieni paikka. Raveissa tulee lämmin olo, kun näkee hevosia, etenkin suomenhevosia.”Örn aikoo olla paikalla molemmat päivät. Sunnuntaina Jämsän Ämmä kohtaa suomenhevosten Ämmä-ajon sankarin voittajakehässä. ”Toivottavasti ne ämmät eivät tule muhun, ettei niilläkin lähde ihan laukalle”, hän nauraa.